Banaani-rommileipä

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Etsiskelin hyvän tovin makoisan banana breadin ohjetta hyödyntämään keittiön hyllyllä mustuvat banaanit, suorastaan niin hyvän, että banaanit alkoi näyttää jo vähän siltä, että kohta ne tanssii letkajenkkaa pitkin keittiöö.. Viime hetkillä käteen tarttui Talven Juhlat -lehti, jossa banaaniin oli yhdistetty rommia ja rommihan se vasta hyvää onkin!

Lehden mukaan leipä ei ole niin makea ja raskas kuin perinteiset kuivakakut. No ensinnäkään lopputuote ei ollut kovinkaan kuivakka ja kolmesta banaanista ja 2 desistä fariinisokeriako ei tule makeaa? Lehti suosittaa tarjoamaan leipää sinihomejuuston tai muiden voimakkaiden juustojen kanssa. Sinihomejuustoa ei kokeiltu, mutta muuta voimakasta kyllä eikä yhdistelmä ollut mitenkään makunystyrää hivelevä. Sen sijaan Auran alle voin tämän hyvinkin kuvitella. Ja älkää nyt käsittäkö väärin, leipä oli siis todella todella hyvää!

Tein pari ihan pikkumuutosta alkuperäiseen ohjeeseen. Korvasin fariinisokerin muscavadolla ja yritin kyllä vatkata sitä ja munia, mutta ei siitä mitään tullut. Leipä onnistui kuitenkin erinomaisesti ilman kuohkeaa vaahtoakin. Ohje kehoittaa myös viiltämään vuokaan kumottuun taikinaan puolen sentin syvyisen viillon. Viilsin kyllä itseni kovin typeräksi tuntien, taikina on nimittäin todella löysää.

Erinomainen leipä!
























Rommilla maustettu banana bread

3 banaania
2 rkl tummaa rommia
2 kananmunaa
2 dl muscavadosokeria
1 dl oliiviöljyä
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
1 tl jauhettua kanelia
1/2 tl jauhettua inkivääriä
1/4 tl jauhettua neilikkaa
1 dl hienonnettuja pähkinöitä

Kuori banaanit ja soseuta haarukalla, sekoita rommi banaanien joukkoon. Sekoita keskenään munat ja sokeri. Lisää öljy ja banaani-rommiseos. Sekoita kuivat aineet keskenään ja sekoita nopeasti taikinaan.
Öljyä n. 1 1/2 litran vetoinen leipävuoka oliiviöljyllä, kaada taikina  vuokaan ja tasoita pinta. Paista 175-asteisessa uunissa noin tunti. Jäähdytä leipä vuoassa ja säilytä viileässä.


Appelsiini-perunasalaatti

maanantai 5. joulukuuta 2011

Appelsiinia on jotenkin kauheen vaikee syödä sellaisenaan. Ensin  se kaikki kuoriminen ja sitten ne sitkeet kalvot ja varmaan jotain siemeniäkin ja sitä hemmetin mehua tirskuu pitkin. Ei pysty.
Tällaiseen salaattiin appelsiinista irtoo kaikki epäkelpo ihan näppärästi vaan veitsellä.
Ohessa tarjosin soijassa ja wasabissa marinoitua ja uunissa paistettua lohta. Nyt olivat makuyhdistelmät muuten harvinaisen kohdillaan.

Muutama kookas peruna
2 appelsiinia
1 salottisipuli
1 dl tummia oliiveja
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria

Keitä perunat kuorineen. Kuori kuumina ja pilko. Kuori appelsiinit ja poista kalvot. Kuori ja siivuta sipuli. Sekoita kaikki osaset keskenään ja mausta.


Hedelmäinen hirvimureke ja vaahterasiirappijuurekset

keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Ihanaa riistaruokaa, joka sopii erinomaisesti pikkujoulutunnelmiin. Inspis tähän lähti äitini ennen muinoin tekemistä adventtilihapullista, joihin piilotettiin sisälle pala omenaa ja kuivattua luumua. Vaahterasiirappijuurekset syntyivät erittäin onnellisesta sattumasta, että hunajaa ei ollutkaan juuresten päälle valutettavaksi. Juureksiksihan tähän käyvät oikeastaan mitkä vaan maun mukaan ja veikkaanpa, että grillatun possun kanssa nämä olisivat ihan äärihyviä.

800 g hirvijauhelihaa
2 dl kermaa
suolaa
mustapippuria
1 - 2 sipulia
1 valkosipulinkynsi
25 g voita
muutama oksa timjamia
2 omenaa
n. 1 dl kuivattuja luumuja
1 tl kanelia
2 tl jeeraa
suolaa mustapippuria
loraus rommia
1 pkt pekonisiivuja

Aloita hedelmätäytteestä. Kuori ja hienonna sipulit pieniksi kuutioiksi. Kuori ja kuutioi omenat, leikkaa luumut neljään osaan.
Sulata voi pannulla, kuullota sipulit pehmeiksi. Lisää timjami, hedelmät ja kuivat mausteet. Kypsennä kunnes omenat alkavat pehmetä ja tummua. Lisää rommia ja anna haihtua.
Poista timjami ja anna täytteen hieman jäähtyä.
Lisää jauhelihan joukkoon kerma ja mausteet, vatkaa tasaiseksi.
Levitä puolet jauhelihaseoksesta öljyttyyn uunivuokaan. Painele täyte lihan päälle tasaisesti. Levitä sitten toinen kerros lihaseosta täytteen päälle. Peitä mureke pekonisivuilla.
Paista 180-asteisessa uunissa kypsäksi. Omani taisi olla uunissa tunnin, mutta vähempikin riittäisi erittäin hyvin.

Vaahterasiirappijuurekset
2 kookasta porkkanaa
1 kaskinauris
suolaa
mustapippuria
muutama oksa timjamia
loraus oliiviöljyä
loraus balsamicoa
loraus vaahterasiirappia

Kuori ja kuutioi juurekset. Lisää mausteet. Lorauta mitä lorautettavissa on ja sekoita. Paahda 180-asteisessa uunissa kunnes juurekset ovat pehmenneet. Kääntele muutaman kerran paahtamisen aikana.


Nauriscurry

maanantai 28. marraskuuta 2011

Uusi Musta pyysi kokkaamaan naurista ulkomaisin vivahtein. Tässä olis nyt vivahdetta currymaisessa muodossa. Nauris taipuu tähän useimmiten kukkakaalista ja kikherneistä valmistamaani sapuskeeseen erinomaisesti. Curry on muutenkin sellaista helponmukavaa talviruokaa, johon voi laittaa itämaisia lämpimiä mausteita vähän sen mukaan mitä kaapista sattuu löytymään.
Oma naurisvalintani osui kaskinauriisiin, noihin perisuomalaisiin maatiaisjuureksiin. Helsinkiläiset voivat noutaa omansa mm. Hakaniemen Hallista Satumarjan Luomupuodista ja ainakin ennen niitä sai myös S-ryhmän isommista kaupoista.

2 - 3 kaskinaurista
2 - 3 rkl öljyä
2 tl chiliä
3 tl jeeraa
2 tl kurkumaa
1 tl korianterinsiemeniä
2 pientä sipulia
2 valkosipulinkynttä
pala inkivääriä
1 tlk tomaatteja
1 dl vettä
tuoretta korianteria

Kuori ja kuutioi nauriit. Kuori sipulit ja inkivääri, hienonna sipulit ja raasta inkivääri.
Kuumenna mausteet tuoksuviksi kuivalla pannulla. Lisää öljy, sipulit ja inkivääri pannulle, pyöräytä hetki ja lisää sitten nauriit. Kuullota vielä pari minuuttia. Lisää tomaatit, huuhtele tölkkiä desillä vettä ja lisää pannuun.
Keitä hiljalleen kunnes nauriskuutiot ovat pehmeitä.
Tarjoile kardemummalla maustetun täysjyväriisin ja tuoreen silputun korianterin kanssa.


Vispipuuro

perjantai 18. marraskuuta 2011

Mikä ihana nostalginen lohturuoka! Maittaa niin aamiaisella, välipalalla kuin jälkkäriksikin. Tekeminen on kauhian helppoa erityisesti tähän aikaan vuodesta jos omistaa parvekkeen tai pihan kun siellä on niin kätsä puuroa jäähdytellä ennen perusteellista vispausta.


















Pistin uskollisen Kenwoodin hommiin ja menin sängylle loikoomaan ja juoruamaan puhelimessa. En tiiä kuinka kauan siinä meni, mutta puuro oli valmista kun vispin hyytyi, enempää ei kulhoon mahtunut.

1 l vettä
4 dl puolukoita
1/2 -1 dl sokeria
1 1/2 dl mannasuurimoita

Kiehauta vesi. Lisää puolukat ja sokeri, odota että vesi alkaa uudelleen kiehua. Sekoita kattilaan mannasuurimot voimakkaasti vatkaten. Keitä miedosti n. 10 minuuttia (tai miten pitkään ikinä ryynipussin kyljessä keittoajaksi ilmoitaankaan).
Jäähdytä puuro.
Vatkaa kuohkeaksi.
Nauti maidon (ja sokerin) kera.







Uunimakkaraa kreikkalaisittain

tiistai 18. lokakuuta 2011

Tämähän on kuin suoraan lounasravintolasta! Kreikkalaisittain tarkoittaa oliiveja, italialaisittain pitsamaustetta ja yleensä tomaattia ja gruusialainen joko kaaliruokaa tai paprikamaustetta. Jo yli vuosikymmen sitten Porthanian UniCafessa kiinalaisittain tarkoitti hapanimeläkastiketta, joka koostui kahdesta ainesosasta, ananasmehusta ja tomaattipyreestä. Joo-o, miksipä ei..
Jos ja kun JHL:n Fazer-Amicassa on makkaramaanantai eli uunimakkaraa tai sellaista makkarasekoitusta, josta löytyy ainakin braatvursteja ja nakkeja, niin kyllä jää kuulkaa omat eväät jääkaappiin odottamaan ankeempia lounasravintola-aikoja.
Uunimakkarasta kreikkalaisittain Herra Prinsessa totesi, että parasta, mitä hän on koskaan lenkkimakkarasta syönyt. Tätä statusta nyt tuskin on mitenkään kauheen vaikee saavuttaa..
Mut siis kelpo perusruokaa arki-iltaan vihreän salaatin kanssa nautittavaksi ja helppo toteuttaa luomuna.

2 lenkkiä
1 tlk basilikamaustettua tomaattimurskaa
1 valkosipulinkynsi
3 rkl oliiveja
2 tl kuivattua oreganoa
1 tl sokeria
suolaa
mustapippuria
oliiviöljyä
kourallinen juustoraastetta

Kuori makkarat ja asettele uunivuokaan.
Kumoa tomaattimurska kulhoon. Kuori ja hienonna valkosipulinkynsi. Lisää kynsi tomaattimurskaan kera oliivien ja mausteiden. Lorauta kulhoon vielä vähän oliiviöljyä ja sekoita. Kaada tomaattiseos makkaroille.
Ripottele päälle juustoraaste tasaisesti ja työnnä koko komeus 200-asteiseen uuniin n. 20 minuutiksi.


















Joo ei näytä  niin kauheen viehättävältä, mutta koskas lenkkimakkara nyt oliskaan ulkonäöllään silmää hivellyt?

Lammaskaali

torstai 13. lokakuuta 2011

Mikä lämmittäisikään pimeneviä syysiltoja sen suloisemmin kun (melkein) perinteinen lammaskaali? Ihana pataruoka hautuu herkulliseksi myös jauhelihasta ja koko komeus toteutuu luomuna hyvin helposti.

100 g pekonia
25 g voita
2 rkl oliiviöljyä
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
300 g karitsanjauhelihaa
700 g valkokaalia
2 porkkanaa
provencalea
1 lasillinen valkoviiniä

Suikaloi pekoni ja paista kuumassa isossa pannussa kunnes läski saa väri. Lisää voi ja öljy. Kuori ja kuutioi sipulit ja lisää pannuun. Lisää provencale-mauste ja suikaloidut porkkanat. Kuullota hetki. Lisää jauheliha ja kypsennä.
Lisää valkoviini ja kiehauta. Lisää kuutioitu kaali, sekoita. Peitä kannella ja hauduta kunnes kaali ja porkkanat ovat pehmenneet. Sekoita muutama kerta kypsennyksen aikana.

Tarjoile itse keitetyn puolukkahillon kera, ohje löytyy hillosokeripaketin kyljestä.

Lohturuokaa

perjantai 7. lokakuuta 2011

Kyllä mun maha ainakin kaipaa säännöllistä lohdutusta!









Viivi ja Wagner Helsingin Sanomat pe 7.10.2011

Jauhelihapihvit

keskiviikko 5. lokakuuta 2011

- Laitetaanko feta pihveihin vai lisukkeeseen?
- Laitetaan pihveihin kun se tuo niihin mukavasti kosteutta.

Feta-jauhelihapihvit
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
oliiviöljyä
400 g jauhelihaa
100 g fetaa
mustapippuria
suolaa
2 tl kuivattua oreganoa

Kuori sipuli ja kuutioi hyvin pieniksi kuutioiksi. Kuori valkosipulinkynnet, likistä ne veitsenlappeella, hienonna vielä veitsellä. Kuullota sipulit pehmeiksi oliiviöljytilkassa. Paloittele feta pieniksi kuutioiksi, fetan voi myös murustaa sormin. Laita kaikki aineet kulhoon ja sekoita käsin tasaiseksi massaksi. Muotoile massasta tasakokoisia pihvejä.
Paista pihveihin pannulla väri ja siirrä sitten 175-asteiseen uuniin kunnes pihvit ovat sopivan kypsiä. Sanoisin että vain 10 minuuttia meni, mutta uskoisko tuota?

Tarjoile tuhdisti voita sisältävän perunamuusin ja pekonipapujen kera.


Porkkanainen lasagne

maanantai 3. lokakuuta 2011

Valtavaan lasseen saa lisää volyymiä porkkanalla, menee vähemmän lihaa, on terveellisempää, on halvempaa. Ja erityisen kätevää jos on tullut ostettua jättisäkillinen luonnottoman isoja porkkanoita.
Jos ei millään jaksa tehdä ite lasagnea, niin kerrottakoon, että Stockmannin keittiön versio on ihan tolkuttoman hyvää. Mut niin oli kyllä tääkin.

1 keltasipuli
3 valkosipulinkynttä
oliiviöljyä
300 g jauhelihaa
2-3 isoa porkkanaa raastettuna
500 g tomaattimurskaa
kuivattua oreganoa, ainakin 2 tl
suolaa
sokeria
mustapippuria

juustokastiketta

juustoraastetta

Kuori sipulit. Kuutio keltasipuli ja siivuta valkoinen. Kuullotua sipuleita isossa pannussa oliiviöljyssä. Lisää jauheliha ja kypsennä. Lisää porkkanaraaste ja kuullota taas hetki. Lisää tomaattimurska ja mausteet. Keitä lempeällä lämmöllä kunnes porkkanat ovat kypsiä, noin puoli tuntia. Tarkista maut ja lisää mausteita tarvittaessa. Lisää kastikkeeseen lopuksi vielä oliiviöljyä.

Juustokastikkeen ohje Pirkka lasagne-levypaketista, juustoa ainakin kaksinkertaisesti.

Lado vuokaan kerroksittain kastikkeita ja lasagnelevyjä. Viimeisimmäksi tulee juustokastiketta ja sen päälle juustoraastetta. Laita vuoka 200-asteiseen uuniin ja paista noin 40 minuuttia.


Gumbo

lauantai 1. lokakuuta 2011

Syvältä Ameriikan Yhdysvaltojen etelästä kumpuava gumbo on ihana sekoitus ruokakulttuureja. Kolmen perusraaka-aineensa sipulin, varsisellerin ja paprikoiden lisäksi pataan voi pistää aika sekalaisen ja moninaisen valikoiman vaikka mitä. Gumbo on oivallinen esimerkki mikroruokakulttuurista, jokaisella tekijällä on ihan oma versionsa. Meidän versio oli erinomaisen hyvää, haarukoimisen lomassa oli pakko hiukan epäsivistyneesti huokailla ja maiskutella.
Ruoan toteutus kuten myös reseptin kirjaaminen ovat täysin Herra Prinsessan käsialaa, alkuperäinen ohje löytyy täältä.

Ainekset
  • 500 g broilerin fileesuikaleita
  • 200 g isoja katkarapuja
  • 200 g mausteista makkaraa (esim. chorizoa)
  • 1 iso paprika
  • 1 iso sipuli
  • 5 valkosipulinkynttä
  • 1 rkl tomaattipyreetä
  • 1 tlk tomaattimurskaa
  • 3 dl kanalientä
  • pala varsiselleriä
  • oreganoa
  • timjamia
  • mustapippuria
  • valkopippuria
  • 3 kuivattua chiliä
  • suolaa
  • 3 dl riisiä

Paloittele sipuli, valkosipulit, paprika sekä varsiselleri ja kuullota ne pannussa. Lisää broilerin fileesuikaleet, paloiteltu makkara sekä tomaattipyree pannuun ja lisää myös mausteet. Kaada tomaattimurska ja kanaliemi pataan ja anna hautua n. 20 minuuttia. Tarkista maku ja lisää lopuksi katkaravut. Keitä riisi kanaliemessä.


Retiisipesto

tiistai 19. heinäkuuta 2011

Löysin K-Market Hertasta niin herkullisen näköisiä retiisejä naatteineen, että en voinut jättää niitä kauppaan. Kotiin päästyäni googlasin hieman mitä muuta voisi naateista valmistaa kuin laittaa ne salaattiin, löysin mm. keittoa, pestoa, smoothieta ja lisuketta. Vähättelemättä yhtään naattisalaattia, naatit ovat superherkullisia ihan sellaisenaankin. Valitsin peston, kuumennettu lehtivihreä ei maistu mulle ja vihersmoothieta en edes käynyt Herra Prinsessalle illalliseksi ehdottamaan.


Naattien pitää ehdottomasti olla ihan tuoreita ja vielä elinvoimaisia, muuten ei tule mistään mitään. Ja suosittelen pesemään ne erittäin huolellisesti nopean huuhtaisin sijaan, ainakin omissani oli aikalailla multaa mukana.



















nippu retiisejä
oliiviöljyä
pinjansiemeniä
parmesaania

Kaikki vaan tehosekoittimeen ja surrur.
Lisäksi voisi laittaa valkosipulia ja sitruunamehua.


Pannusiikaa

torstai 14. heinäkuuta 2011

Vihdoinkin mun lautasella maistui kesä!
Uudet perunat ja kala ovat vastustamaton yhdistelmä. Hakaniemen hallista haetut tuoreet (luomu)raaka-aineet ja nopeasti valmistuva ihana ateria antoivat positiivista energiaa pitkäksi aikaa, energia kantaa edelleen, vaikka näitä nautittiin jo muutama päivä sitten.
Herra Prinsessa huolehti kaloista ja perunoista, minä salaatista.

Siiat suolattiin ja pippuroitiin sisältä ja paistettiin kuumalla pannulla voi-öljyseoksessa juuri sopiviksi.




















Salaatissa on toistaiseksi tuntemattomaksi jäänyttä vihreää, oliiveja, avomaankurkkua, avokadoa ja fetaa. Mausteena oliiviöljyä.





















Miten hyvältä tuntui tehdä ruokaa piiitkästä aikaa! Maistoin hiukan viiniäkin. :)

Kesän ensimmäinen salaatti

torstai 7. heinäkuuta 2011

Kesän ensimmäinen itse tehty salaatti siis. Herra Prinsessa on huolehtinut meillä muonahuollosta pääsiäisestä saakka. Nyt se lähti Ruisrockiin töihin ja palaa vasta maanantai iltana. Olen siis omillani. Osaankohan enää edes keittää pastaa? Salaatista on hyvä aloittaa.




- Posted using BlogPress from my iPhone

Pasta con pomodoro, zenzero e mozzarella - makumatkalla etelässä

keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Terveisiä Etelä-Italiasta!
En mä siis siellä ole ollut kuin lautasella, viime aikoina siis, mutta kun on nyt tähän matkustamisen makuun päässyt. Oli aivan ihana reissu täynnä tuoksuja, makuja ja värejä. Zenzeroa, pomodoroa ja mozzarellaa, niistä on hyvä ruokaloma tällä kertaa tehty, vaikkakin vain puolen tunnin mittainen.
Kunnon turistina kuvasin kaiken, eikös se niin mene, että hyvä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, tai jotain.






 













Kirjasta Aglio e Olio.





 





















Laitoin kyllä inkiväärin ja chilin jo siinä aika alkuvaiheessa. En tiiä sit tekikö suurta eroo.





 






















Tähän maisemaan voisin jäädä pysyvästi.

Terveisiä Lontoosta!

tiistai 29. maaliskuuta 2011

Männä viikolla matkustin Lontooseen työmatkalle vain yhdeksi päiväksi, mutta jos sinne saakka lentää, niin ei kannata heti tulla takaisin. Niinpä pysyin siellä vielä toisenkin päivän, mitä miellyttävimmän sellaisen. Päivän päätarkoitus oli tavata ihania ystäviä, mutta ennen sitä vietin kaupungilla useamman tunnin ihan keskenäni. Matkalaukkuni ja minä kävimme kaupoilla hankkimassa vähän tuliaisia pääsääntöisesti itselleni, välillä istuimme puistoissa hauskaa kirjaa lukemassa ja hihiteltiin ääneen. Erikätevää muuten käydä kaupoilla matkalaukun kanssa!
Ja oi mikä päivä olikaan istuksia ulkosalla, aurinko paistoi kirkkaansiniseltä taivaalta, kaikki kukki ja lämpöä oli sellaiset 16 astetta.



 
















Kakkospäivänä nukuin oikein pitkään ja vähänkö siistiä kun siellä nukkui pitkään niin kello olikin vasta kahdeksan! Aamiaisen jälkeen suuntasin Oxford Streetille ja ihan muutaman askeleen päästä olinkin jo sisällä John Lewisilla valitsemassa suloisia sokeripaloja ja hääpyyhkeitä.



































Alakerran keittiöroinaosastolle päästyäni homma alkoi jo karata vähän käsistä, esimerkiksi halailin tällaista Cup Cake Bakeria hyvän tovin, niin hyvän, että vartijakin kävi kyselemässä matkasuunnitelmistani.. Järjen hyvin harvinainen ääni ilmaantui kuitenkin paikalle hyvinkin kuuluvana ja riistäydyin irti tästä niin ehdottoman hyödyllisestä keittiön pienkoneesta ja tyydyin paperisiin kuppikakkuvuokiin.



 
















Mukaan lähti myös ihanan keväiset lautasliinat, kuppimittasarja, suklainen kirja ja keraamiset herneet (koska kun ne on niin kevyitäkin, niin niitä kannattaa ehdottomasti tuoda ulkomailta), jotka tietenkin levisivät matkalaukuun paluulennolla.. Erikätevää muuten käydä shoppailemassa matkalaukun kanssa! Vai mainitsinko sen jo?




 




















Ensimmäisenä päivänä muonituin Suomeen piakkoin ilmaantuvassa Vapianossa, kuulemma alkujaan saksalainen pitkin poikin leviävä ketju. Laadukasta pikaruokaa. Homma toimii niin, että ystävällinen henkilö heti ovella jakaa sinulle kortin ja menun. Sitten menet ruoanvalmistuspisteisiin valitsemaan lounasta, vaihtoehtoja oli ainakin antipasti, pasta, pizza ja salaatti. Ja tietty jälkkäri. Siinä sitten kerrot mitä haluat, näytät korttia laitteelle ja kohta on ruoka valmis. Lähtiessä mennään kortin kanssa kassalle ja poistutaan paikalta joitakin euroja köyhempänä.





 





















Aiemmassa postauksessa mainitsemani prinssihäät ja sitä myöten prinssihääbileet lähestyvät huumaavaa vauhtia. Niistä tulee tietty teekutsut, joilla siemitään jos jonkin sorttimentin teelaatuja sievästä pikkurillin fiinin kupin korvalla sojottaen hienoihin päähineisiin tälläytyneinä, tuskin maltan odottaa!








 

















Juhlallisuuksia varten hankin aamiasteetä asiaankuuluvasi pakattuna. Työkaverille lähti mukaan muki, kauhee homma löytää sellainen, jossa morsion naama ei olisi ollut aivan väärällään kehnosta painojäljestä. Koska vahvasti epäilen, että häähumuun naamioitu breakfast tea ei ole juurikaan hääppöistä nappasin vielä kentältä laadukkaamman oloinen lajitelman.
Mua ilahduttaa kovin tuo prinssi Williamin runsashampainen hymy!




Lauantailounas arvokkaassa seurassa

sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

Viikko takaperin hovimme otti vastaa joukon arvovaltaisia vieraita kun Sipuli- ja Sisko-valtakunnista saavuttiin valtiovierailulle. Olisin saattanut ottaa aika raivokkaastikin stressiä näin kunnianarvoisesta ruoanlaittajajoukosta istuutumassa pöytämme ympärille, mutta viimeaikojen infernaaliset työkiireet pitivät huolen siitä, että rentous säilyi sekä tekemisessä että ruoassa. Jotain hyötyä kiireistäkin siis.
Minä yksityiskohtaisten minuuttisuunnitelmien rakastaja valitsin ruokalajit vasta lounaspäivää edeltävänä torstaina töiden lomassa toimiston virkaa keikkabäkkärillä toimittavassa ensiapukopperoisessa Jäähallilla. Megadethin vielä soittaessa, muiden kiireiden tauottua hetkeksi ennen Slayerin vuoroa, kirjauduin Cucchiaio d'argentoon ja aloin selata reseptejä. Kirjasin otsikot ja raaka-aineet paperille ihan tuosta noin vaan ja survoin kalenterin väliin kauppareissua odottamaan. En poistanut kotoa jo löytyviä ainesosasia, en listannut ostopaikoittain, enkä järjestänyt listoja kaupan osastojen mukaiseen järjestykseen. Tästä tietty aiheutui aika monta kauppareissua ja kauppaan lopullisesti unohtunutta asiaa. Pysyin kuitenkin rauhallisena.




















Herra Prinsessan teemaksi toivoma Italia ja itsevaltaisesti sen kylkeen lisäämäni kevät karsi ison liudan raaka-aineita ja valmistustapojakin vaikken niitä mitenkään puritanistisesti eliminoinutkaan. Pitäydyin raikkaudessa, tuoreudessa ja yksinkertaisuudessa. Pastaa en tarjonnut, vaikka se ainakin Pohjois-Italiassa onkin ehkä se varmin kevään merkki: Kesän taittuessa syksyyn alkaa ruokapöytään ilmestyä minestronea ja talvi on alkanut viimeistään silloin kun sitä hemmetin soppaa ja ribollittaa (ja kaikea muuta painekattilaan tungettavaa) syödään jokaikinen päivä jokaikisellä aterialla. Juuri kun on menettämäisillään kaiken halun syödä mitään enää ikinä, ilmestyy lounaalle pastaa! Kohta on talvi takana ja sitkainen sumu ja sopat alkavat haihtua, elämä voittaa sittenkin!

Cucchiaio d'argentoon pitää kai kirjautua, jotta reseptejä pääsee lukemaan. Jätän siis linkittämättä, mutta laitan sulkeissa alkuperäiset nimet, jotta alkuperäisiä reseptejä pääsee halutessaan tutkaamaan. Semifreddon ja melonihässäkän ohjeet löytyvät myös kirjaversiosta, tiedä sitten millä nimellä englanniksi Silver Spoonista..

Insalatina di gamberi e melone

(Insalatina di scampi, fichi e melone)

Minusta tämä huokuu kevättä ja kulman takana odottavaa kesää, varsinkin kun jättää viikunat pois kuten minä. Hiukan epäilytti alkuun kypsentämättömien tomaattien ja sitrusten lopputulema, mutta ihan turhaan. Salsa on tosi raikasta ja sopii erinomaisesti katkarapuihin. Malttia vaan tabascon kanssa ja oliiviöljy maistuu tässä sen verran, että sen on pakko olla hyvää ja laadukasta.

6 tomaattia
1 greippi
tabascoa
suolaa
oliiviöljyä
rucolaa
1 hunajameloni
1 verkkomeloni
2 pussia isoja katkarapuja

Kalttaa tomaatit, poista kuoret ja siemenet. Laita tomaattiliha tehosekoittimeen kera greipistä puristetun mehun, muutaman tabascotipan, suolan ja oliiviöljyn. Surauta sileeksi.
Halkaise melonit ja poista siemenet, kauho meloneista palloja melonipallokauhalla. Ihan lusikkakin käy tai perinteinen kuutiointi.
Annostele lautasille rucolaa, melonipalluroita ja sulatettuja katkarapuja, lusikoi päälle tomaatti-greippisalsaa.
















Involtini ai pinoli
(Involtini ai pistacchi)

Pinoli siksi kun pistacchi (pistaasit) ovat edelleen lukuisista kauppareissuita huolimatta siellä kaupassa. Pinjansiemenet olivat vallan oiva korvike pistaaseille, mutta haluan kokeilla tätä vielä alkuperäisenä versiona. Parasta tässä oli kastike, johon ei tullut mitään muuta kuin paseerattuja tomaatteja ja valkoviiniä. Tarkkana kypsennysajan kanssa, minulla se oli hieman liian pitkä ja lopputulos heilahti hienoisesti kuivan puolelle.
Alkuperäisen ohjeen lonza lienee jotain kylkipalaa, minä valitsin sitä mitä luomuna sai. Pancettan tilalle käy pekoni, mutta ainakin Stockmannilta saa nykyään Fumagallin aitoakin tavaraa 80 g pakkauksissa ja suosittelen tottatotisesti sen käyttämistä.

2 kg possun ulkofilettä
mustapippuria
iso nippu salviaa
180 g pancettasiivuja
voita
oliiviöljyä
3 dl valkoviiniä
3 dl paseerattua tomaattia
suolaa
pinjansiemeniä

Poista ulkofileestä kalvot mikäli siinä sellaisia vielä on, leikkaa ohuiksi noin puolen sentin paksuisiksi siivuiksi.
Asettele siivut alustalle (joudut tekemään tämän useassa erässä ellet ota koko pöytää käyttöön), pippuroi. Laita kullekin siivulle iso salvianlehti tai muutama pienempi, kääräise rullalle, sinetöi rulla puolikkaalla pancetta-siivulla ja sulje tikulla.
Paista rullat voin ja öljyn seoksessa siten käännellen, että tulis väriä joka puolelle. Tarvitset tähän määrään kaksi isoa pannua. Kaada pannuihin valkoviini ja paseerattu tomaatti, mausta suolalla. Peitä kannella, laske lämpöä reippaasti ja anna hautua kymmenisen minuuttia.
Sillä aikaa paahda pinjansiemenet. Yhdistä valmiit kääryleet kauniiseen lämmitettyyn tarjouiluastiaan ja ripsi paahdetut pinjansiemenet päälle.



















Insalata di funghi

sekalaista salaattia
herkkusieniä
1/2 sitruuna
suolaa
oliiviöljyä

Ota laakea astia. Laita sinne pesty ja kuiva salaattisekoitus, ripsi niskaan vähän sormisuolaa. Asettele päälle viipaloidut sienet. Raasta sitruunasta kuori sienille, purista mehu ja mausta oliiviöljyllä.



















Semifreddo al torrone
(Semifreddo al torrone e ciliegine candite)

Tämähän taitaisi olla aineksiensa puolesta jouluruokaa.. Mutta mikä olisikaan keväisempi teko kuin käyttää joululta jääneet torronet ihanassa jälkkärissä? Mä jätin sokeroidut kirsikat koristeiksi kun ei niistä yleensä kukaan tykkää.

3 valkuaista
3 keltuaista
60 g sokeria
3 dl kermaa
2 rkl vaniljasokeria
300 g valkoista torronea

Ota kolme kulhoa, yhteen laita valkuaiset, yhteen laita keltuaiset ja sokeri, yhteen kerma ja vaniljasokeri. Vatkaa kaikkien kulhojen sisältö sähkövatkaimella vaahdoksi, ensin valkuaiset, sitten keltuaiset ja sokeri ja viimeiseksi kerma.
Pilko torrone terävällä kokkiveitsellä.
Yhdistä keltuaisvaahtoon kermavaahto. Yhdistä tähän kompositioon torronen kappaleet. Nostele koko komeuteen lopuksi vielä valkuaisvaahto. Kaada massa kelmutettuun leipävuokaan, peittele hyvin kelmulla ja laita pakastimeen yön yli. Ota semifreddo pakkasesta puolisen tuntia ennen tarjoilua.


























Kuva on lainattu Sillä sipulista.

Kiitos mahtavasta iltapäivästä ihanille ruokavieraille, jotka ylhäisten itsensä lisäksi toivat mukanaan ihania ruokatuliaisia! Hunajilla ja marmeladeilla tulee olemaan tärkeä rooli noin kuukauden päästä juhlittavissa prinssihäissä, joiden valmisteluihin on haettu inspiraatiota Lontoosta saakka.. Siitä lisää seuraavalla kerralla ja erityisesti kuukauden päästä.





Grannas Äppel

lauantai 5. maaliskuuta 2011

Ihan älyttömän hyvää mehua hanapakkauksessa, pakko hehkuttaa täällä. Ei lisäaineita, ei sokeria, ei siivilöintiä.
Pinon tonkkia Itiksen Stockalla nähtyämme olimme myytyjä välittömästä.
Punaposkinen tötsä maksoi vajaan yhdeksän euroa, mikä on mielestäni ihan kohtuullinen korvaus näinkin laadukkaasta kotimaisesta tuotteesta. Ahvenanmaalainen Grannas Äppelin mehupakkauksen kyljestä oppii mm. että Ahvenanmaa on Suomen omenapuutarha ja Jan Mattsson on iloinen mies.

Kampelaa ja risottoa

keskiviikko 2. maaliskuuta 2011

Tämä ateria oli lähes kokonaisuudessaan Herra Prinsessan käsialaa. Minä tyydyin kuvaamaan ja vinkkasin kalojen valmistustavan, enkä edes viisastellut kovin paljoo.



















Risoton ensitila.


















Risottoon näyttäis mm. sitruunankuoren lisäksi menneen vähän chiliä, se sopi risottoon oikein hyvin.


























Omenasiideriä risottoon.

























Tavallinen kampela. Kysyttiin myyjältä Stockmannilla, että mitäs kampelaa on tarjolla, niin se luetteli kaikki ne mitä se ei ole.. Normikampelaa siis.


























Kalan alle suolaa ja öljyy.



























Päälle suolaa, sitruunamehua ja valkopippuria vähän tähän tapaan.

 

















Kalojen päälle paistettiin rapsakaksi tuoretta salviaa.

Kesän ekat mansikat

tiistai 1. maaliskuuta 2011

















Jugurttia, pähkinöitä ja mansikoita.

Pizzaa kahdella täytteellä

sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Herra Prinsessan toiveesta pyöräytettiin pitsat männä viikolla. Taikinaosuuteen mulla ei edelleenkään ole antaa tämän tarkempaa ohjetta. Tällä kierroksella vehnäjauhot loppuivat auttamatta kesken, joten jouduin turvautamaan rukiiseen. Lopputulos oli taikinana tahmea, mutta paistettuna erinomaisen maukas.
Pitsat toteutettiin Herra Prinsessan kanssa yhteistyössä. Pientä keskustelua käytiin aiheista onko tomaatin paras osa tomaattimehu eli ne siemenet ja minkä paksuista palaa kutsutaan siivuksi ja mitä viipaleeksi. Herra Prinsessa on suorastaan tyrmistynyt kun puristin kirsikkatomaateista siemenet pois eikä mulle kelvanneet kolmen millin paksuiset kesäkurpitsa viipaleet, vaan pistin sen siivuttamaan millinohuita.






















Etualalla oliiviöljyä, kesäkurpitsaa, pinjansiemeniä ja sinihomejuustoa. Taustalla serranoa, kirsikkatomaatteja, mozzarellaa ja basilikaa.
Blogger Template created by Photographic Elements