Uuden vuoden lämmin nakki-perunasalaatti

maanantai 31. joulukuuta 2012

Talvi on masentavaa aikaa monessakin mielessä eikä ollenkaan vähiten siksi, että aina on säkkipimeää ja jos ei ole, niin on pimeää silti. Valoisanakaan talvipäivänä ei ole meidän asumuksessa niin valoisaa, että mitään valokuvia onnistuisi ottamaan. Puhumattakaan niistä ajoista jolloin sitä ruokaa olisi tarjolla ja kuvattavissa.
Blogiringin muilta jäseniltä olen saanut tässä viimeisten viikkojen mittaan erittäin hyviä ohjeita, parhaimpana tämä Avaruusaseman postaus, jossa hienosti kuvinensa osoitetaan mihin sillä lampulla lyysataan jne. Mullahan ei mitään tuollasta studiovalaisinta ole (eikä ainakaan näihin neliöihin tule), mutta minullapa on työmaavalaisin! Sellainen superlamppu, jonka loisteessa näkee remontoida erinomaisesti. Minäpä sen viritin kohti seinää ja otin muutaman räpsyn perunasalaatista ja valaiseehan se. Kuvassa on monenkinlaista vikaa, mutta ainakaan se ei ole pimeä, sininen tai muuten kelmeä, eikä mikään siis estä minua olemasta niin iloinen, että postaan nyt tähän tämän tyhjänpäiväisen perunasalaattini.

Näin vuoden viimeisenä päivänä kaikki postaavat blogeihinsa ja Facebookiin vuosikatsauksia, mutta minäpä en. Kiteytän vuoden 2012 tähän samoin sanoi kuin Facbook-profiiliinikin: kivaa oli!

Lämmin nakkiperunasalaatti

1 kg perunoita
1 pkt nakkeja
1 sitruuna
2 isoa omenaa
1 punasipuli
kourallinen viinirypäleitä
pieni purkki kapriksia
mustapippuria
suolaa
oliiviöljyä

Kuori ja kuutio perunat. Keitä kypsiksi. Pilko nakit ja höyrytä kuumiksi.
Perunoiden kiehuessa halkaise sitruuna ja purista mehut kulhoon. Kuori ja kuutioi omenat, laita kuutiot sitruunamehuun. Kuori sipuli ja silppua, lisää kulhoon ja sekoita.
Puolita viinirypäleet ja lisää salaattiin. Lisää vielä kaprikset, pippuri, suola ja oliiviöljy. Sekoita salaattiin lopuksi kypsät valutetut perunat ja höyrytet nakit. Sekoita huolella, maista, että mausteet ovat kohdallaan ja siirrä tarjoiluastiaan.
Tarjoa heti dijon-sinapista ja smetanasta tehdyn kastikkeen kanssa.


Lohi-riisilaatikko

sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Syksyn aikana mittavaa mainetta niittäneestä Safkaa-kirjasta kannattaa kokata muutakin kuin sitä somen valloittanutta avokadopastaa (jota minäkin tein taas eilen, tosin vähän muunneltuna, lisään siihen ranskankermaa enkä öljyä lain!). Kaivoin kirjan taas esiin kun sain siitä mainion muistutuksen Kaksplus-lehdessä, toinen kirjoittajista Hanna Gullichsen kun laatii tästä lähtien joka toiseen numeroon arkiruokaohjeita. Lehdessä oli lohiriisilaatikon ohje ja kun meille jäi tuota graavilohta joulusta ihan tuhottomasti (Lapsi Prinsessa heitteli sitä kissoille ja minut peloteltiin kahden siivun jälkeen listerioosilla, eikä Herra Prinsessalla ehkä sittenkään ole pohjaton mahalaukku), niin mikäs sen mukavampaa kuin pistää se uuniin.
Ruoka oli eri helppo tehdä varsinkin kun kalan paloittelu ei ollut minun harteillani. Omaan suuhuni se maistui kalaisalta riisipuurolta, mutta lapsen suuhun se katosi paremmin kuin mikään noin viimeiseen kahteen viikkoon, joiden aikana lapseni on syönyt lähinnä pipareita ja maitoa.. Kyyditsijäksi suositeltu ja ohjeistettu tillivoisula sitruunalla on mielestäni todellakin tarpeen.

Lohi-riisilaatikko
4 dl täysjyväriisiä
2 yhdeksän minuutin munaa
5 dl täysmaitoa
3 kananmunaa
250-300 g graavilohta
suolaa
valko- ja mustapippuria
voita

Keitä riisi pakkauksen ohjeen mukaan.
Hienonna keitetyt kananmunat ja leikkaa lohi pieniks kuutioiksi.
Sekoita kulhossa, keitetty riisi, hienonnetut keitetyt kananmunat ja lohikuutiot ja mausta pippureilla ja suolalla.
Kaada riisiseos uunivuokaan. Sekoita kananmunat ja maito ja kaada vuokaan. Vuole päälle runsaasti voilastuja.
Paista 180-asteisessa uunissa n. 35 minuuttia.

Tillivoisula
60 g voita
silputtua tilliä
sitruunaa

Sulata voi ja sekoita joukkoon tilli. Lusikoi annokselle ja purista päälle sitruunaa.




Korianteripesto

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Kerran pari kuussa suuntaan perjantailounaalle Raflaan. Siellä on aina hyvä lounas ja listalla Lapsi Prinsessalle sopivaa murkinetta. Eräänä tällaisena perjantaina tilasin pastaa ja lohta korianteripestolla. Ihan järkyttävän hyvää. Mukana ollut aikuisseuralainen totesi, että yleensä häneltä jää lisukepastat syömättä, mutta jos nyt pitäisi valita niin lautaselle jäisi kyllä grillattu lohi. Onneksi ei ollut valinnan paikka ja saimme syödä lohetkin. Ja onneksi lounastamaan saapui myös ravintololoitsijan rouva, joka kysyi reseptiä keittiöstä ja ystävällisesti sen blogissaan kaikkien iloksi jakoi.
Minulla ei ollut kaikkia alkuperäisen reseptin aineksia, sitruuna puuttui, joten oma yritelmäni ei yltänyt raikkaudessaan ihan Raflan tasolle. Sitruunan puutos ei missään nimessä pilannut lopputulosta, tämäkin ole mennen tullen basilikapestoa parempaa. Korianteripesto jää ihan varmasti keittiöni vakiokamaksi.

Korianteripesto
3 ruukkua korianteria
2 rkl paahdettuja pinjansiemeniä
50 g raastettua parmesaania
iso pala inkivääriä hienonnetuna
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
oliiviöljyä, ainakin desi
mustapippuria myllystä
suolaa

Kaikki tehosekoittimeen ja pulssilla tasaiseksi.


Omena-ruismurupaistos

torstai 1. marraskuuta 2012

Murupaistos on kyllä mainio jälkiruoka, joka parani vielä entiestään kun korvasin kaurahiutaleet ruishiutaleilla. Muruun saa ihan uusia vivahteita erilaisilla mausteilla, kokeile pähkinäitä,kardememmaa, inkivääriä, vaniljaa ja viinaksia.

n. 1 kg omenoita
100 g voita
1-2 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
2 dl ruishiutaleita
1/2 tl kanelia

Kuori omenat tarvittaessa, poista siemenkodat ja leikkaa lohkokoiksi. Levitä lohkot uunivuoan pohjalle.
Sulata voi. Lisää loput aineet ja nypi muruseokseksi. Lusikoi muru omenalohkojen päälle.
Paista 200-asteisessa uunissa puolisen tuntia.


Kukkakaalilisuke

sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Italian eteläisemmissä osissa rusinat, pinjansiemenet ja anjovis on aika tavallinen yhdistelmä. Ajattelin, että ne sopisivat kukkakaaliin hienosti ja oikeassa olin. Paitsi, että mulla ei ollut anjoviksia. :) Öljyyn säilötyt suolatut sardellifileet pitäisi käyttää aika pian ostamisen jälkeen ja melkein aina joudun heittämään puoli purkkia pois. Siksipä olen välttänyt niiden ostamista, hyvin on pärjätty ilman. Anjovista ei voi mielestäni oikein millään korvata, joten ruoan luonne on hyvinkin erilainen ilman. Epäilijöille tiedoksi, että anjovikset eivät maistu ruoassa härskille kalalle vaan tuovat siihen erityisen hienon aromin ja runsaasti suolaisuutta.
Tarjoilin lisuketta porsaankyljysten kaverina, joihin pieni makeus sopii erinomaisesti.



Kukkakaalilisuke

0,5 dl rusinoita
1 kukkakaali
2-3 rkl pinjansiemeniä
2 rkl oliiviöljyä
2 rkl voita
2 rkl korppujauhoja
suolaa

Laita rusinat likoomaan noin tunniksi. 
Jaa kukkakaali hyvin pieniin kukintoihin ja keitä kypsiksi runsaassa keihuvassa vedessä. Valuta ja laita sivuun.
Paahda pinjansiemeniin kaunis väri kuumalla kuivalla pannulla. Valitse sellainen pannu, johon mahtuvat myös kukkakaalit. Kaada valmiit pinjansiemenet lautaselle, laita pannuun öljy ja voi. Lisää korppujauho ja ruskista. Toimi todella nopeasti, pannun pitää olla erittäin kuuma ja korppujauho kärvähtää herkästi. Lisää pannuun kukkakaali ja kääntele rasvakorppujauhoseos niihin. Kukkakaalien on tarkoitus saada hiukan väriä.
Valuta rusinat. Lisää ne ja pinjansiemenet pannuun ja paista vielä pari minuuttia. 
Mausta suolalla.


Vuokapulla

maanantai 15. lokakuuta 2012

Vuokapulla kulkee kai nimellä bostonkakku. Niin tai näin, eri kätevä viemistuote. Kun pitää toimittaa esim. työpaikalle (niin kuin minun, paitsi ettei kukaan pyytänyt, että olisi oikeasti pitänyt, mutta leipominen on kivaa) iso satsi vehnäsiä, niin leivo ne vuokaan! Vuokapullan voi täyttää hillolla, pähkinöillä tai ihan peruksella korvapuustimeiningillä eli voita, sokeria ja kanelia. Minä leivoin pulliin perusmeiningin lisäksi omenaa.

Vuokapulla
1 annos pullataikinaa
500 g omenoita
2 rkl sokeria
175 g voita
kanelia
sokeria
1 kananmuna
raesokeria

Pullataikinan kohotessa valmista omenatäyte. Pese (ja kuori) omenat, poista siemenkota ja kuutioi. Laita kuutioit isoon pannuun, joukkoon 2 rkl sokeria ja 25 g voita. Hauduta lempeästi pehmeiksi. Ota sivuun ja soseuta.
Kauli kohonnut pullataikina tyynyliinan kokoiseksi levyksi. Levitä levylle pehmeä voi. Sirottele päälle kanelia ja sokeria. Levitä lastalla omenatäyte levyn päälle.
Rullaa tiiviisti. Leikkaa 1,5 cm paksuisiksi siivuiksi ja asettele leivinpaperilla vuorattuu tai voideltuun vuokaan. Voitele kananmunankeltuaisella, ripottele päälle raesokeria ja paista 200-asteisessa uunissa kullankeltaiseksi.


Omenakakku

keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Parvekkeen suloisessa viileydessä odottelee pari isoa kassillista ihania kaneliomenoita. Eihän niitä millään saa tuhottaa ihan vaan sellaisenaan syömällä vaan joutuu leipomaan todella usein, miten harmi.
Tästä kakusta tuli ihana tuhti, maukas ja täyteläinen, ihan täydellinen aamiainen! Kakusta tulee ihan varmasti brunssisuosikki.
Täydelliselle aamiaiselle kuuluu lurauttaa vähän vaahterasiirappia.

1 kg omenoita
125 g voita sulatettuna
1,25 dl maitoa
1 kananmuna
300 g vehnäjauhoja
1 dl sokeria
1 tl soodaa
1/2 tl kanelia
11/2 tl kuivattua timjamia

Raasta omenat karkeaksi raasteeksi (kouri jos lajike sitä vaatii). Sekoita isossa kulhossa voi, maito ja kananmuna. Sekoita erikseen jauhot, sokeri, sooda ja mausteet. Kaada isoon kulhoon kosteiden aineiden joukkoon ja sekoita nopeasti, älä vatkaa. Kääntele taikinaan omenaraaste.
Paista leivinpaperilla vuoratussa vuoassa (esim. piirakkavuoka) 175-asteisessa uunissa tunti, kokeile kypsyys tikulla.
Hyvää uunituoreena ja seuraavana päivänä!


Avokado-raejuustotahna ja paahdetut kasvikset

sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Jääkaapissa ja viileäkaapin virkaa toimittavassa kassissa parvekkeella majaili taas sekalainen sakki vihanneksia. Veikkaanpa, että useimmissa kotitalouksissa mietitään aika ajoin mitä tehdä kuudelle jo nahistuneelle terttukirsikkatomaatille, nahistumaan päin menevälle paprikalle, yhdelle pienelle bataatille, yhdelle kesäkurpitsalle, purjon pätkälle ja viidelle perunalle sekä viidelle pienelle porkkanalle. Yksinään niistä ei saa aikaan oikein mitään, mutta yhdessä niistä rakentuu ihana uuniruoka. Pilkoin kaikki rehut sopiviksi paloiksi, sekoitin kulhossa öljyä, jeeraa ja sitruunamehua ja yhdistin vihanneksiin. Paahdoin 200-asteisessa uunissa, kunnes kasvikset olivat sopivia, Lapsi Prinsessa huomioiden tietenkin aika pehmeitä, mahtavaa sormiruokaa nämä uunivihannekset. Kääntelin muutamen kerran paahtumisen aikana.
Ensi kerralla jämävihannestilanteen sattuessa kokeilen tehdä keittoa paahdetuista vihanneksista tähän tapaan.



Tein kasvisten oheen tahnan avokadosta ja raejuustosta. Ohje on mukaeltu mainiosta Luomuruokaa lapselle -kirjasta, josta olen kirjoittanut Otavamedian Ruoka-sivustolle. Suosittelen kirjaa kaikille, jotka haluavat tarjota vauvalleen kunnon kotiruokaa.
Tahna olisi varmasti mahtavaa uuniperunan kanssa tai sosekeiton raikastuttajana.

Avokado-raejuustotahna
1 kypsä avokado
1 rkl sitruunamehua
1 prk (noin 200 g) raejuustoa
puoli ruukkua korianteria
mustapippuria

Halkaise avokado, poista siemen ja lusikoi hedelmäliha pieninä lusikallisina kulhoon, johon on jo laitettu sitruunamehu. Lisää raejuusto ja sekoita. Silppua korianteri ja lisää tahna-astiaan, rouhi joukkoon mustapippuria ja sekoita.



Coca Cola Cake

torstai 27. syyskuuta 2012

Olen tainnut aikaisemminkin todeta, että kyllä vaan osaavat amerikkalaiset tehdä leivonnaisia! Kotoiset mokkapalat haastaa kokispalat, leivonnainen, jossa on lähes 400 g voita ja ainakin kilosokeria ei vaan voi olla huono. 
Pinterestistähän minä tämänkin ohjeen löysin ja toteutin palatessani töihin vanhempainvapaalta. Kivasti teki kauppansa ja riitti erinomaisesti isommallekin työyhteisölle melkoisen makeutensa johdosta. Päädyin leikkaamaan kakun noin 2x4cm paloihin, kerta-annokseksi ihan riittävä.
Ohjeen käännän tähän suomalaisiin mittoihin. Kuvat Instagramista, vähenevä valo tuottaa mulle nyt aika paljon haastetta järkkärin kanssa, juuri vasta opin kuvaamaan täydessä kesävalossa.


























375 g voita
1 dl kaakaojauhetta
3,75 dl kolajuomaa
1,25 dl piimää
5 dl vehnäjauhoja
5 dl sokeria
1 tl soodaa
1/2 tl kanelia
2 kananmunaa
(vaniljauutetta)
1 l tomusokeria
2,5 dl pähkinärouhetta (alkuperäisessä pecan, minä laitoin manteleita)

Laita pannuun 250 g voita, 0,5 dl kaakoojauhetta, 2,5 dl kokista ja piimä, kuumenna kiehuvaksi.
Sekoita kulhossa jauhot, sokeri, sooda ja kaneli. Yhdistä keitos ja jauhot, sekoita joukkoon kananmunat.
Kaada isoon vuokaan tai korkeareunaiselle uunipellille. Paista 175-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia, kokeile kypsyyttä tikulla.
Pohjan paistuessa valmista kuorrute. Kuumenna pannulla kiehuvaksi 125 g voita, 0,5 dl kaakaojauhetta ja 1,25 dl kokista. Ota liedeltä ja sekoita joukkoon tomusokeri erissä. Lisää lopuksi pähkinärouhe. Levitä kuuma kuorrutus kuumalle kakulle.

Kakun pitää antaa jäähtyä hetki ennen ahmimista. Tarjosin kakkua töissä vasta leipomista seuraavana päivänä ja se oli täydellistä!

Päärynäpiirakka

maanantai 24. syyskuuta 2012

Onko Satokartta tuttu? Minä luin jo viime vuonna Helsingin Sanomista aiheesta artikkelin, jossa mainittiin kotikulmillani kasvavan päärynäpuita. Älysin paikalle vasta tänä vuonna, ja niitä on p-a-l-j-o-n! Nyt puut ovat jo tyhjiä, mutta viime viikolla saatiin niistä hyvä saalis Lapsi Prinsessan kanssa.

Päärynäpiirakka

1 pkt voitakinaa (yksi esikaulittu levy)
200 g tuorejuustoa
1 kananmuna
0,5-1 dl sokeria
ripsu kanelia
ripsu kardemummaa
4 päärynää
mantelirouhetta

Sulata voitaikinalevy pakkauksen ohjeen mukaan. Kaulitse sulanut levy piirakkavuokasi kokoiseksi.
Sekoita tuorejuustoon kananmuna, sokeri ja mausteet. levitä juustoseos piirakkapohjalle.
Poista päärynistä siemenkodat ja siivuta. Levitä siivut piirakalle. Ripottele päälle vielä mantelirouhetta.
Paista 225-asteisessa uunissa 20-30 minuuttia kunnes pohja on kunnolla paistunut.


Minttua, katkarapuja ja herneitä

sunnuntai 23. syyskuuta 2012


Tämän pastan salaisuus on mintussa, sitä pitää olla runsaasti, jotta se myös maistuu kunnolla. Oliiviöljyssäkään ei kannata pihistelle ettei ruoka jää kuivaksi.

Parvekkeellani on minttua vielä runsaasti, se ei tunnu välittävän viilenevistä säistä. Salvia menestyy myös vielä hyvin kun muut yrtit ovat joko jo tämän kesän osalta käytetty tai päätyvät säilöntään vielä tänä viikonloppuna. Loppujen lopuksi vain basilika pärjäsi heikohkosti varjoisalla parvekkeellamme ja sekin kasvoi kuitenkin ihan kohtuullisesti kunhan sää oli lämmin. Ensi vuonna voisi kuitenkin varata basilikan tilan jollekin muulle ja pitäytyä kaupan ruukuissa.

Minttuinen katkarapu-hernepasta

1 valkosipulinkynsi
oliiviöljyä
2 rkl paseerattua tomaattia
jäisiä katkarapuja
pakasteherneitä
tuoretta minttua

Kuori ja silppua valkosipulinkynsi. Kuullota sitä runsaassa oliiviöljyssä hetki. Lisää pannuun tomaatti, kuumenna. Lisää jäiset katkaravut ja herneet. Peitä kannella kunnes pakasteet ovat sulaneet. Ota pannu liedeltä, lisää revityt mintunlehdet.




Ananaskakku

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Ananaskakku on aika pitkälle (kuvaa myöten) ihan sama kuin karviaiskakku. Karviaiskakkuun tulee kanelia, jonka jätin ananasversiosta pois. Ananaskakun pinnalle ripottelin pinjansiemeniä ja sirotin tummaa ruokokidesokeria. Lopputulos on todelle mehävevä ja pinnalta mukavan rapsakka.

Ananaskakku

1 ananas
250 g vehnäjauhoja
125 g sokeria
1 tl ruokasoodaa
100 g voita sulatettuna ja jäähdytettynä
150 ml maitoa
1 kananmuna
pinjansiemeniä
ruokokidesokeria
 
Leikka ananaksesa, pohja, hattu ja kuoret. Kuutioi, poista samalla kova keskiosa.
Sekoita taikinan kuivat aineet keskenään. Sekoita märät aineet keskenään. Yhdistä seokset. Kääntele ananaspalat mukaan taikinaan. Kaada taikina kakkuvuokaan, ripottele päälle pinjansiemeniä ja ruokokidesokeria.
Paista 180-asteisessa uunissa noin tunti, kokeile kypsyyttä tikulla. Kakun voi peittää foliolla paiston aikana mikäli se näyttää tummuvan liikaa.
 
 



Yhden pannun possu

perjantai 14. syyskuuta 2012

Pataruoka on yhtä varma syksyn merkki kuin kurpitsa ja keitot. Mitään näistä kolmesta ei syödä kesällä, mutta lämpömittarin elohopean hyytyessä sinne jonnekin 15 asteen alapuolelle, kaivetaan kaapeista esiin patavälineistö ja kannetaan kaupasta komea kurpitsa jos toinenkin.

Yhtään kurpitsaa sen ole vielä kantanut kotiin, tänään oli lähellä, mutta se painoi jotenkin liikaa vaikka autolla olin. Ja rehellisyyden nimissä on heti tunnustettava, että possupatani valmistus vaati kahta keitinvälinettä, mutta tämä kyllä onnistuisi yhdessäkin pannussa.

Arkena ei välttämättä ole aikaa odotella herkullisen padan valmistumista sitä vähintään kolmea tuntia, silloin apuun rientää one pot, joka valmistuu pikkasta yli puolessa tunnissa valmisteluineen ja kypsytyksineen.

One pot -possu

800 g porsaan ulkofilettä (tai muuta osaa possusta, mitä nyt kaupasta luomuna saa)
800 g perunoita
4 omenaa
1 sipuli
kuivattua tai tuoretta timjamia
kanelitanko
3 tähtianista
mustapippuria myllystä
1,5 dl omenamehua

Leikkaa possu pihveiksi ja paista pihveihin kaunis pinta hyvin nopeasti hyvin kuumalla pannulla. Siirrä sivuun.
Lohko perunat, omenat ja kuorittu sipuli. Laita possun päälle mausteet, lado pannuun kasvikset. Kaada päälle omenamehu.
Peitä kannella tai foliolla ja kypsennä 225-asteisessa uunissa kunnes perunat ovat kypsiä.
(Minä paistoin siis possun grillipannussa ja siirsin uunivuokaan, mutta jos omistat sellaisen pannun, joka sopii sekä hellalle että uuniin, niin käytä toki sitä!)


Kukkakaalipasta

maanantai 10. syyskuuta 2012

Kukkakaali sopii hienosti pastaan. Ispiraatiota hain Saku Tuomisen yli mainiosta Aglio & Olio -kirjasta, jonka tulisi löytyä kaikkien pastan ystävien keittokirjahyllystä. Tuomisen tapaan ohje ilman mitään määriä.
Vauvalle tein oman annoksen, jossa kukkakaalia on enemmän suhteessa pastaan. Vauvalle en laittanut chiliä enkä pekonia, mutta maustoin valmiin annoksen parilla rouhaisulla valkopippuria.

Kukkakaalipasta

kukkakaali
pekonikuutioita
valkosipulia
kuivattua chiliä
oliiviöljyä

Jaa kukkakaali pieniin kukintoihin, keitä kypsäksi. Kukkakaalin kypsyessä paista pekoni kuumalla pannulla, pekonin ei tarvitse rapsakoitua. Nosta kypsä kukkakaali reikäkauhalla pannulle, lisää valkosipuli, chili ja oliiviöljy. Paistele hiljalleen pastan kypsyessä. Keitä pasta kukkakaalin keitinvedessä, johon lisäät hieman suolaa.


Uunikasvikset

tiistai 4. syyskuuta 2012

Uunissa paahdetut kasvikset ovat melkein pikaruokaa ja erittäin herkullista sellaista. Pikkasen kun vaan jaksaa pilkkoa, niin ruoka valmistuu kuin itsestään uunissa. Kasviksia on maailma pullollaan, joten siitä vaan mieluisimpia valitsemaan. Tällä kertaa käytin bataatteja, porkkanoita, punaista paprikaa, kesäkurpitsaa, tomaatteja ja salviaa.
Paahdoin kasvisten päälle pinjansiemeniä ja mursin fetaa. Siemenet voisi laittaa uuniin kasvisten mukana ja oikeastaan fetankin kunhan sen lisää vasta kypsennyksen loppuvaiheessa. Koskapa Lapsi Prinsessa nautti samaisia vihanneksia, niin valmistin siemenet pannulla ja juuston lisäsin vasta valmiiseen ruokaan kun lapsen annos oli siitä erotettu.

Uunissa paahdetut kasvikset

noin 2 kg kasviksi
yrttejä
noin 1/2 dl oliiviöljyä
200 g fetaa
1 rkl pinjansiemeniä
suolaa
mustapippuria

Pese ja pilko kasvikset. Mieti kypsymisaikoja, pienempiä hitaammin kypsyvistä. Lado kasvikset uunivuokaan, revi joukkoon yrttejä valintasi mukaan. Kasta kaikki oliiviöljyyn. Paahda kasviksia 225-asteisessa uunissa n. 45 minuuttia.
Murusta päälle feta ja ripottele pinjansiemenet. Mausta tarvittaessa suolalla ja pippurilla.

Napsaisin kameran ensimmäistä kertaa täysin manuaalille. Ei tämä nyt mikään ammattilaiskuva ole, mutta ainakin omasta mielestäni aiempaa tasokkaampi, kyllä siis kannatti. :D


Karviaispiirakka

lauantai 1. syyskuuta 2012

Huutelin Facebookissa karviaispiirakoiden ohjeen perään ja setäni vastasi heti:
"Joku piirakkapohja. Tehosekoita marjat, kaada piirakkapohjalle. Sekoita rahkaa, munaa, raejuustoa. Paa sopivasti sokrua
sekoita. Kaada edellisten päälle. Siis siihen vuoalle. Kanelia päälle ripotellen ja uuniin. Paistoaika maun mukaan."
Rahka vaihtui kermaviiliin (vahingossa) ja marjat keitin nopeasti hilloksi ruokokidesokerin kanssa, mutta muuten toimin kuten yllä. Pohja syntyi murotaikinasta, jota esipaistoin kahdeksan minuuttia ennen kuin lisäsin täytteet.

Tomaattikeitto

tiistai 28. elokuuta 2012

Se on selkeästi syksy nyt kun on alkanut tehdä mieli keittoja, meillä ei niitä kesällä syödä. Inspiroiduin Eeva Kolun maailman parhaasta tomaattikeitosta.
Meillä tomaattimozzarellakeitto pitää edelleen mm-tittelinsä, mutta tämäkin oli todella hyvää, erityisesti tuoreiden kesäkurpitsaisten täysjyvävehnäsämpylöiden kanssa.



Lapsi Prinsessalle otettiin oma annos ennen kerman ja suolan lisäämistä, joten keitto soveltuu oikeastaan sellaisenaan erinomaisesti vauvanruoaksi. Koskapa lapsen annos oli reilu, muttei kuitenkaan kahden aterian kokoinen, niin keitin lopun jatkeeksi seuraavana päivänä vähän couscousia. Couscous on oiva tapa saada ruokaisuutta mukaan vauvansoseisiin, se sopii myös pienemmälle vauvalle viljojen aloitukseen.

Tomaattikeitto

1 porkkana
puolikas kesäkurpitsa
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
oliiviöljyä
kuivattua oreganoa
1 pieni tlk tomaattipyrettä
lasillinen valkoviiniä
1 kg tomaatteja
1 rkl sokeria
5 dl vettä
suolaa
reilusti basilikaa
kermaa

Lohko tomaatit ja poista kannat, laita sivuun odottamaan.
Raasta porkkana ja kesäkurpitsa. Kuori ja pilko sipulit. Laita raasteet ja sipulit kattilaan reiluun loraukseen oliiviöljyä, lisää oregano ja kuullota hetki. Lisää kattilaan tomaattipyree ja valkoviini. Lisää tomaattilohkot, vesi ja sokeri kun viini kiehuu. Keitä hiljalleen kannella peitettynä 40-60 minuuttia.
Lisää basilika ja suola ja soseuta keitto. Lisää keittoon kerma ja kuumenna vielä kunnes keitto pulpahtaa, älä enää keitä.




Olin ihan varma, että tomaattimozzarellakeitosta olisi postaus, mutta ei. Sen sijaan koneelta löytyi resepti päiväyksellä 2.10.2011, jaan senkin nyt tähän. Eroa keitoilla ei juuri ole kuin vihanneksissa, viinissä ja tölkkitomaatissa.

Tomaatti-mozzarellakeitto

1 sipuli
1 porkkana
pala varsiselleriä
2 valkosipulinkynttä
oliiviöljyä
1 rkl punaviinietikkaa
2 tlk tomaatteja
2 tl sokeria
2 tl kuivattua oreganoa
suolaa
1 mozzarellapalloa
1 ruukku basilikaa
oliiviöljyä

Manteli-punaherukkapullat

maanantai 27. elokuuta 2012

En ole niin hyvä leipoja, ettäkö kovin villi soveltaminen varsinaisesti kannattaa. Vaikkei tässäkään nyt erityisen villiksi menty, niin olen kovasti ylpeä itsestäni kun kehittelin pullatäytteen omasta päästäni inspiraatiota netistä etsimättä. Idea tuskin on kovin originelli taikka omaperäinen, mutta toimi erittäin hyvin ja tulee käyttöön jatkossakin, ihania pullia!
Marjat voi jättää pois tai vaihtaa joksikin muuksi, minulla vaan sattui olemaan vielä pari desiä punaherukoita jääkaapissa.







































Manteli-punaherukkapullat

125 g huoneenlämmössä pehmitettyä voita
1 dl mantelijauhetta
1 rkl vaniljasokeria
2 dl punaherukoita
ruokokidesokeria

Sekoita pehmeään voihin mantelijauhe ja vaniljasokeri. Kauli kohotetusta pullataikinasta jauhoitetulla pöydällä mukavan tyynyn kokoinen levy. Levitä voiseos taikinalevylle.
Ripottele taikanalle marjat ja päälle ruokokidesokeria. Rullaa taikanalevy tiukaksi rullaksi. Leikkaa terävällä veitsellä n. 1,5 cm paksuisiksi siivuiksi. Nosta siivut pullavuokiin ja voitele kananmunalla, ripottele päälle raesokeria.
Paista 220-asteisessa uunissa kauniin kullanruskeiksi.


Ragù

4 pienehköä porkkanaa
3 lehtisellerin vartta
4 pientä sipulia
3 valkosipulinkynttä
oliiviöljyä
kuivattua oreganoa
kuivattua timjamia
800 g sikanautajauhelihaa
2 tlk tomaattipyreetä
lasillinen valkkaria
500 g tomaattimurskaa
mustapippuria

2,5 h kakkosella, oliiviöljyä mukaan just ennen pastaa.

Kirjasin vain nopeasti muistiin eilisen lihakastikkeen, jotta muistan toistaa sen tasan samanlaisena, niin hyvää oli. Tarkoitus ei ollut tehdä postausta, joten kuvaa ei ole eikä tule. Tarkempi ohje voi tulla jos oikein kovasti kommenteissa joku toivoo. Muutoin tämä postaus on vain muistilappu itselleni varmassa paikassa, josta löydän sen helposti uudestaan ilman, että etsin jotain epämääräistä paperilappusta tuntitolkulla.

Tikkelperikakku

sunnuntai 26. elokuuta 2012

Pääsin poimimaan ämpärillisen punaisia ihania karviaisia ja mitäs niistä muutakaan kuin leivonnaisia!


Muistaakseni Pinterestin kautta päädyin karviaiskakkuun. Ohje on melko lailla samanlainen kuin maan mainio muffiniohjeeni ja lopputulos olikin erittäin mehukas. Ohje on alla just niin kuin sen toteutin, mutta suosittelen lisämään vielä vähän sokeria, karviainen kun on aika kirpakkaa. Piirakka myös huutaa vaniljakastiketta, ehkä keittelen sellaista kun tämän piirakkani pakkasesta sulata. Voitteko siis kuvitella, maistoin vain yhden palan ja laitoin lopun pakastimeen!

Karviaiskakku

250 g vehnäjauhoja
125 g sokeria
1 tl kanelia
1 tl ruokasoodaa
50 g voita huoneenlämpöisenä ja pehmeänä
400 g karviaisia
150 ml maitoa
1 kananmuna

Laita kulhoon jauhot, sokeri, kaneli, sooda, voi ja karviaiset. Sekoita. Sekoita keskenään erillisessä kulhossa maito ja muna. Yhdistä kuiva-aineisiin. Sekoita nopeasti tasaiseksi. Lisää maitoa jos taikina jää kuivaksi.
Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuu kakkuvuokaan. Paista 180-asteisessa uunissa 50-60 minuuttia. Kokeile kypsyyttä tikulla.


Punaherukkamuffinit

perjantai 24. elokuuta 2012

Kaikki tämä leipominen alkaa näkyä vyötäröllä. Mutta koko ajan tulee uusia marjoja ja ideoita, jotka vaativat toteuttamista. Meillä on sellainen huono tilanne, että Herra Prinsessa ei ole mikään erityinen makean ystävä ja Lapsi Prinsessa on vielä liian pieni avustamaan leivonnaisten tuhoamisessa. Syöminen jää siis yksin minun vastuulleni. Pakastimestakin alkaa kohta loppua tila. Pitäisi ehkä alkaa kutsua kavereita kahville vähän useammin, baakkelsseissa nimittäin löytyy. Kohta menen töihin, sinne on hyvä hävittää ylijäämäleivokset, työyhteisö on vilpittömän kiitollinen joka ikinen kerta kun pöydällä odottaa korillinen lämpimäisiä.

Punaherukkamuffinit (12 kpl)

125 g voita sulatettuna ja jäähdytettynä
125 dl maitoa
1 kananmuna
250 g vehnäjauhoja
125 g sokeria
1 tl ruokasoodaa
2 dl punaherukoita

Sekoita voi, maito ja kananmuna. Sekoita jauhoihin sokeri ja sooda. Yhdistä nämä kaksi seosta keskenään. Kääntele lopuksi marjat taikinaan. Nostele taikina muffinivuokiin ja paista 200-asteisessa uunissa 10-15 minuuttia.


Safkaa - Parempaa arkiruokaa

maanantai 20. elokuuta 2012

Seurasin vuosia sitten blogia, jota kirjoitti kaunis nuori espoolainen äiti, jonka miehellä oli ravintoloita, joka kävi tosi usein Gaudetessa ja joka harrasti juoksemista. Blogin mutkaton, rehellinen tyyli viehätti, erityisesti on jäänyt mieleen, että kirjoittajalla oli aina tuoreita kukkia kotona. Meni pari vuotta ennen kuin löysin tuon ihanan kirjoittajan, Hanna Gullichsenin uudestaan Chicling-blogista, joka (mikäs sen parempaa) keskittyikin nyt ruokaan.
Hanna on juuri julkaissut miehensä Alexanderin kanssa Safkaa-keittokirjan. Ja kukapa ei kaipaisi parempaa arkiruokaa? Sellaista, joka valmistuu nopeasti, ilman ihmeempiä fysiikan ja kemian professuureja ja kotikeittiön välinein. Safkaa on täynnä herkullisia ohjeita oikeista raaka-aineista. Ohjeet ovat selkeitä ja helppoja seurata ja soveltuvat kaikentasoisille keittäjille.
Reseptit ovat kovasti mieleeni ja hyvin samanoloisia kuin jo keittiössäni joka päivä valmistan. Parasta kirjassa ovat kuvat, stailaamattomat, rehelliset Hannan ottamat ruokakuvat oikeista ruoista juuri ennen perheen yhteistä ateriaa, tai sen aikana.
Tässäpä muuten oiva lahjavinkki ensimmäiseen omaan kotiin muuttavalle opiskelijalle. Suurin osa ohjeista sopii erinomaisesti pienenkin budjetin talouteen.

Testasin kirjasta kirjoittajansa yhteen saattanutta avokadopastaa. Ruoka valmistui pastan kiehuessa ja kelpaa monenlaiseen variointiin. Valtava annos pastaa katosi meidän suihimme hetkessä, Lapsi Prinsessakin söi aikuisten annoksen (omaa suolatonta versiotaan).

























Safkaa-kirjassa on erityisen hienot kannet.























Nopea bruschetta

lauantai 18. elokuuta 2012

Tein lounaaksi pari nopeaa tomaatti-mozzarellaleipää uunissa. Perinteisessä bruschettassa grillatun leivän päälle laitetaan tomaattia, valkosipulia ja basilikaa. Minä laitoin kaikki ainekset basilikaa lukuunottamatta uuniin kerralla. Basilikankin voisi toki laittaa, mutta juuston alle.
Bruschettaan käy paremmin kuin hyvin eilisen leipä. Isot leivät käyvät vaikka lounaaksi sellaisinaan ja salaatin kanssa, pienemmistä tulee herkullinen alkuruoka.

Bruschetta

maalaisleipää
kirsikkatomaatteja
mozzarellaa
oliiviöljyä
basilikaa

Leikkaa tomaatit kahtia ja purista siemenet pois. Asettele tomaattipuolikkaat leipäsiivuille. Revi päälle mozzarella. Lurauta leiville runsaasti öljyä.
Paista 250-asteisessa uunissa (grillivastuksen alla) kunnes juusto on sulanut ja saanut hieman väriä.
Viimeistele tuoreilla basilikanlehdillä.


























Prinsessakeittiö löytyy myös Facebookista.

Värikäs pastasalaatti

keskiviikko 15. elokuuta 2012

Herra Prinsessa kysyi miten keksin tehdä juuri tällaista salaattia.
Vahvasti värikeskittynyt ajatus-kauppaprosessi eteni näin:
Lähikaupassa oli kotimainen parsakaali hyvässä tarjouksessa. Lastasin koriin kolme päätä. Kaupan lihavalikoima on hyvä, mutta satunnainen, kalaa ei ole. Pasta olis kiva, mutta ei perinteisesti. Parsakaali on niin kauniin väristä, jospa siitä lähtis. Tomaatteja löytyi kotoa, mustat pavut tuovat lisää ruokaisuutta ja paistettu halloumi on aina hyvää ja sopii väripalettiin, joten otin niitä. Pastahyllystä löytyi aurinkokuivatuilla tomaateilla värjättyä pastaa, joten nappasin pussillisen sitä ja päätin unohtaa tomaatit. Kotona kauppakassia purkaessa löysin jääkaapista mozzarellaa ja pekonia, halloumi vaihtui niihin. Limejä oli vielä kaksi jäljellä, ja sitrus kun sopii parsaan, oli salaattikastike siinä.
Ei kovin monimutkaista eikä järin kiinnostavaakaan. :D

Pastasalaatti parsakaalilla

pussillinen pastaa
1 iso parsakaali
1 pkt pekonia
1 tlk mustia papuja
1 mozzarella
1 lime
oliiviöljyä

Keitä pasta.
Jaa parsakaali suupalakokoisiin kukintoihin ja keitä muutama minuutti.
Paista pekonisiivut rapeiksi 225-asteisessa uunissa, leikkaa paistuneet pekonit saksilla suikaleiksi. Valuta ja huuhtele pavut. Revi mozzarella. Raasta limestä kuori ja purista mehu.
Sekoita ainekset kulhossa ja viimeistele reippaalla lorauksella oliiviöljyä.


Lime-valkosuklaamuffinit

maanantai 13. elokuuta 2012

Iltapuhteina leipaisin kodin herkulliselta tuoksuvaksi jo kertaalleen erinomaiseksi havaitulla muffinireseptillä. Nyt leivonnaisia maustoivat lime ja valkosuklaa. Ihan törkeen hyviä nämäkin. Olen iloisen ylpeä tästä uudesta muffinitaidostani!

Lime-valkosuklaamuffinit (12 kpl)

125 g sulatettua ja jäähdytettyä voita
125 ml jugurttia
1 kananmuna
1 limen raastettu kuori ja puristettu mehu
250 g vehnäjauhoja
125 g ruokokidesokeria
1 tl ruokasoodaa
125 g valkoista suklaata

Sekoita kosteat aineet keskenään. Sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita nämä kaksi seosta nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Pilko valkosuklaa pieniksi paloiksi ja lisää palat taikinaan nuolijalla käännellen.
Jaa taikina muffinivuokiin ja paista 200-asteisessa uunissa 10-15 minuuttia.


Sienipyttis

lauantai 11. elokuuta 2012

Pyttipannu on mahtavaa kaikkea mitä kaapista löytyy -ruokaa. Öljyyn saa hukutettua kaikki edelliseltä aterialta yli jääneet ainekset ja loppuaan lähenevät juurekset.
Meiltä löytyi kaapista kouralliset kantarelleja ja mustatorvisieniä, kesäsipuleita, (not so much) uusia perunoita, kananmunia ja pari siivua parmankinkkua.
Kypsensin perunat runsaassa oliiviöljyssä, lisäsin siivutetut sipulit ja sienet. Paistoin rapeaksi parmankinkkusiivut ja leikkasin ne saksilla suikaleiksi paistettujen kananmunien päälle. Maustoin sienipyttipannun kuivatulla timjamilla ja mustapippurilla.


Jauhelihapasta

perjantai 10. elokuuta 2012

Enpä olisi uskonut, kun joku aika takaperin kävin kiireessä valmistamaan Lapsi Prinsessalle ja itselleni päivällistä niistä kaikista kolmesta jääkaapista löytyvästä aineksesta, että teen lopputulemaa uudestaan ja jaan sen täällä blogissakin!
Jääkaapista löytyi tuolloin yksi kesäkurpitsa, paistettua jauhelihaa ja puolikas sitruuna, josta oli jo kuorikin raastettu parempiin tarkoituksiin. Kuutioin kesäkurpitsan ja paistoin sen kultaiseksi runsaassa oliiviöljyssä, lisäsin pannuun jauhelihan ja sitruunamehua. Kuumensin ja lisäsin vielä silputtuja yrttejä. Lopputulos oli todella hyvää.
Tällä toisella kerralla lisäsin vielä sipulia ja valkosipulia ja vaihdoin sitruunaan limeen, kuorikin pääsi nyt mukaan. Spaghetti ei ole tähän paras mahdollinen pastamuoto, fusilli toimii paremmin.

Jauhelihapasta

1 keskikokoinen kesäkurpitsa
oliiviöljyä
paistettua possun jauhelihaa
1 valkosipulinkynsi siivutettuna
2 kesäsipulia siivutettuna
1 limen raastettu kuori ja puristettu mehu
kourallinen tuoretta minttua ja korianteria
suolaa
mustapippuria

Kuutioi kesäkurpitsa ja paista kuutioihin kaunis väri runsaassa oliiviöljyssä. Lisää pannuun jauheliha, sipulit ja lime. Paista kunnes sipuli on pehmeää.
Ota pannu liedeltä ja sekoita joukkoon yrtit, mausta lopuksi suolalla ja pippurilla.
Sekoita keitettyyn valutettuun pastaan ja tarjoa raastetun grana padanon kanssa.


Spaghetti ai pomodori

torstai 9. elokuuta 2012

Spaghettia tomaattikastikkeessa.
Oliiviöljyä, valkosipulia, valkoviiniä, tomaattimurskaa, kuivattua oreganoa, tuoretta basilikaa. Aikuisilla lisäksi chiliä, suolaa ja sinisimpukoita.
Hyvää oli, kuvat todistavat.




Sienipitsa

keskiviikko 8. elokuuta 2012

Sienet sopivat pitsaan erinomaisesti. En ehkä olisi itse tätä älynnyt, mutta onneksi Sillä Sipulit pyöräyttivät makoisan oloisen kantarellipitsan ennen kuin ehdin jalostaa oman sienisaaliini piirakkamuotoon.
Pääsinpä vihdoin kokeilemaan Italiassa pari vuotta sitten oppimaani tomaattikastiketta. Ai että oli hyvää.
Laitoin kantarellit ja mustatorvisienet omiin pitsoihinsa, mustatorvisieniversio oli mielestäni parempaa. Pohjalla on tomaattikastiketta ja siivutettua mozzarellaa. Sienet laitoin kastikkeen ja juuston päälle. Kinkun lisäsin vasta paiston jälkeen.

Tomaattikastike pitsalle

1 tlk kuorittuja luumutomaatteja
1/2 ruukkua basilikaa (varsineen)
ripaus suolaa

Soseuta kaikki aineet sauvasekoittajalla tai tehosekoittimessa. Levitä pitsapohjalle kauhalla.


Mustikkapullat limellä ja ranskankermalla

maanantai 6. elokuuta 2012

Pullapohjainen mustikkapiirakka on ehkä kesäherkkujen ykkönen, ainakin mustikka-aikaan. :) Tällä kertaa leipaisin piirakan sijaan pullia ja maustoin mustikat limellä ja ranskankermalla. Pistin pullataikinaan normisokerit, mutta ranskankermaan en yhtään ja mustikoidenkin päälle vain vähän. Maistoin ensimmäistä erää ennen kuin uskalsin laittaa seuraavaa uuniin, mutta sokeria oli juuri sopivasti. Pullien täyte ei ollut lainkaan kirpakkaa, muttei makeaakaan. Lopputulos oli kokonaisuutena minun makuuni täydellinen.
Pakastin osan pullista siten, että leikkasin pullien väliin leivinpaperista neliöt täytettä suojaamaan.
Kuvat ovat puhelimella Instagramiin otettuja, löydät minut sieltä etsimällä käyttäjää Suklainen.



 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mustikkapullat (27-30 kpl)

200 g voita
50 g hiivaa
2 dl sokeria
2 kananmunaa
ripaus suolaa
(ripaus kardemummaa)
5 dl maitoa
n. 1 kg vehnäjauhoja
1 kananmuna (voiteluun)
1 l mustikoita (enemmänkin on varmuuden vuoksi hyvä olla)
2 dl ranskankermaa
1 lime

Tee pullatakina. Ota voi ajoissa huoneenlämpöön, jotta se on aivan pehmeää.
Sekoita kulhossa hiiva, sokeri, kananmunat, suola ja kardemumma. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja sekoita hiivaseokseen.
Lisää jauhoja desi kerrallaan aluksi vatkaten ja lopulta joko käsin tai yleiskoneen taikinakoukulla vaivaamalla. Vaivaa taikinaan viimeisen jauhoerän mukana pehmeä voi. Vaivaa reilusti monta monituista minuuttia, koneella vähemmän kuin käsin.
Kohota kaksinkertaiseksi. (Ohje lienee sama kuin jokaisen jauhopussin kyljessä.) Taikinan kohotessa sekoita ranskankermaan limen raastettu kuori ja puristettu mehu.
Kaada taikina jauhotetulle alustalle, jaa neljään osaan, vaivaa osat pötkylöiksi ja leikkaa yhtä suuriksi paloiksi. Pyöritä paloista pullia, nosta pullat heti pellille. Pyöritä kaikki pullat kerralla valmiiksi.
Ota lasi tai muki ja paina sen pohjalla pullat piirakoiksi. Irrota paininväline haarukan avulla ja pistele piirasen pohjalle nopeasti muutama reikä jos tuntuu, että taikina vetäytyy heti taikaisin pullaksi.
Voitele pullien reunat munalla. Lusikoi jokaiseen pullaan mustikoita ja päälle ranskankermaa. Paista 225-asteisessa uunissa kypsiksi.


Mustikka-valkosuklaamuffinit

perjantai 3. elokuuta 2012

Sitten kun minulla on oma kahvila, lupaan leipoa teille näitä joka päivä!



Minulla on selkeä muffini-innostus. Sen jälkeen kun keksin miten ne kohoavat kauniisti, on tehnyt mieli leipoa jotain melkein joka päivä.
Viime viikonloppuna kerätty mahtava mustikkasaalis on päätynyt suurelta osin pakastimeen, mutta kolmisen litraa jätin jääkaappiin leivontaa, mustikkamaitoa ja Lapsi Prinsessan pinsettiotetreeniä varten.

Mustikka-valkosuklaamuffinssit (12 kpl)

125 g voita sulatettuna ja jäähdytettynä
1 kanan muna
125 ml kermaa
250 g vehnäjauhoja
125 g sokeria
1 tl ruokasoodaa
70 g valkoista suklaata
2 dl mustikoita

Sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita kosteat aineet keskenään. Yhdistä nopeasti sekoittamalla. Kääntele taikinaan pilkottu suklaa ja mustikat.
Annostele muffinivuokiin ja paista 200-asteisessa uunissa 10-15 minuttia.

Keksin Pinterestistä vinkin muffini- ja cookie-taikinan annosteluun. Jäätelökauhalla muffinitaikinan saa siististi vuokiin ja cookiesta saa tasakokoisia.
Jäätelökauhan pitää olla sellainen, jossa on taikinan (jäätelöpallon) irrottava mekanismi.


Feta-hernepasta

torstai 2. elokuuta 2012

Yllättäen tämäkin ruoka sisältää paljon minttua. Minttu on vallan villiintynyt parvekkeellamme. Juuri tänään ihastelin pientä yrttitarhaani ja pohdin miten kaikki säilötään syksyn tullen. Minttua ei aio säilöä mitenkään, teen tujut mojitot!
Tässä ruoassa on muutamakin valmistusvaihe, mutta kaikki on yksinkertaista ja ruoka on valmis siinä ajassa kun pasta kiehuu. Tein Lapsi Prinsessalle oman version, jossa fetaa korvaa kesäkurpitsa, vauvanannos ei pidennä valmistusaikaa, lapsosen annoksen valmistuminen sisältyy reseptiin kursiivilla.

Feta-hernepasta

1 l herneitä
1 pkt fetaa
1 sitruuna
nippu minttua
oliiviöljyä
1 kesäkurpitsa

Laita pastavesi kiehumaan.
Laita toiseen kattilaan pari desiä vettä vauvanruokaa varten ja pistä sekin jo tulille.
Pese kesäkurpitsa, poista päädyt ja pilko kiekoiksi, jotka leikkaat vielä neljään osaan. Laita palat kattilaan vaikkei vesi vielä kiehuisikaan, peitä kannella.
Riivi herneet, pese sitruuna ja irrota mintunlehdet oksista.
Laita kolmanteen kattilaan pari desiä vettä ja kuumenna kiehuvaksi.
Pastankeittovesi kiehunee jos tässä vaiheessa, joten lisää veteen reippaasti suolaa ja heitä sekaan pasta.
Erota herneistä pari ruokalusikallista ja laita kiehumaan kesäkurpitsojen kanssa. Laita herneet juuri kiehauttamaasi veteen ja keitä 3 minuuttia. 
Herneiden kiehuessa murskaa feta. Raasta yhden sitruunan kuori ja revi mintunlehdet.
Valuta herneet ja siirrä sivuun odottaamaan.
Valuta kesäkurpitsa-hernekeitos. Laita vauvanannos lautaselle, lisää pieni osa mintusta ja sitruunankuoresta ja pari tl oliiviöljyä. Sormiruokailija voi syödä ruoan sellaisenaan tai sitä voi kevyesti muhentaa haarukalla tai jopa soseuttaa.
Valuta valmis al dente pasta, kaada tarjoiluastiaan (takaisin kattilaan), lorauta joukkoon reilusti oliiviöljyä. Erota vauvalle oma pasta-annos tässä vaiheessa, al dente pasta ei soseudu, mutta pienentyy tarvittaessa haarukalla.
Lisää feta, herneet, sitruunankuori ja minttu. Sekoita ja tarjoile heti.


Kantarellit salviavoissa

keskiviikko 1. elokuuta 2012

Tämä kesä on kuulemani mukaan paras kantarellikesä piiiitkiin aikoihin. Kieltämättä tätä keltaista herkkua on löytynyt metsästä parilla reissullani huomattavasti enemmän kuin parina viime vuonna ja sellaisista paikoista, joista olemme aiemmin vain muistelleen, että tuossakin niitä vielä parikymmentä vuotta sitten oli.
En ole mikään erityinen sienien ymmärtäjä, en esimerkiksi tiedä miten niitä säilötään. Kuivamalla kai, tai sitten paistetaan ja pakastetaan? Hallitsemieni sieniruokien kirjokin ulottuu pastaan, kastikkeeseen ja piirakkaan. Tässä onkin aihealue, johon aion perehtyä paremmin. Sienikausi on kuitenkin niin lyhyt ja itse kerätyt sienet sen verran harvinaista herkkua, että kyllästymään ei pääse vaikkei mikään sieniguru keittiössä olekaan.
Salviavoissa paistetut sienet sopivat myös lisukkeeksi.

Kantarellit salviavoissa

Paista salvianlehtiä rapeiksi voissa, isot lehdet voi repäistä vaikka kahtia. Ole tarkkana lämpötilan kanssa, voi ei saa ruskistua.
Lisää pannuun kantarellit (kokonaisina) ja yksi siivutettu kesäsipuli, paista nopeasti ja ota heti pois liedeltä.
Kaada pannun sisältö keitetyn ja valutetun pastan joukkoon. Mausta oliiviöljyllä, sormisuolalla ja mustapippurilla. Tarjoile parmesaani- tai pecorino-raasteen kanssa.


Tuplasuklaamuffinit

maanantai 30. heinäkuuta 2012

Muffinsseista löytyy tummaa ja valkoista suklaata ja kaakaojauhetta eli onko ne sitten kuitenkin triplasuklaa muffinit?


Yleensä kun ryhdyn leivonnassa sovelleuksen tielle, päättyy se jonkinlaiseen umpikujaan tai rotkoon suorastaan, mutta tällä kertaa lopputulos oli kaunis ja maultaankin erinomainen. Muffinit kohosivat hyvin, mutta seuraavalla kerralla teen minimuffineita, nämä ovat todella makeita, tahmeita ja tuhteja.
Sovelman pohjana on tämä BBC Good Foodin resepti, jonka olin jo aiemmin todennut toimivaksi.

Tahmeat suklaamuffinssit
150 g sokeria
200 g vehnäjauhoja
1 tl ruokasoodaa
1 rkl kaakaojauhetta
1 kananmuna
2 rkl auringonkukkaöljyä
1,25 dl jugurttia
(vettä)
70 g tummaa suklaata
70 g valkoista suklaata

Sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita märät aineet keskenään. Sekoita sitten nopeasti nämä kaksi seosta keskenään. Jos taikina jää liian tiukaksi, lisää vettä ruokalusikallinen kerrallaan.
Pilko suklaat isoiksi paloiksi ja kääntele taikinaan.
Annostele muffinssivuokiin ja paista 220-asteisessa uunissa kymmenisen minuuttia.


Blogger Template created by Photographic Elements