Ihana, ihana Pariisi!

lauantai 31. heinäkuuta 2010

Viikon takainen matkamme Pariisiin heti näiden bileiden jälkeen on muistoissamme myös erinomaisen makoisa. Matka ei ollut mikään ruokamatka, eikä minkäänlaisia matkasuunnitelmia tehty etukäteen sen enempää ruoan kuin nähtävyyksien suhteen, mutta osuimme muutamaan oivalliseen paikkaan osaksi ihan sattumalta.

Emme ole kumpikaan käyneet Pariisissa muutamaa tuntia pidempään, Herra Prinsessa viime kesänä ja minä noin 20 vuotta sitten, joten häälahjaksi saatu pariisiopas oli erinomaisen mieluinen ja tarpeellinen, etenkin kun kirjan väliin oli merkitty romanttisilla sydänlapuilla ja seteleillä tehtäväluontoisia matkavinkkejä. Ihan kaikkia tehtäviä emme päässeet toteuttamaan, mutta idea oli lahjanantajilta mitä mainion ja takasi meille antoisan matkan.















Rakkautta pariisissa

Meitä neuvottiin mm. virkistäytymään historiallisessa Cafe de Floressa (172 Boulevard Saint-Germain). Mainittakoon, että 1887 avatulla kahvilalla on tärkeä rooli surrealismin synnyssä ja täällä Picassokin tuppasi käymään Pariisissa oleillessaan. Kahvilan nettisivut kannattaa klikata auki jo ihanan hupaisan alkuvideon tähden, itse kahvilassa ei ihan noin hilpeetä ollut vaikkakin ehkä iloisempaa kuin monessa muussa paikassa, jossa ehdimme vierailla.
Me virkistäydyimme tee, mehun ja voileipien äärellä.















Jambon & buerre

Saavuimme Pariisiin sopivasti lounasaikaan ja taivaltaessamme Port Royalin juna-asemalta pitkin Boulevard Montparnassea tarkkailin huolella kadun lukuisia ravintoloita. Kohteina olivat miljöö, ihmiset ja lautasten sisältö eli miellyttävä ympäristö, paikallisten taso ja määrä sekä lounasannosten herkullisuus. Parhaiten jäi mieleen valkoisille pöytäliinoille katetut potkat La Rotonden terassilla (105 Boulevard Montparnasse). Laskin päässäni yhteen, että tässä ei olekaan nyt kyse minkäälaisesta turistirysästä vaan ihan oikeasti hyvästä ravintolasta. Enkä laskenut väärin lainkaan. Listalta löytyi ihania ranskalaisia annoksia sekä ihania ranskalaisia mereneläviä. 38 euron hintaiseen menuun sai valita kolme ruokalajia niitä ihania ranskalaisia, me söimme etanoita, kananmunia, lammasta, ankkaa, hedelmäsalaattia ja macaron-jäätelöä. Viimeiselle kymmenen pisteen lisäksi papukaijamerkki.
Jälkikäteen opin, että surrealistit viettivät aikaansa myös täällä.















Jäädytetty macarooni

Montmartre kuului kokeneen Pariisin-matkaajan suosituksiin, alkuun oli tosin vaikea käsittää miksi. Joka paikka oli täyteen ammuttu turisteja ja krääsäkojuja ja tasottomia ravintoloita, mutta päädyttyämme tiukan pakenemisprosessin päätteeksi suloisille sivukujille,  ymmärsimme alueen viehättävyyden. Pakomatkalla pysähdyimme Biscuiterie de Montmartreen (16 rue Norvins) ostamaan tuliaisia (itsellemme). Kertakaikkisen söpöä ja herkullista.
















Rouvahenkilö pönöttää

Sinisimpukat kuuluvat meidän molempien lempiherkkuihin, joten emme voineet jättää väliin hotellistamme muutaman talon päässä Boulevard du Montparnassen ja Rue du Montparnassen risteyksessä sijaitsevaa Léon de Bruxelles -ravintolaa. Ravintoloita on useita ympäri Pariisia Vaikka simpukkoita ei pikaruoaksi ihan heti mielläkään, pikaruokaravintolaksi Léonia kutsuisin, tosin ruoka tilattiin ja syötiin katetuissa pöydissä ihan oikein aterimin. Eikä muuten näkynyt turisteja muita täälläkään ja sen lisäksi simpukat olivat todella herkullisia ja palvelu ystävällistä. Erityisesti Herra Prinsessalle mieluisaa oli, että menun tilanneet saivat syödä simpukoita niin paljon kuin jaksoivat. Jättimäisen padallisen lisäksi se söi vielä puolikkaan padan ja kuulemma siis reilusti enemmän kuin jaksoi. Hyvät kaupat.

Pariisissa ei (kai) voi käydä syömättä crêpejä. Suunnimme lettusille heti ensimmäisenä iltapäivänä, hotellimme kanssa samalla kadulla Rue du Montparnassella crêperioita oli useita. Silloin jo huomioni kiinnittyi Crêperie Josseliniin (67 Rue du Montparnasse), joka oli huomattavan täynnä muihin paikkoihin verrattuna keskellä iltapäivää. Silloin emme siellä vielä poikenneet vaan valitsimme hiukan sievemmän paikan. Seuraavana iltana huomasin paikan edessä seisovan 20 metrisen jonon ja päätin, että Pariisista ei poistuta ennen kuin nuo lätyt on syöty!

















Lätyy ja siiderii

5 kommenttia

  1. tuo lahjaidea on kyllä yliveto.

    samaa mieltä La Rotondan ruuista :)!

    VastaaPoista
  2. Voi olin aivan unohtanut nuo Pariisin lätyt.
    Itse muutaman kerran Pariisissa vierailleena,Sacre-Coeuren kirkon juurella,-pikkukadulla-,jätti sydämeen lämpöisen tuulahduksen.
    Montmartren suloiset,kapeat pikkukadut kukkineen ja lamppuineen tekivät paikasta idyllisen.
    Sinne vielä joskus!
    -Sirpa-

    VastaaPoista
  3. Merituuli: toivottavasti muistan itse tämän lahjaidean..

    Sirpa: Pariisiin pitää kyllä päästä uudestaan.

    VastaaPoista
  4. Aivan ihana lahja-idea? Minua jäi kiusaamaan, että mitä kaikkia "tehtäviä" teille oli keksitty? Pystytkö paljastamaan, kuolen jännitykseen...

    VastaaPoista
  5. Anonyymi: Tehtävänä oli mm. juoda viiniä Seinen rannalla, pussailla Pont Marien alla Seinen risteillyllä, ikuistaa itsemme Eiffelin huipulla, virkistäytyä Cafe de Florissa, ostaa katutaidetta..

    VastaaPoista

Blogger Template created by Photographic Elements