Parsakaalipizza

Klassikkopasta taipui herkulliseksi pizzaksi kädenkäänteessä, kyllä olikin hyvää! Idea ja pizzapohja ovat suoraan Liemessä-blogin kirjoittajan Jenni Häyrisen Katukeittiö - parempaa roskaruokaa -kirjasta. Jota en ole muuten blogin kautta saanut vaan omalla rahalla kaupasta ostin. Mainittakoon sen nyt tässä heti kärkeen, ettei kukaan erehdy tätä piilomainonnaksi luulemaan.

Tein pohjan suoraan Jennin ohjeella täysjyväspelttijauhoista, jotka olen muuten saanut, mutten blogin kautta. Niin ei jäädä nyt tässäkään välissä kiinni lukijan harhaanjohtamisesta. Jokaisellahan on oma luottoreseptinsä täydelliseen pohjaan ja tämän pitsan pohja on tällainen pikaversio ja sellaiseksi oikein kelvollinen. Speltissä on täyteläisempi maku ja vähemmän happamutta kuin perusvehnässä, joten se sopi tähän oikein hyvin.

Mutta totuus on kuulkaa, että ei synny sellaista oikeanlaista pohjaa tunnin eikä kahdenkaan kohotuksella, kyllä se vähintään yhden yön vaatii. Jenni toteaa kirjassa itsekin, että vähemmän hiivaa ja pidempi kohotusaika antavat paremman lopputuloksen.

Oma uunini taitaa olla myös aika pieni, koska pohjasta tuli yhdelle pellille makuuni tolkuttoman paksu. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta kun ohjeen pellillinen on minulle jotain aivan muuta. Kuvassa pohja näyttää oudon hailakalta, mutta kyllä se hienosti kypsä ja värittynyt oli.

Pohja

2,5 dl vettä

25 g hiivaa

0,5 tl suolaa

6 dl vehnäjauhoja

2 rkl oliiviöljyä

Murusta hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää suola. Lisää jauhot ja vaivaa. Lisää lopuksi öljy ja vaivaa vielä. Vaivaa koneella. Jos vaivaat käsin niin valmistaudu vähintään 10 minuutin vääntämiseen. Kohota kaksinkertaiseksi.

Täyte

1 iso parsakaali

2 valkosipulinkynttä

oliiviöljyä

1 tl anjovistahnaa (tai neljä filettä)

1 kuivattu pikkuchili

100 g (mustapippuri)tuorejuustoa

1 dl parmesaaniraastetta

Valmista parsakaalitäyte takinan kohotessa, se saa rauhassa vaikka jäähtyä tässä välin. 

Jaa parsakaali pieniin kukintoihin. Myös varren voi käyttää jos sen siivuttaa ohuelti. Kuori ja hienonna valkosipulinkynsi. Laita pannuun pari ruokalusikallista oliiviöljyä, valkosipuli ja anjovis. Murskaa joukkoon chili. Kuullota kuumalla liedellä kunnes anjovis sekoittuu muihin aineksiin. Lisää pannuun parsakaali ja sekoita hyvin. Siirrä pois liedeltä.

Laita uuniin uunipelti ja väännä lämpö täysille, vähintään 250 astetta.

Kaulitse takinapohja hyvin ohueksi leivinpaperin päälle. Levitä pohjalle tuorejuusto ja sen päälle parsakaaliseos. Ripottele pinnalle parmesaani.

Ota pelti kuumenneesta uunista, vedä leivinpaperi savuavan kuumalle uunipellille ja työnnä uuniin noin viideksi minuutiksi.

Nauti!

P.S. Huomatkaa klassikkopastaohjeen upeet kuvat! Ja niiden sijoittelu postauksessa.

Parsakaalicouscous

Meidän perheen uusi pikaruoka, parsakaalia ja kuskusia, variaatiomahdollisuudet monet.

Lapsi Prinsessa I:sen viime viikolla yhtäkisti herännyt viehtymys parsakaaliin on tuonut tämän mainion vihanneksen lautasillemme oikeastaan päivittäin. 

Lämmin kuskussalaatti syntyy jakamalla parsakaali pieniin kukintoihin ja siivuttamalla varret ohuiksi (ne kypsyy hitaasti). Keittämällä niitä muutaman minuutin. Sillä aikaa mittaamalla kaksi kauhallista pikakuskusia kulhoon ja lisäämällä hieman suolaa. Nostamalla parsakaalit reikakauhalla kuskusin päälle, annostelemalla kaksi kauhallista keitinvettä samaiseen kulhoon ja laittamalla kannen päälle kuudeksi minuutuksi. Lisäämällä oliiviöljyä ja mustapippuria ja sekoittamalla huolella.

Parsakaalin kanssa on meillä ollut mm. oliiveja, sitruunaa, tonnikalaa, pinjansiemeniä, fetaa, jne.

Parsakaali-ricottapiirakka

Hyvin palvellut sähkövatkaimeni otti ja kuoli jo viime vuoden puolella. Varsinaisesti sitä vatkaajaa en mihinkään tarvinnut, mutta siinä kun oli sauvasekoitin ja sellainen kutteri, jossa syntyi hetkessä yrttiöljyjä.

Metsästin samanlaista joka liikkeestä, jossa kodin pienlaitteita myytiin, mutta sopivaa ei löytynyt. Kun Braun taannoin kysyi haluaisinko testata Multiquick-keittiövehjettä, koin tilaisuuteni tulleen. Samassa paketissa siis sauvasekoitin ja kutteri, jota ilmeisesti teholeikkuriksi kutsutaan. Eikä siinä vielä kaikki, mukana tuli monitoimikoneen perusosa, eli sellainen terällinen kulho, jossa mm. piirakkataikinoita tehdään! Niin kovin moni leivonta ohje alkaa masentavin sanoin: mittaa ainekset monitoimikoneen kulhoon ja tällainen on muutoin niin oivasta yleiskoneestani tyystin puuttunut. No ei masenna enää.

Yleiskoneeseeni kuuluu raastin, mutta tämä Braunin värkki on helppompi ottaa esiin ja suurimmalla terällä näyttäisi onnistuvan janssoninkiusauksen perunatikut. Eivätkös raasteet ole tämän vuoden nouseva ruokatrendi?

Parsakaali-ricottapiirakka

3 dl jauhoja

200 grammaa voita

1 kananmuna

(1 rkl kylmää vettä)

500 g parsakaalia

250 g ricottaa

2 kananmunaa

2 rkl oliiviöljyä

muutama basilikanlehti

mustapippuria

pinjansiemeniä

Jaa parsakaali pieniin kukintoihin ja keitä viisi minuuttia. Jäähdytä.

Mittaa jauhot ja kylmä paloiteltu voi monitoimikoneen kulhoon. Surauta hienosti sekaisin. Lisää kananmuna ja käytä konetta sen verran, että muodostuu taikina. Lisää tarvittaessa vielä ruokalusikallinen vettä.

Muotoile taikinasta pallo, kääri kelmuun ja laita jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi. Laiska kiireinen kokki painelee taikinan suoraan vuokaan kylmällä vedellä kostutetuin käsin ja laittaa koko vuoan taikinoineen hetkeksi jääkaappiin lepäämään. Muutoin kaulitse levännyt taikina pyöreäksi levyksi ja asenna vuokaan.

Sekoita ricottaan kananmunat, öljy, hienoksi revityt basilikan lehdet ja mustapippuri. Sekoita tasaiseen juustoseokseen jäähtyneet parsakaalit ja levitä seos piirakkapohjalle. Ripottele päälle pinjansiemeniä.

Paista 200-asteisessa uunissa n. 30 minuuttia.

Tämän postauksen tarjoaa Braun Multiquick 5.

Värikäs pastasalaatti

Herra Prinsessa kysyi miten keksin tehdä juuri tällaista salaattia.

Vahvasti värikeskittynyt ajatus-kauppaprosessi eteni näin:

Lähikaupassa oli kotimainen parsakaali hyvässä tarjouksessa. Lastasin koriin kolme päätä. Kaupan lihavalikoima on hyvä, mutta satunnainen, kalaa ei ole. Pasta olis kiva, mutta ei perinteisesti. Parsakaali on niin kauniin väristä, jospa siitä lähtis. Tomaatteja löytyi kotoa, mustat pavut tuovat lisää ruokaisuutta ja paistettu halloumi on aina hyvää ja sopii väripalettiin, joten otin niitä. Pastahyllystä löytyi aurinkokuivatuilla tomaateilla värjättyä pastaa, joten nappasin pussillisen sitä ja päätin unohtaa tomaatit. Kotona kauppakassia purkaessa löysin jääkaapista mozzarellaa ja pekonia, halloumi vaihtui niihin. Limejä oli vielä kaksi jäljellä, ja sitrus kun sopii parsaan, oli salaattikastike siinä.

Ei kovin monimutkaista eikä järin kiinnostavaakaan. :D

Pastasalaatti parsakaalilla

pussillinen pastaa

1 iso parsakaali

1 pkt pekonia

1 tlk mustia papuja

1 mozzarella

1 lime

oliiviöljyä

Keitä pasta.

Jaa parsakaali suupalakokoisiin kukintoihin ja keitä muutama minuutti.

Paista pekonisiivut rapeiksi 225-asteisessa uunissa, leikkaa paistuneet pekonit saksilla suikaleiksi. Valuta ja huuhtele pavut. Revi mozzarella. Raasta limestä kuori ja purista mehu.

Sekoita ainekset kulhossa ja viimeistele reippaalla lorauksella oliiviöljyä.