Chorizo-paprikamunakas

Munakas on näitä arjen pikaruokasuosikkeja kun pöytään haluaa saada herkullista alle puolessa tunnissa ja lieden äärellä sen kummemmin hengaamatta. Tosin mä kyllä tykkään siitä hellan kulmalla hengaamisesta, omaa aikaa ja silleen.
Tämä chorizomunakas, johon paprika muuten tulee purkista ruokakerman muodossa, on löytänyt tiensä meidän ruokalistalle viime viikkoina jo useamman kerran.

Chorizo-paprikamunakas (2-3:lle)

4 chorizo-raakamakkaraa
6-8 kananmunaa
0,5 dl paahdettu paprika –ruokakermaa
1 ruukku lehtipersiljaa

Kuumenna iso paistinpannu keskilämpöiseksi. Purista makkara suolestaan pieniksi palloiksi. Laita makkarapallot pannulle ja paista käännellen noin 5 minuuttia kunnes liha on kypsää.

Makkaroiden paistuessa riko kanamunat kulhoon. Riko munien rakenne haarukalla ja lisää kerma. Silppua lehtipersilja karkeasti, voit käyttää myös varret. Lisää lehtipersilja kanamuna-kermaseokseen ja sekoita.

Kaada munaseos pannulle ja laske lieden lämpötilaa. Sekoita muutaman kerran reunoilta kohti keskustaa, jotta munakas hyytyy tasaisesti.
Paista kannella peitettynä miedolla lämmöllä noin viisi minuuttia kunnes munakas on hyytynyt.

Sadonkorjuupata

Yhtä varma syksyn merkki kuin lehtien kaikkoaminen puista, on patojen kaivaminen kaapin perukoilta. Syksyn ja talven mittaan lohtua tarjoavat piiitkään haudutetut ihanat aromaattiset padat. Mutta mutta, otetaan nyt esimerkiksi vaikka pimeä lokakuinen maanantai-ilta. Työpäivä takana, väsymys hiipii, ulkona todennäköisesti tihuttuaa jotain, on kylmä ja ennen kaikkea valtavan pimeää. Kuinka pitkään siinä voi lohturuokaa hauduttaa ilman, että iskee lohduttomuus?

Juureksista, lehtikaalista ja lihaisasta makkarasta valmistuu mahtava, lämmittävä ja tuhti pataruoka noin puolessa tunnissa, plus pilkkomiset siihen päälle.

Sadonkorjuupata

juureksia maun mukaan

1 sipuli

400 g oikeaa lihasta tehtyä makkaraa

oliiviöljyä

kuumaa vettä

1 laakerinlehti

luomuliemikuutio

4-6 lehteä lehtikaalia

Kuori ja pilko juurekset ja sipuli. Kuumenna pannussa pari ruokalusikallista öljyä, lisää juurekset ja sipuli, kääntele hetki. Kaada pataan kuumaa vettä sen verran, että juurekset juuri ja juuri peittyvät. Lisää laakerinlehti ja liemiaines. Liemi ei ole mikään välttämättömyys, ilman lientä sitten suolaa ja pippureita nyt ainakin mausteiksi.

Pätki makkarat ja lisää ne pataan kun juurekset ovat kypsiä, keitä joku viisi minuuttia. Poista lehtikaalista ruoti, revi lehdet ja lisää pataan. Keittäminen ei ole enää tarpeen, voit ottaa kattilan liedeltä.

Nakkipasta

Nakeistakin voi saada oikein maittavan (pasta)aterian kun niihin yhdistää tuoreita ja laadukkaita raaka-aineita. Varsinaisestihan mulla ei ole niinku mitään nakkeja vastaan, ne nyt vaan on parempia jääkaappikylminä ja lämmitettyinä hyvimmillään kombossa nakit ja ranskalaiset uunista, hodarissa tai nakkipiilossa. Muutoin kylmässä nakissa maku on tasaisempi, heh.

Lapsilla ei ole vastalauseita minkään lämpötilaisille nakeille, joten tällainen nakkitomaattipasta upposi niihin mutinoitta tyytyväisen hyrinän säestämänä. Lapsi Prinsessa II taisi kyllä syödä vain nakit, mutta niistähän tässä on pohjimmiltaan kyse.

Tomaattinen nakkipasta

oliiviöljyä

nakkeja

kirsikkatomaatteja

tummia oliiveja

lehtipersiljaa

ruohosipulia

basilikaa

Paahda nakkeja öljyssä kunnes ne saavay hieman väriä. Lisää pannuun halkaistut kirsikkatomaatit. Keittele keskilämmöllä hetki, tomaatit saisivat hieman painua ja luovuttaa mehua. Lisää oliivit ja sekoittele vielä hetki.

Ota pannu liedeltä, lorauta vielä oliiviöljyä ja lisää lopuksi tuoreet silputut yrtit. Sekoita keitetyn pastan kanssa ja tarjoa heti.

Pasta panna e salsiccia

Pastaa kermalla ja tuoremakkaralla. Saako Helsingistä jostain tosi hyvää italaistyyppistä tuoremakkaraa? En ole törmännyt ja otan ilolla kaikki vinkit vastaan.

Tässä erinomaisessa pasta-ateriassa siis ihan oikeasti käytetään makkaroiden sisus ja se pannulla kypsäksi paistetaan ja sitten lisätään kermaa. Makkaran puutteessa maustoin jauhelihaa pari tuntia ennen paistamista suolalla, mustapippurilla ja kuivatulla oreganolla. Kuullotin ensi sipulia ja valkosipulia ja sitten ruskistin maustuneen lihan. Lopuksi vielä kaunis loraus kermaa ja kiehautus, pastat sekaan ja reilusti silputtua lehtipersiljaa.

Vanhoina hyvinä aikoina Riminin Lord Nelson pubissa henksuruoaksi tätä pastaa tehtiin juurikin yllä kuvatulla tavalla. Toimii.

Hapankaalipekonipaistos

Me onnelliset saadaan silloin tällöin peuranlihaa ja peuratuotteita (melkein) suoraan metsästäjältä. Pakkasessa on tälläkin hetkellä makkaroita ja lihanpaloja odottamassa herkutteluhetkiä. Edellisestä hetkestä ei ole montaakaakaan päivää, silloin herkuteltiin mm. savumakkaroilla, kyljessä punaviiniin keitettyä suppilovahverorisottoa ja ihanaa hapankaalipaistosta.

Seuraavana päivänä töissä mun eväslautasella oli todella paljon ihastusta.

 

 

Hapankaalipaistos

1 pkt pekonia

1 sipuli

250 g hapankaalia

1 pieni prk smetanaa

mustapippuria

Siivuta pekoni, pistä siivut kylmään pannuun ja paista. Kuori ja siivuta sipuli, lisää siivut pannuun kun pekonista on rasva kunnolla irronnut. Voit lisätä hieman öljyä jos tuntuu, että sipulit alkavat heti paahtua. Paista kunnes sipulit ovat pehmeitä ja alkavat saada väriä ja pekoni hieman rapsakoitunut.

Lisää pannuun hapankaali, kuumenna sekoitellen. Ota pannu liedeltä ja lisää vielä smetana. Mausta mustapippurilla.

Paistos on nyt jo varsin syömäkelpoista. Makkoroiden kanssa levitin sen kuitenkin vielä uunivuokaan ja laitoin makkarat päälle ja 200-asteiseen uuniin kunnes makkarat olivat kuumia.

Siskonmakkarakastike

Eksoottista, totesi Herra Prinsessa, kun kuuli mitä syödään. Kas kouluruokaa, totesi Herra Prinsessa, kun näki mitä syödään.
Juu-u, sellainen suurtalouskeittiömeininki tässä oli, eikä toiste syödä. Mutta tää onkin mun ikioma ruokahaaste. Päätin kokata Yhteishyvän surullisesta ruokavihkosesta joka kuukausi jotain.
Jos mielii kunnollisiin haasteisiin osallistua, niin suuntii edellisen ruokablogihaasteen voittaneen Herkkusuun lautaselle. Mulle aihe on jotenkin liian apokalyptinen. Vähän kuin suunnittelisi omat hautajaisensa, maalaisi piruja seinille.  Ei tohdi. Mielenkiinnolla jään odottelemaan minkälaisten aterioiden vuoksi sitä kuoltaisiin.

500 g siskonmakkaroita
1 rkl öljyä
1 sipuli
3 dl lihalientä
2 rkl tomaattisosetta
1 rkl sinappia
suolaa
mustapippuria
3 rkl ranskankermaa

Puserra siskonmakkaroista kökkäreitä kuumaan öljyyn, paista kauniin värisiksi kummaltakin puolelta. Makkarat pitää paistaa kahdessa erässä. Siirrä sivuun reiällisellä lastalla.
Kuori ja kuutioi sipuli, kuullota pannulla samaisessa öljyssä kuin makkaratkin.
Palauta makkarat pannuun, lisää liemi, sose ja sinappi. Hauduta 5 minuuttia.
Lisää ranskankerma, suola ja pippuri, hauduta vieläkin 5 minuuttia.

Muusia alle ja soosia päälle.

Bataattipyttis

Aloita vuosi kevyesti keitolla! Sanonko mitkä ja mitkä? Täysipainoista ravintoa tuottava tarvitsee kaikki irtoavat kalorit eikä mitään 'sulatan tässä nyt kinkkuja, pipareita ja konvehteja vaikka hampaat irvessä' -keitoksia. Päinvastoin, tänne lisää konvehtia, kyllä napa vielä vetää! Taidankin lähteä heti lähikauppaan, kaikki jouluiset karkkipakkaukset saa nimittäin puoleen hintaan.

Bataateista ja pavuista piti siis alunperin tulla keittoa, mutta sitten törmäsin kiljuvassa nälässäni tähän one-pottiin. Kävinkin sit samalla läpi kaikki BBC Good Foodin one-potit ja listasin mieluisat linkit. Onpahan jotain ideaa tuonne köökin puolelle, minä olen nyt pastani tomaattikastikkeessa vähäksi aikaa syönyt.

1 iso sipuli
400 g tulista chorizoa
paljon voita
paljon oliiviöljyä
2 kohtuukokoista bataattia
kuivattua salviaa
kuivattua oreganoa
tölkillinen papuja
kourallinen tummia oliiveja
mustapippuria
4 kananmunaa
ruohosipulisilppua

Kuori ja siivuta sipuli. Pilko chorizo reiluiksi kappaleiksi. Pistä kuumaan pannuun voi ja öljy, sipuli sekä chorizo. Kuullota siinä hetki.
Kuori ja kuutioi bataatit kanttiinsa sentin, puolentoista kuutioiksi ja lisää pannuun. Sekoita huolella.
Mausta kuivatulla yrteillä ja lisää vielä pavut ja oliivit. Paista täydellä lämmöllä välillä sekoittaen kunnes bataatit ovat mieluisia. Mausta valmis pyttis mustapippurilla.
Paista kananmunat ja silppua ruohosipuli.
Ihan törkeen hyvää.

Uunimakkaraa kreikkalaisittain

Tämähän on kuin suoraan lounasravintolasta! Kreikkalaisittain tarkoittaa oliiveja, italialaisittain pitsamaustetta ja yleensä tomaattia ja gruusialainen joko kaaliruokaa tai paprikamaustetta. Jo yli vuosikymmen sitten Porthanian UniCafessa kiinalaisittain tarkoitti hapanimeläkastiketta, joka koostui kahdesta ainesosasta, ananasmehusta ja tomaattipyreestä. Joo-o, miksipä ei..
Jos ja kun JHL:n Fazer-Amicassa on makkaramaanantai eli uunimakkaraa tai sellaista makkarasekoitusta, josta löytyy ainakin braatvursteja ja nakkeja, niin kyllä jää kuulkaa omat eväät jääkaappiin odottamaan ankeempia lounasravintola-aikoja.
Uunimakkarasta kreikkalaisittain Herra Prinsessa totesi, että parasta, mitä hän on koskaan lenkkimakkarasta syönyt. Tätä statusta nyt tuskin on mitenkään kauheen vaikee saavuttaa..
Mut siis kelpo perusruokaa arki-iltaan vihreän salaatin kanssa nautittavaksi ja helppo toteuttaa luomuna.

2 lenkkiä
1 tlk basilikamaustettua tomaattimurskaa
1 valkosipulinkynsi
3 rkl oliiveja
2 tl kuivattua oreganoa
1 tl sokeria
suolaa
mustapippuria
oliiviöljyä
kourallinen juustoraastetta

Kuori makkarat ja asettele uunivuokaan.
Kumoa tomaattimurska kulhoon. Kuori ja hienonna valkosipulinkynsi. Lisää kynsi tomaattimurskaan kera oliivien ja mausteiden. Lorauta kulhoon vielä vähän oliiviöljyä ja sekoita. Kaada tomaattiseos makkaroille.
Ripottele päälle juustoraaste tasaisesti ja työnnä koko komeus 200-asteiseen uuniin n. 20 minuutiksi.

Joo ei näytä  niin kauheen viehättävältä, mutta koskas lenkkimakkara nyt oliskaan ulkonäöllään silmää hivellyt?

Gumbo

Syvältä Ameriikan Yhdysvaltojen etelästä kumpuava gumbo on ihana sekoitus ruokakulttuureja. Kolmen perusraaka-aineensa sipulin, varsisellerin ja paprikoiden lisäksi pataan voi pistää aika sekalaisen ja moninaisen valikoiman vaikka mitä. Gumbo on oivallinen esimerkki mikroruokakulttuurista, jokaisella tekijällä on ihan oma versionsa. Meidän versio oli erinomaisen hyvää, haarukoimisen lomassa oli pakko hiukan epäsivistyneesti huokailla ja maiskutella.
Ruoan toteutus kuten myös reseptin kirjaaminen ovat täysin Herra Prinsessan käsialaa, alkuperäinen ohje löytyy täältä.

Ainekset

• 500 g broilerin fileesuikaleita
• 200 g isoja katkarapuja
• 200 g mausteista makkaraa (esim. chorizoa)
• 1 iso paprika
• 1 iso sipuli
• 5 valkosipulinkynttä
• 1 rkl tomaattipyreetä
• 1 tlk tomaattimurskaa
• 3 dl kanalientä
• pala varsiselleriä
• oreganoa
• timjamia
• mustapippuria
• valkopippuria
• 3 kuivattua chiliä
• suolaa
• 3 dl riisiä

Paloittele sipuli, valkosipulit, paprika sekä varsiselleri ja kuullota ne pannussa. Lisää broilerin fileesuikaleet, paloiteltu makkara sekä tomaattipyree pannuun ja lisää myös mausteet. Kaada tomaattimurska ja kanaliemi pataan ja anna hautua n. 20 minuuttia. Tarkista maku ja lisää lopuksi katkaravut. Keitä riisi kanaliemessä.

Luomunakkikeitto

Ah niin herkullinen nakkikeitto! Tällä kertaa oikeista raaka-aineista ja luomuna (lukuunottamatta kanalientä).
Vihannesten osalta meinasi käydä köpelösti kun varsiselleri oli jäätynyt jääkaapin takaseinään kiinni, palsternakkaa ei löytynyt enää mistään ja nauris oli päässyt nahistumaan, oli siis tyytyminen pelkästään perunaan ja porkkanaan. Noin lähtökohtaisesti kuulostaa laihalta, mutta keitin isoiksi paloiksi pilkotut vihannekset hiljalleen kanaliemessä hyvin hyvin kypsiksi. Liemen, laakerin ja pippurin herkulliset aromit imeytyivät vihanneksiin, eikä vihanneslajien vähyys enää haitannut.
Luomunakkeja en ole nähtynyt missään kuorettomina tai ylipäätään muita kuin Pajuniemen, mutta kuori on niin ohutta, että kuori ei haittaa ja kylmän nakin kuoriminen todella raastava tehtävä.

perunoita
porkkanoita
vettä
fondia
maustepippureita
laakerinlehti
paketillinen nakkeja
lehtipersiljaa

Pese, kuori ja kuutio vihannekset. Laita kuutiot kattilaan ja peitä vedellä. Lisää kattilaan kanafondia tai -liemikuutioita, pippurit ja laakerinlehti. Keitä hiljalleen erittäin kypsiksi.
Lisää lopuksi pätkityt nakit ja anna vielä kiehahtaa. Lisää valmiiseen keittoon kourallinen silputtua lehtipersiljaa.

Linssilisuke

Pääsiäisaterialla ei tänä vuonna ollut totuttua herkkuja vaan syöpöteltiin vähän pienimuotoisemmin kevyemmän kevään kunniaksi. Pääruokana tarjosin lammasmakkaroita, pariloitua parsaa ja lisuketta mustista linsseistä.

Mustien linssien tulisi pysyä kokonaisina, joten sellaista vinkkiä, että pakkauksen keittoaikaa ei kannata noudattaa vaan tarkkailla tilannetta. Linssipussissani kerrottiin keittoajaksi 20 minuuttia, joten järkeilin sopivan ajan olevan 15 minuuttia kun linssit menisivät vielä pannuun ja siten jatkaisivat kypsymistä. 12 minuutin kohdalla alettiin jo olla ylikypsyyden rajoilla..
Tämä oli ihan uskomattoman hyvää ja tein kerralla niin paljon, että riitti eväiksi töihin pariksi päiväksi ja täytyy sanoa, että seuraavana päivänä maku oli vielä parempi!
Toimii myös kylmänä.

Beluga-linssejä
palsternakkaa
valkosipulia
valkoviiniä
minttua
suolaa
oliiviöljyä

Keitä linssit melkein kypsiksi.
Kuutioi palsternakka ja valkosipuli, palsternakkakuution tulisi olla noin linssinlevyistä.
Kuullota kuutioita runsaassa oliiviöljyssä. Kaada pannuun valkoviini ja keitä kunnes viinistä on jäljellä puolet.
Lisää valutetut linssit ja keitä vielä pari minuuttia sekoittaen.
Mausta silputulla tuoreella mintulla, suolalla ja oliiviöljyllä.

Salamia salaatissa

Rucolaa, vihreitä oliiveja, pistaasipähkinöillä maustettua salamia, ricotta salataa ja kurpitsan siemeniä. Oliiviöljyä ja mustapippuria unohtamatta.
Toimii myös raejuustolla. Ja raejuusto toimii tosi hyvin just kun sitä maustaa öljyllä ja pippurilla, vihreä salaatti ei välttämättä muuta kaipaa.

Nälkä ei lue lakia

Taannoin vietin sänkyni pohjalla ja sohvani nurkassa melkeinpä kaksi viikkoa järkyttävän taudin kourissa. Tauti alkoi tavallisena räkiksenä, jota en malttanut levätä pois ja sainkin sitten keuhkoputkentulehduksen, joka ei meinannyt parantua millään. Olin todella todella sairas useamman päivän ja pelkästään vessassa käynti tuntui maratoninkaltaiselta urheilusuoritukselta. Siinä ei paljoo tehty ruokaa eikä tehnyt juuri mielikään syödä.
Hiukan toivuttuani päätin valmistaa lämpöisen keiton. Helppous oli keiton ehdoton ykkösvaatimus, sillä voimillani ei vielä seisottu keittoa vahtimassa tai aineksia pilkkomassa. Päädyin chilillä terästettyyn nakkikeittoon.
Raahauduin kauppaan hankkimaan nakkipaketin ja keittovihannespussin pakkasesta. Kotona älysin näiden pakastevihannesten olleen huono valinta, valmiiksi pilkotut tuoreet olisivat olleet helpommat, en nimittäin oikein osannutkaan tehdä pakastetuista keittoa. En ole vieläkään keksinyt mistä sen maun keittoon olisi pitänyt tulla. Lopputulos oli siis kuutioliemessä lämmitettyjä vihanneksia ja nakkeja. Onneksi siinä oli chiliä ja paljon persiljaa.

”Carpaccio”

Ihka oikeaan carpaccioon tulee ihanaa mureaa ohuen ohueksi leikattua naudanfileetä ja se onkin äärimmäisen helppo ja herkullinen alkuruoka. Mitä nyt tarvitaan erinomainen veitsi ja mielellään pakastin, kohmeisen lihan siivuttaminen paperin ohueksi on huomattavasti helpompaa kuin jääkaappikylmän.
Tästä on hirvee helppo vielä oikasta ja Carpaccio-henkinen alkuruoka syntyykin myös yksinkertaisesti leikkeleestä, tällä kertaa italialaisesta villisikasalamista ja lisänä vielä rucolaa mahtavalla kastikkeella!

Neljälle
4 rkl oliiviöljyä
1 pienen sitruunan puristettu mehu
2 rkl parmesaaniraastetta
mustapippuria
4 kourallista rucolaa
100 g herkkuleikkelettä
1 sitruunan kuori

Mittaa öljy kulhoon. Halkaise sitruuna ja purista mehu öljyyn. Tästä samaisesta sitruunasta kannattaa leikata ohuita kuorisuikaleita jo ennen mehujen puristamista, helpompaa..
Vatkaa öljy ja mehu vaaleaksi. Lisää parmesaaniraaste ja mustapippuri, sekoita.
Sekoita kastike rucolaan.
Kasaa salaatti lautasille ja asettele päälle villisikasiivut. Koristele sitruunankuorilla.

Paprikaa ja makkaraa

Mulle tulee tästä ruoasta mieleen Unkari, vaikkei tässä nyt mitään unkarilaista olekaan. Unkari on hieno paikka!
Makkarana käytin bratwurstia. Alun perin oli tarkoitus laittaa lammasmakkaraa, mutta sitä ei ollutkaan ruoanlaiton hetkellä saatavilla. Kai tämä on enempikin kastike kuin pata ja tämä käviskin kivasti pastan tai polentan kanssa. Fetajuusto maistui hyvältä soosin kanssa.

2 punaista paprikaa
2 valkosipulinkynttä
1 chili (tai kaksi peperoncinoa)
4 lihaisaa makkaraa (400 g)
1 tlk tomaattimurskaa
basilikaa
suolaa
mustapippuria
oliiviöljyä

Halkaise paprikat, poista siemenet ja kuutio. Laita paprikat keskilämpöiseen pannuun öljytilkkaan.
Kuori ja siivuta valkosipulinkynnet, siivuta chili. Lisää valkosipuli ja chili pannuun. Tarkista lieden lämpö, että valkosipulit eivät pääse palamaan.
Pätki makkarat ja pistä pannuun, paista hetki. Lisää tomaattimurska ja laita kansi päälle. Anna kiehua hiljalleen 10 minuuttia.
Mausta tuoreella basilikalla, suolalla ja mustapippurilla. Lorauta mukaan aimo luraus oliiviöljyä, sekoita ja anna makustua muutama minuutti.

Mansikka-makkarasalaatti

Mansikka ja makkara ne yhteen soppii!
Salaatissani on salaattia, mansikoita, braatvurstia, pinjansiemeniä ja basilikaa eikä se kaipaa enempää esittelyjä.

Nuijat alla Nigella ja peruna-omenakompotti puolukoilla

Näitä on keittiössäni tehty kerran aikaisemminkin. Tällä kertaa lopputulos vaan oli ihan kerta kaikkiaan paljon parempi kuin ensimmäisellä kerralla. Alkuperäinen ohje löytyy ihanan Nigellan sivuilta tarkalleen ottaen tästä linkistä. Ohjetta en katsonut näitä tehdessä vaan raastoin marinadiin kahden sitruunan kuoren ja puristin mehut, silppusin pari valkosipulinkynttä, lappasin vahan ajan karkeaa sinappia ja lorautin vorsesteria. Taisinpa rouhaista vähän mustapippuriakin ja suolaa laitoin ainakin. Marinoituneen lihapalat paistoin tarpeeksi isossa astiassa, jotta ne eivät koskeneet toisiinsa vaan ikään kuin paahtuivat.

Peruna-omenakompotti koostuu kahdeksasta perunasta, kolmesta omenasta ja desistä puolukoita, mausteina suolaa ja tuoretta timjamia. Tää ei kai oikeesti ihan täytä kompotin kriteereitä, mutta sinne päin ainakin.

Braatvurstispaghetti

Mange Sudissa vietettyyn (ja Groteskin terassilla jatkettuun) iltaan kuului myös nestemäisiä virvokkeita. Niiden jälkivaikutuksia korjasin braatvursteilla höystetyillä spagheteilla. Eli pilkoin makkarat ja paistoin ne pannulla kypsiksi rosmariininoksan ja laakerinlehden kera. Lisäsin öljyä, lisäsin mustapippuria, lisäsin reilusti basilikaa. Päälle tietenkin hirvee kinos parmesaaniraastetta.

Kantarelli-chorizopasta

Mulla jäi kantarelleja ja chorizoa yli muista keitoksista ja ne yhdistyivät ihanaksi pastamakusteeksi. Taidanpa tänäänkin jopoilla torille ihania virolaisia kantarelleja hakemaan, ne kun ovat, kuten Hesarissakin tänään mainittiin, huomattavasti puhtaampia kuin suomessa kasvaneet (niin kuin aika moni muukin metsässä kasvava asia), ja valmistaa niistä kastiketta jollekin vielä päättämättömälle tai leipaista piirakan.

Kantarellikeittoa mä en enää syö, ainakaan vähään aikaan, sillä nautin eilen ystävien luona elämäni parhaan kantarellikeiton, enkä halua pilata sitä muistoa millään ankeilla viritelmillä.

Pastaan tarvitaan:
pastaa
kourallinen kanterelleja
parin sentin pätkä chorizoa
1 pieni sipuli
1 pieni valkosipulinkynsi
1 tl silputtua tuoretta rosmariinia
suolaa
mustapippuria
voita
oliiviöljyä

Laita pasta kiehumaan ja valmistele kastikeaineet sillä välin. Hienonna sipuli ja valkosipulinkynsi, puhdista sienet ja revi samankokoisiksi paloiksi. Paloittele makkara mieluisenkokoisiin paloihin.
Pastan päädyttyä suolattuun veteen kiehumaan aloita kastikkeen valmistus freesaamalla sipuleja hetki voissa. Lisää sitten kantarellit ja rosmariini ja paista hetki. Lisää chorizon palat kypsennyksen loppuvaiheessa ja lurauta valmiiseen kastikkeeseen reilusti hyvää oliiviöljyä, mausta suolalla ja vastarouhitulla mustapippurilla. Sekoita valmis pasta kastikkeeseen ja raasta halutessasi päälle parmesaania tai pekoriinoa.

Kolme kepeää salaattia

Kesähelteillä ei tuppaa lämmin ruoka maistumaan, joten onneksi on keksitty salaatit.
Viime aikoina ei ole ollut helteistä pelkoa, mutta olen yrittänyt virittäytyä helletunnelmiin syömällä paljon salaattia. Alla kolme ateriaa menneeltä viikolta.

Fenkolia, appelsiinia, basilikaa, suolaa ja pippuria

Mansikoita, viinisuolaheinää, mizunaa, oliiveja, kevätsipulia ja yksi sisäfile

Halloumia, chorizoa, viinisuolaheinää ja vesikrassia