Onnistuneet lastenjuhlat

Lapsi Prinsessa I:en neljävuotissynttäreitä juhlittiin kahteen otteeseen Frozen-teemalla. Ensin järjestetyillä kaverisynttäreillä pysyttiin tiukasti sini-turkoosissa teemassa, suvun kesken juhlittiin enempi vaaleanpunaisissa tunnelmissa, sankarin toiveesta kun tarttis niitä lempivärejäkin olla, eli pinkkiä ja liilaa.

Neljän vuoden ja kolmen lapsen erilaisten juhlien myötä olen oppinut pitämään juhlat simppeleinä ja selviytymään ilman suurempaa stressiä tai käyttämättä valmisteluihin tolkuttomasti aikaa. Jaan mielelläni parhaimmat vinkkini.

5+1 vinkkiä onnistuneisiin lastenjuhliin

1. Suunnittele kaikki etukäteen ja kirjaa suunnitelmat ylös. Tarjoilut, kauppalistat, koristeet, astiat ja muu kattaus, ohjelma. Hyvän kirjallisen etukäteissuunnittelun suurin ilo on, että asioita ei tarvitse muistella ja mietiskellä moneen kertaan.
2. Tee to do -lista. Kirjaa kaikki tehtävät ylös ja tarvittaessa järjestä ne vielä siihen järjestykseen, jossa niistä mielestäsi pitäisi suoriutua. Itse en ole aiemmin ollut mikään suuri listojen ystävä vaan olen mieluummin käyttänyt listaamiseen kuluvan ajan tekemiseen. Nykyään olen niin toista maata, listaan kaiken, samasta syystä kuin ensimmäisessä kohdassa.
3. Tee helppoa kykyjesi mukaista tarjottavaa, jota valmistuu kerralla paljon. Lapsipitoisissa juhlissa olen tarjonnut muutaman kerran makaroonilaatikkoa. Se uppoaa kaikkiin ikään katsomatta ja sitä valmistuu varsin vähällä vaivalla kerralla valtavat määrät. Tee luottoruokiasi, jotka hallitset äläkä lähde kokeilemaan jotain uutta. Suosi helposti etukäteen tehtävää tarjottavaa, joka ei vaadi enää viime hetken toimenpiteitä.
4. Tarjottavia ei tarvitse olla seitsemää sorttia. Yksi suolainen ja yksi makea on ihan riittäviä. Lisäksi voi olla helppoja naposteltavia, popcornia, karkkeja, keksejä. Tai kuten meillä viimeksi, hedelmiä, rusinoita ja pähkinöitä.
5. Laita kaikki koristelut valmiiksi edellisenä päivänä ja silitä pöytäliina. Mikäli meinasit koristella ja silittää, tee nämä edellisenä iltana. Meillä ei koskaan ole sen enempää koristeita kuin sileää liinaakaan jos nämä jäävät juhlapäivään.
6. Tämä on tällainen bonuskohta. Ulkoista. Järkkää juhlat muualla kuin kotona. Tilaa tarjottavat. Pyydä joku huolehtimaan astioista ja kahvin keittämisestä.

Kummatkin juhlista järjestettiin lounasaikaan. Kaverisynttäreillä tarjosin uunipastaa. Se on ihan vaan vähän hienompi nimitys makaroonilaatikolle. Kakkuna oli jäätelölinna, Arendel.

Toisiin juhliin kokosin salaattibuffetin. Kakkujen tekeminen ei ole vahvuuteni, mutta naked cake värjätyillä täytteillä oli varsin onnistunut luomus. 

Juhlien koristeluista ja tarjottavista lisää parin päivän sisään.

Tuorejuustojäätelö ja tuorejuustodippi

Kurpitsapiirakan makuinen tuorejuustojäätelö maistuu ihanasti joululta. Jäätelön valmistamiseen ei vaadita kuin pari hassua raaka-ainetta, pakkasen kestävä kulho ja haarukka. En omista jäätelökonetta, joten uskallan luvata, että haarukan voimin tulee aivan yli hyvää itse tehtyä jäätelöä.
Kehitin kurpitsa-tuorejuustojäätelön Blogiringin ja Crème Bonjourin yhteistyöhön. Arvoin pitkästi jäätelön ja tuorejuustodipin välillä ja päädyin lopulta molempiin, koska more is more! Ja huomenna alkaa joulukuu ja se tarkoittaa sitä, että herkuttelussa on lupa laittaa ihan uusi vaihde silmään ja siirtää hyvyyksillä lastattua kättä kohti suuta kiihtyvällä tahdilla. Jäätelössä ja dipeissä ei ole lainkaan valkoista sokeria vaan makeus hoituu ihan tilkkasella vaahterasiirappia.
Postauksen lopussa on video todistamaan kuinka helppoa tämän jätskin tekeminen on ihan ilman jäätelökonettakin.

Kurpitsamania jatkuu

Yritin rajoittaa kurpitsamaniani lokakuukun, mutta se senkun vaan jatkuu. Myskikurpitsat huutavat kaupassa mun nimeä kun yritän kävellä ohi ja aina hellyn kantamaan yhden mukanani kotiin. Jos olisi iso pakastin, säilöisin kurpitsasosetta syksyllä siinä missä marjojakin, jotta sitä riittäisi aina pitkälle kevääseen. Tuorejuustojäätelö valmistuu muuten marjoista siinä missä kurpitsastakin. Miettikääs vaikka karpalo- tai puolukkajäätelöä ja kinuskikastiketta. Omnom.

Piparit tykkäävät juustoista

Tuorejuustodippi syntyi muinoin kun napostin cream crackereita ja suosikkituorejuustoani eli mustapippuria kuopimalla juustoa keksille purkista suoraan. Koska edelleen, more is more. Mitä enemmälti juustoa keksillä, sen parempi. Tuorejuusto sopii dipiksi siis ihan sellaisenaan, juusto kannattaa notkistaa haarukalla, jotta siihen on helpompi dippailla. Tai sitten juustoja voi hieman jatkaa ja kehitellä uusia suolaisia ja makeita makuja. Tein piparien seuraksi sinihomejuustodipin ja appelsiinidipin. Laitoin sinihomejuustodippiin hieman maitoa notkistuksen lisäämiseksi, mutta sen voi jättää poiskin. Appelsiinidipin reseptiin kirjasin yhden ruokalusikallisen siirappia. Itse olisin pärjännyt ilman koko siirappia, mutta arvoisa alle neljävuotiaista koostunut makuraati hyväksyi dipin vasta kolmen teelusikallisen jälkeen. Kokeile siis ensin vähemmällä ja lisää maun mukaan. Vaahterasiirapin voi kokonaan korvata tomusokerilla, joka on vähän makeampaa kuin siirappia, joten varovasti senkin kanssa. Mausteet hoituvat kahdella teelusikallisella piparkakkumaustetta.

Tuorejuustojäätelö

100 g Crème Bonjour maustamatonta tuorejuustoa
1 dl kurpitsasosetta
2 rkl vaahterasiirappia
1 tl kanelia
0,5 tl kardemummaa
0,25 tl inkivääriä
ripaus muskottipähkinää

Sekoita kaikki aineet tasaiseksi seokseksi pakastimen kestävässä kulhossa.
Siirrä kulho tunniksi pakastimeen.
Sekoita reippaasti 15 minuutin välein pakastuksen aikana.

Dipit

100 g Crème Bonjour mustapippurituorejuustoa
1 rkl maitoa
30 g sinihomejuustoa

130 g Crème Bonjour maustamatonta tuorejuustoa
2 rkl appelsiinimehua
1 rkl vaahterasiirappia
puolikkaan appelsiinin raastettu kuori

Sekoita dippien aineen keskenään ja tarjoile piparien kanssa.

Yhteistyössä Crème Bonjour

Jäätelökakkuauto - Martti

Lapsi Prinsessa II on saavuttanut kahden vuoden korkean iän. Pojastani on viimeisten parin kuukauden aikana paljastunut kova automies. Kakkufani tämä pieni mies ei ole, joten synttäreiden jälkkäriksi tarjottiin jäätelöä. Pääruokana oli sankarin lempiruokaa, makaroonilaatikkoa. Tämä oli jo toinen kerta kun tarjottiin ruoaksi lastenjuhlissa makaroonilootaa. Toimii, myös aikuisille.

No jäätelöstähän saisi automiehelle autokakun, tietty. Ei muuta kuin Google laulamaan ja sieltä löytyikin suklaajäätelöstä tehty Martti. Täsmäkakku poikaselleni, joka on myös varsin kova Martti-fani. Upea Martti-kakku rakentuu 10 minuutissa suklaa- ja vaniljajäätelöstä, parista suklaakonvehdista ja irtokarkista. Hinauskoukkua merkkaamaan muutama suolatikku, renkaiksi keksejä. Ja koska kyseessä on tosiaan Martti, niin asiaan suorastaan kuuluu suurpiirteisyys.
Loput jätskit laitettiin tarjolle kulhoon ja jokainen sai koristella oman annoksensa strösselillä.

Jos sä olet siellä nyt ihan, että kuka ihmeen Martti, niin kyse on Cars-elokuvan sympaattisesta hahmosta.

Lauantailounas arvokkaassa seurassa

Viikko takaperin hovimme otti vastaa joukon arvovaltaisia vieraita kun Sipuli- ja Sisko-valtakunnista saavuttiin valtiovierailulle. Olisin saattanut ottaa aika raivokkaastikin stressiä näin kunnianarvoisesta ruoanlaittajajoukosta istuutumassa pöytämme ympärille, mutta viimeaikojen infernaaliset työkiireet pitivät huolen siitä, että rentous säilyi sekä tekemisessä että ruoassa. Jotain hyötyä kiireistäkin siis.
Minä yksityiskohtaisten minuuttisuunnitelmien rakastaja valitsin ruokalajit vasta lounaspäivää edeltävänä torstaina töiden lomassa toimiston virkaa keikkabäkkärillä toimittavassa ensiapukopperoisessa Jäähallilla. Megadethin vielä soittaessa, muiden kiireiden tauottua hetkeksi ennen Slayerin vuoroa, kirjauduin Cucchiaio d'argentoon ja aloin selata reseptejä. Kirjasin otsikot ja raaka-aineet paperille ihan tuosta noin vaan ja survoin kalenterin väliin kauppareissua odottamaan. En poistanut kotoa jo löytyviä ainesosasia, en listannut ostopaikoittain, enkä järjestänyt listoja kaupan osastojen mukaiseen järjestykseen. Tästä tietty aiheutui aika monta kauppareissua ja kauppaan lopullisesti unohtunutta asiaa. Pysyin kuitenkin rauhallisena.

Herra Prinsessan teemaksi toivoma Italia ja itsevaltaisesti sen kylkeen lisäämäni kevät karsi ison liudan raaka-aineita ja valmistustapojakin vaikken niitä mitenkään puritanistisesti eliminoinutkaan. Pitäydyin raikkaudessa, tuoreudessa ja yksinkertaisuudessa. Pastaa en tarjonnut, vaikka se ainakin Pohjois-Italiassa onkin ehkä se varmin kevään merkki: Kesän taittuessa syksyyn alkaa ruokapöytään ilmestyä minestronea ja talvi on alkanut viimeistään silloin kun sitä hemmetin soppaa ja ribollittaa (ja kaikea muuta painekattilaan tungettavaa) syödään jokaikinen päivä jokaikisellä aterialla. Juuri kun on menettämäisillään kaiken halun syödä mitään enää ikinä, ilmestyy lounaalle pastaa! Kohta on talvi takana ja sitkainen sumu ja sopat alkavat haihtua, elämä voittaa sittenkin!

Cucchiaio d'argentoon pitää kai kirjautua, jotta reseptejä pääsee lukemaan. Jätän siis linkittämättä, mutta laitan sulkeissa alkuperäiset nimet, jotta alkuperäisiä reseptejä pääsee halutessaan tutkaamaan. Semifreddon ja melonihässäkän ohjeet löytyvät myös kirjaversiosta, tiedä sitten millä nimellä englanniksi Silver Spoonista..

Insalatina di gamberi e melone
(Insalatina di scampi, fichi e melone)

Minusta tämä huokuu kevättä ja kulman takana odottavaa kesää, varsinkin kun jättää viikunat pois kuten minä. Hiukan epäilytti alkuun kypsentämättömien tomaattien ja sitrusten lopputulema, mutta ihan turhaan. Salsa on tosi raikasta ja sopii erinomaisesti katkarapuihin. Malttia vaan tabascon kanssa ja oliiviöljy maistuu tässä sen verran, että sen on pakko olla hyvää ja laadukasta.

6 tomaattia
1 greippi
tabascoa
suolaa
oliiviöljyä
rucolaa
1 hunajameloni
1 verkkomeloni
2 pussia isoja katkarapuja

Kalttaa tomaatit, poista kuoret ja siemenet. Laita tomaattiliha tehosekoittimeen kera greipistä puristetun mehun, muutaman tabascotipan, suolan ja oliiviöljyn. Surauta sileeksi.
Halkaise melonit ja poista siemenet, kauho meloneista palloja melonipallokauhalla. Ihan lusikkakin käy tai perinteinen kuutiointi.
Annostele lautasille rucolaa, melonipalluroita ja sulatettuja katkarapuja, lusikoi päälle tomaatti-greippisalsaa.

Involtini ai pinoli
(Involtini ai pistacchi)

Pinoli siksi kun pistacchi (pistaasit) ovat edelleen lukuisista kauppareissuita huolimatta siellä kaupassa. Pinjansiemenet olivat vallan oiva korvike pistaaseille, mutta haluan kokeilla tätä vielä alkuperäisenä versiona. Parasta tässä oli kastike, johon ei tullut mitään muuta kuin paseerattuja tomaatteja ja valkoviiniä. Tarkkana kypsennysajan kanssa, minulla se oli hieman liian pitkä ja lopputulos heilahti hienoisesti kuivan puolelle.
Alkuperäisen ohjeen lonza lienee jotain kylkipalaa, minä valitsin sitä mitä luomuna sai. Pancettan tilalle käy pekoni, mutta ainakin Stockmannilta saa nykyään Fumagallin aitoakin tavaraa 80 g pakkauksissa ja suosittelen tottatotisesti sen käyttämistä.

2 kg possun ulkofilettä
mustapippuria
iso nippu salviaa
180 g pancettasiivuja
voita
oliiviöljyä
3 dl valkoviiniä
3 dl paseerattua tomaattia
suolaa
pinjansiemeniä

Poista ulkofileestä kalvot mikäli siinä sellaisia vielä on, leikkaa ohuiksi noin puolen sentin paksuisiksi siivuiksi.
Asettele siivut alustalle (joudut tekemään tämän useassa erässä ellet ota koko pöytää käyttöön), pippuroi. Laita kullekin siivulle iso salvianlehti tai muutama pienempi, kääräise rullalle, sinetöi rulla puolikkaalla pancetta-siivulla ja sulje tikulla.
Paista rullat voin ja öljyn seoksessa siten käännellen, että tulis väriä joka puolelle. Tarvitset tähän määrään kaksi isoa pannua. Kaada pannuihin valkoviini ja paseerattu tomaatti, mausta suolalla. Peitä kannella, laske lämpöä reippaasti ja anna hautua kymmenisen minuuttia.
Sillä aikaa paahda pinjansiemenet. Yhdistä valmiit kääryleet kauniiseen lämmitettyyn tarjouiluastiaan ja ripsi paahdetut pinjansiemenet päälle.

Insalata di funghi

sekalaista salaattia
herkkusieniä
1/2 sitruuna
suolaa
oliiviöljyä

Ota laakea astia. Laita sinne pesty ja kuiva salaattisekoitus, ripsi niskaan vähän sormisuolaa. Asettele päälle viipaloidut sienet. Raasta sitruunasta kuori sienille, purista mehu ja mausta oliiviöljyllä.

Semifreddo al torrone
(Semifreddo al torrone e ciliegine candite)

Tämähän taitaisi olla aineksiensa puolesta jouluruokaa.. Mutta mikä olisikaan keväisempi teko kuin käyttää joululta jääneet torronet ihanassa jälkkärissä? Mä jätin sokeroidut kirsikat koristeiksi kun ei niistä yleensä kukaan tykkää.

3 valkuaista
3 keltuaista
60 g sokeria
3 dl kermaa
2 rkl vaniljasokeria
300 g valkoista torronea

Ota kolme kulhoa, yhteen laita valkuaiset, yhteen laita keltuaiset ja sokeri, yhteen kerma ja vaniljasokeri. Vatkaa kaikkien kulhojen sisältö sähkövatkaimella vaahdoksi, ensin valkuaiset, sitten keltuaiset ja sokeri ja viimeiseksi kerma.
Pilko torrone terävällä kokkiveitsellä.
Yhdistä keltuaisvaahtoon kermavaahto. Yhdistä tähän kompositioon torronen kappaleet. Nostele koko komeuteen lopuksi vielä valkuaisvaahto. Kaada massa kelmutettuun leipävuokaan, peittele hyvin kelmulla ja laita pakastimeen yön yli. Ota semifreddo pakkasesta puolisen tuntia ennen tarjoilua.

Kuva on lainattu Sillä sipulista.

Kiitos mahtavasta iltapäivästä ihanille ruokavieraille, jotka ylhäisten itsensä lisäksi toivat mukanaan ihania ruokatuliaisia! Hunajilla ja marmeladeilla tulee olemaan tärkeä rooli noin kuukauden päästä juhlittavissa prinssihäissä, joiden valmisteluihin on haettu inspiraatiota Lontoosta saakka.. Siitä lisää seuraavalla kerralla ja erityisesti kuukauden päästä.

Appelsiinijäätelö

Itse tehty jäätelö vaan on niin ihanaa. Ja helppoa tehdä, etenkin jos käyttää maitotiivistettä. Appelsiininkukkavettä myydään etnisissä kaupoissa, varsinkin intialaisissa sellaisissa. Alun perin ostin veden paprikakeittoa varten, ja nyt sille pitää kehittää kaikenlaista käyttöä, pullo on aika iso. Kokeilulistalle ovat jo päässeet appelsiinikreemi ja appelsiininkukkasorbetti. Mikäli jollakin on ideoita tai jo hyviksi havaittuja ohjeita, niin voisi vinkata meidän muidenkin iloksi kommenttilootaan.
Tarjosin jäätelöä ystävälleni siemenöidyn kuhan jälkkäriksi. Samainen ystävä toi minulle Amsterdamista tuon hienon linnakakkuvuoan, joka kuvassa näkyy.

2 dl kuohukermaa
1 tlk maitotiivistettä
2 appelsiinia
0,5 dl appelsiininkukkavettä

Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi ja sekoita vaahto maitotiivisteeseen. Raasta appelsiineista kuori ohuiksi suikaleiksi ja purista mehu sitruspuristimella. Sekoita kuoriraaste ja mehu maitotiiviste-kermaseokseen. Lisää appelsiininkukkavesi ja sekoita.
Laita valmis jäätelömassa pakastimeen. Vatkaa massaa sähkövatkaimella puolen tunnin välein kunnes jäätelö on jähmettynyt. Tähän menee 3 – 4 tuntia.

Kurpitsajäätelö

Suurta Kurpitsaa odotellessa voi aikaa tappaa ihanaista jäätelöä nautiskellen ja syyskuun ruokahaasteeseen osallistuen. Aiemmissa jäätelökokeiluissani en olekaan vielä maitotiivistettä hyödyntänyt ja täytyy sanoa, että paljoa tämän helpommaksi ei jäätelön tekeminen enää mene. Paitsi tietysti jos omistaa jäätelökoneen, niin vähän helpommaksi vielä menee. Alkuperäisessä ohjeessa käytetään makeuttamatonta maitotiivistettä, mutta aikani ei riittänyt metsästämään sellaista kotimaasta. Maitojauheesta ja vedestä olisi voinut sopivan lillingin sekoitella, mutta miksi vaivautua kun tölkissä saa mainiota vastinetta eikä tarvitse sitten sokeriakaan laittaa?

Rommia ei kaapistani ennakko-odotuksista huolimatta löytynyt, joten rommin virkaa sai toimittaa unkarilainen hunajalla ja aprikooseilla maustettu palinka. Varmaan aika tavalla moni muukin alkoholi kävisi.

250 g kurpitsasosetta
1 tlk maitotiivistettä
3 dl kermaa
1 sitruuna
1 tl kanelia
½ tl muskottipähkinää
3 neilikkaa jauhettuna
½ dl rusinoita
½ dl palinkaa

Valmista kurpitsasose paahtamalla kurpitsan paloja 180-asteisessa uunissa 30 – 60 minuuttia (siemenet poistettuna). Jäähdytä pehmeäksi paahtuneet palat ja poista kuori, soseuta sauvasekoittimella tai tehosekoittajassa. Purista sitruunan mehu kurpitsasoseeseen (käytä muovista tai metallista astiaa) ja lisää mausteet, sekoita. Sekoita kurpitsaseokseen maitotiiviste. Vatkaa kerma kiinteäksi (muttei kovaksi) vaahdoksi ja sekoita muun jäätelöaineksen joukkoon. Laita astia pakastimeen ja pakasta kolme tuntia, sekoita seosta puolen tunnin välein mieluiten sähkövatkaajalla. Turvota rusinat palinkassa ja lisää ne jäätelömassaan vasta kun massa on jonkin verran pakastimessa hyytynyt, voit myös lisätä itse alkoholia. Sekoita rusinoiden lisäämisen jälkeen ainakin kerran.

Omena-puolukkanyytit ja puolukkajäätelö

Menneinä päivinä puolukat ovat taipuneet keittiössäni aika moneksi pääasiassa makeaksi herkuksi, (kun vain kerkeis jossain välissä kaiken postata). Ja tulevat muuten vielä taipumaan ainakin leiväksi ja mahdollisesti hilloksi. Hillon tekemisessä kyrsii vaan se kaikki purkkien lämmittäminen ja kansien keittäminen.
Heti ruispuolukkapiirakan jälkeen piti puolukoista tietenkin tehdä jäätelöä. Perusohje on suklaapalajäätelöstä tuttu ja siis alun perin Sorsanpaistaja-Celeltä, snadisti muokattuna. Tämäkin oli ihan uskomattoman hyvää, mutta suosittelen soseuttamaan puolukat ennen jäätelömassaan lisäämistä, ne kun ovat muuten sitten niin kovin jäisiä, että makuaisti tuppaa turtumaan ja siten jäätelöä voi syödä vain ihan vähän kerrallaan mikä on selkeä sääli kun hyvästä jäätelöstä on kysymys.
Nyytit olivat nopea päähänpisto kaapeista löytyville aineksille kun oli ruokavieraita tulossa. Nyyttilöiset olivat todella hyviä, vaikkeivät nyt niin kovin kauniita, mutta ihan vaan vaikka kaksi kerrosta taikinalevyä viiden sijaan per nyytti olisi ollut sopiva määrä, minä en vaan voinut millään heittää ylimääräistä taikinaa menemään eikä minulla ollut enää mitään täytteeksi sopivaa. Noin monesta päällekkäisestä levystä tulisi paremmin vaikka kolmioita. Ja jos nyt ihan tarkkoja ollaan, niin lehtitaikina olisi ollut noin niinku taikinana aika paljon filloa parempi, fillosta tuppas tuleen täytteet läpi.

Omena-puolukkanyytit
1 paketti fillotaikinaa
5 pientä omenaa
1,5 dl puolukoita
0,5 dl pinjansiemeniä
1 dl demerasokeria
1 rkl aitovaniljasokeria
1 tl kanelia
2 rkl hunajaa
1 dl kuumaa vettä
1 keltuainen

Kuori ja lohko omenat, poista siemenkodat ja pilko lohkot paloiksi. Sekoita keskenään omenapalat, puolukat, pinjansiemenet, sokerit ja kaneli. Sulata hunaja kuumaan veteen. Rullaa sulaneet taikinalevyt auki ja leikkaa taikinalevypino kuuteen neliöön. Ota taikinaa sivuun levy kerrallaan, sivele levy hunajavedellä, nosta seuraava levy sivellyn päälle ja sivele sekin hunajavedellä. Jatka kunnes kerroksia on tarpeeksi, lusikoi levyjen keskelle täytettä ja nosta taikina nyytiksi täytteen ympärille tai taita kolmioksi. Voitele keltuaisella ja paista 200-asteisessa uunissa kauniin värisiksi.

Puolukka-vaniljajäätelö
3 dl täysmaitoa
1 vaniljatanko halkaistuna
2 dl hienoa sokeria
3 munankeltuaista
3 dl kuohukermaa
2 dl puolukoita

Kiehauta maito kera vaniljatangon paksupohjaisessa kattilassa. Nosta kattila liedeltä ja anna maustua puoli tuntia.
Laita sokeri ja munankeltuaiset isoon kulhoon ja vatkaa vaahdoksi. Ota vaniljatanko maidosta ja valuta maito hitaasti munasokerivaahtoon koko ajan sekoittaen. Kaada seos takaisin kattilaan ja hauduta 10-15 minuuttia jatkuvasti hämmentäen. Älä päästä seosta kiehahtamaan, jotta se ei juoksetu. Juoksettumisen pelossa tämän vaiheen voi suorittaa myös vesihauteessa eli kattilaan vettä kiehumaan ja kattilan päälle kulho, jossa seosta sitten hämmennetään
Ota kattila tulelta ja jäähdytä syntynyt vaniljakastike. Vatkaa kerma vaahdoksi.
Laita jäähtynyt vaniljakastike peittämättömänä pakastimeen 1 – 2 tunniksi tai kunnes se alkaa kovettua. Sekoita kovettunut kreemi sähkövatkaimella tasaiseksi ja sekoita siihen kermavaahto. Lisää (soseutetut) puolukat. Laita jäätelö edelleen kannettomana pakastimeen. Jos käytät kokonaisia puolukoita, sekoita ainakin kerran jähmettymisen aikana, etteivät puolukat painu massan pohjalle. Peitä valmis jäätelö kannella.

Suklaapalajäätelö

Käsittämättömän taivaallisen ihanaa! En osta yhtä ainutta jäätelöä enää kaupasta ja pakastimessa olevan jonkun ankeen valmissuklaajäätelön voin lahjoitta pois.

Kiitos tästä taivaanlahjasta kuuluu Cele Sorsanpaistajalle, tuolle kesän 2008 kiistämättömälle jäätelösupermestarille. Jätskin tekeminen on ihan superhelppoa ilman mitään koneita, kunhan on muutama tunti aikaa. Ohjeen olen suoraan hänen blogistaan kopioinut, mutta suklaakastikkeen leikkasin pois kun en ole sitä vielä itse tehnyt. Ohje taitaa olla oikeasti jostain kirjasta, mutta mä ignooraan sen, henkilökultit kunniaan!! Tästä lähin palvon Celeä jäätelöiden kuninkaana.
Nautin jäätelöä jälkkäriksi mustikkamuffinin kanssa, kohta meen sohvalle pötkölleen jäätelökulho kainalossa ja laitan Housen ekan tuotantokauden pyöriin.

3 dl täysmaitoa
1 vaniljatanko halkaistuna
115 g maitosuklaata
85 g hienoa sokeria
3 munankeltuaista
3 dl kuohukermaa

1. Kaada maito paksupohjaiseen kattilaan, lisää vaniljatanko ja kiehauta. Nosta tulelta ja anna hautua puoli tuntia. Pilko suklaa pieniksi paloiksi ja nosta toistaiseksi sivuun (tarvit näitä vasta muutaman tunnin kuluttua, joten jos on kiire tv:n ääreen, niin myöhemminkin ehtii).
2. Laita sokeri ja munankeltuaiset isoon kulhoon ja vatkaa yhteen kuohkeaksi. Ota vaniljatanko maidosta ja kaada maito hitaasti munavaahtoon hämmentäen koko ajan lusikalla. Valuta kreemi puhtaaseen kattilaan (laiskat pistää samaan) ja hauduta 10-15 minuuttia jatkuvasti hämmentäen. Älä päästä seosta kiehahtamaan, jotta se ei juoksetu. (hui!)
3. Ota kattila tulelta ja anna kreemin jäähtyä ainakin tunti. Sekoita välillä, jotta pintaan ei muodostu kuorta. Vatkaa tällä välin kermavaahto ja laita se jääkaappiin, kunnes tarvitset sitä. (jos et käytä jäätelökonetta, et pariin tuntiin)
4a (jäätelökone). Jos käytät jäätelökonetta, sekoita kylmä kreemi ja kermavaahto ja käsittele niitä koneessa valmistajan ohjeiden mukaan. Lisää suklaapalat juuri ennen kuin jäätelö jäähtyy.
4b (ei jäätelökonetta). Vaihtoehtoisesti voit pakastaa kreemiä ilman kantta paksterasiassa 1-2 tuntia tai kunnes se alkaa kovettua reunoista. Kumoa kreemi kulhoon ja sekoita haarukalla tai yleiskoneella tasaiseksi. Sekoita joukkoon kermavaahto ja suklaapalat. Laita pakastimeen 2-3 tunniksi tai kunnes jäätelö on kiinteää. (haluat sekoittaa sitä ainakin kerran tässä välillä, ettei tule kerrosjätskiä.) Jos säilytät jäätelöä pitkään (wtf?), peitä astia kannella.