Kurpitsa-perunamuusi

Kurpitsamuusi on mukavaa vaihtelua perusperunamuusille ja sitä monin verroin maukkaampaa, oikea sesonkiherkku. Oranssi sose sopii hyvin vaikka käristyksen kaveriksi.
Olen käyttänyt paljon kurpitsaa vauvojen ruuissa just koska se on niin maukasta ja helppo soseeksi valmistaa. Tällainen muusi käy vaikka vauvan ensisoseeksi kunhan jättää voin ja suolan pois. Silloin soseeseen kannattaa lisätä tilkkanen oliiviöljyä.

Aatelin tuoda kuvaan vähän kontrastia kuorilla ja siemenillä, mutta sitä tuli ehkä vähän liikaa. Nyt siinä on muusia ja biojätteitä, muah!

600 g paahdettua kurpitsaa (raakapaino)
400 g jauhoisia perunoita
0,25 tl muskottipähkinää
75 g voita
3-5 dl perunoiden keitinvettä
(suolaa)

Paahda kurpitsa pehmeäksi uunissa. Kurpitsan paahtuessa pese ja kuori perunat ja keitä ne runsaassa vedessä ihan kypsiksi. Kaada keitin vesi kulhoon.
Perunoiden keittyessä poista paahtuneista kurpitsoista kuoret.
Laita kurpitsa kattilaan kypsien perunoiden kanssa ja lisää muskottipähkinä ja voi. Soseuta perunat perunasurvimella, lisää keitinvettä pikkuhiljaa kunnes muusin koostumus on mieleisesi. Itse tykkään aika löysästä ja sileästä muusista.

Paistetut perunat

Perunoita kannattaa keittää kerralla koko kattilallinen, jotta seuraavana päivänä saa näitä mahtavia paistettuja perunoita. Tai sitten voi keittää vaan ihan tavallisesti ja unohtaa laittaa ne tarjolle...

Yrttien kanssa paistetut perunat maistuvat ihanasti niin kalan, lihan kuin kasvisten lisukkeena.

perunoita
voita
oliiviöljyä
tuoreita yrttioksia (timjami, salvia ja rosmariini)
suolaa
pippuria
sipulinvarsia

Leikkaa perunat suupalakokoisiksi.
Sulata pannulla voi, lisää oljy.
Laita pannuun yrttioksat ja pyörittele hetki kuumassa rasvaseoksessa. Lisää perunat.
Paista kuumalla kunnes perunat saavat väriä ja rapsakoituvat pinnalta.
Mausta suolalla ja pippurilla ja viimeistele siivutetulla sipulin varrella.

Juustokuorrutet perunat

Oi mä muistan jo lapsuudesta Valion kotijuuston! Vähänkö oli luksusta kun oli kotijuustoa leivällä! Eikäs tästä ole ihan hirveän kauaa kun mun äiti on viimeksi tehnyt mulle kotijuustoleivän, äidin tekemät voikkarit on aina vaan niin paljon parempia kuin itse tekemät.

Valion Kotijuustosta on tässä alkuvuoden mittaan tullut Eila-tuote eli se on nyt täysin laktoositon. Laktoosittomuuden lisäksi juusto on varsin vähärasvainen, mutta kokkausominaisuuksiltaan se ei kalpene rasvaisemmille vaihtoehdoille. 

Uudistuksen yhteydessä mua pyydettiin kehittämään pari reseptiä kotijuustosta. Ruisleipä kotijuustolla, tomaatilla ja basilikalla on hädin tuskin mikään resepti, joten kehitin muuta. Valio Eila Kotijuusto on ihan täydellinen mozzarellan korvike, joten päätin kokeilla miten mun luottojuustoperunat onnistuu siitä ja onnistuihan ne, ihan törkeen hyvää tuli!

Juustokuorrutet perunat

600 g perunoita (jauhoinen lajike tai yleisperuna)

2 rkl oliiviöljyä

1 tl provencenmausteseosta

0,25 tl muskottipähkinää

mustapippuria myllystä

0,5 tl sormisuolaa

250 g Valio Eila Kotijuustoa

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen.

Pese perunat huolella ja siivuta ne parin millin paksuisiksi siivuiksi. Voit myös kuoria perunat, mutta se ei ole välttämätöntä.

Laita perunasiivut kulhoon ja lisää mausteet. Sekoita huolella, jotta mausteet ja öljy leviävät tasaisesti perunasiivuille. Levitä perunat tasaisesti uunivuokaan, jos kulhoon jää mausteista öljyä, kaada se mukaan uunivuokaan.

Paista perunasiivuja uunissa noin 50 minuuttia, sekoita pari kertaa paiston aikana.

Ota vuoka uunista ja murusta juusto tasaisesti perunoiden päälle. Nosta uunin lämpö 225 asteeseen ja paista vielä 7-10 minuuttia kunnes juusto on sulanut ja saanut kauniisti väriä.

Parin viikon päästä pääsen esittelemään toisenkin kotijuustoreseptin, se sisältää mm. spelttiä ja limeä. Kannattaa käydä myös blogeissa Pumpkin Jam, Andalusian auringossa, Terhin keittiössä, Kokit ja Potit ja Kaikki äitini reseptit. Kaikki ruokabloggaajien herkulliset kotijuustoreeptit löytyvät koostetusti Blogiringin kampanjasivultakin.

Yhteistyössä Valio

Tofukiusaus

Tammikuussa vetää vegaanihaaste eli koitetaan olla syömättä eläinkunnan tuotteita yhden kuun ajan. Ilmoittauduin mukaan, sillä halusin haasteen uutiskirjeen, vegaanius kiehtoo. Tietoni aiheesta ovat kovin vajavaiset ja ennakkoluuloiset, urpoudun. Että niinku tofuu, yäk. Ja mistä se Keiju-margariinikin on tehty?

Vegaanihaasteen päivittäinen uutiskirje sisältää monen hyödyllisen tiedon lisäksi reseptin. Ja reseptejä edeltää koko viikon kauppalista. Nyt on tehty helpoksi. Eikä tässä vielä kaikki, haasteen vastaanottaneet saivat valita itselleen vegaanitutorin, joka tarjoaa henkilökohtaista apuaan kokeilevalle vegaanille.

En valinnut tutoria kun vasta aiheeseen tutustun, en viitsi tuhlata kenenkään aikaa. Jotain vegaanista meillä kuitenkin tammikuun aikana tapahtuu. Kokeillaan nyt ainakin mahdollisimman monta reseptiä uutiskirjeistä ja testataan mitä tekee meidän nuhanenäisille prinsessalapsille kauramaito. Olen jo useampaan vastaavaan tapaukseen törmännyt, missä räkänokka tokenee kun lehmänmaito jää, taisipa yhdellä tyssätä siihen korvatulehduskierrekin. 

Mantelimaito on musta parhaita juomia mitä löytyy, soijamaito taas maistuu nestemäiseltä pahvilta ja kauramaitoa kohtaan oli kaikenlaista ennakkoasennetta. Mutta sehän on valtavan hyvää, maistuu ihan kaurapuurolta! Tavan maitoa mua ei saa vapaaehtoisesti litkimään, mutta kaurajuomaa voisin hyvinkin kumota kylmän lasillisen. Lehmänmaidon ei musta pitäisi kuulua ihmisjuomaksi enää imeväisiän jälkeen. Meillä lapset sitä juo, vanhin tosin ottaa yleensä mieluumin vettä kuin maitoa.

Tofukiusauksen ohje on haasteen uutiskirjeestä. Siinä yhdistyy mulle monenlaista negatiivisen puoleista. Tofu ei vaan ole tähän mennessä ollut mun juttu, en ymmärrä sitä. Ja tilli on enempi sellainen kalalautasen koriste ja perunoiden keitinmauste. Tunnustan, en laita janssoninkiusaukseen tilliä, koska se epäilyttää mua. Nyt noudatin ohjetta melkein prikuullensa, sovelsin vain hitusen määrissä paukkauskokojen mukaan. Uunissa kypsyvä ruoka tuoksui taivaallisen hyvältä ja valmis kiusaus katosi perheen kitusiin pikavauhtia.

500 g peruna-sipulisekoitusta (pakastealtaasta)

300 g savutofua

2 dl kauramaitoa

suolaa

valkopippuria

muutama oksa tilliä

Kaada uunivuokaan peruna-sipulisekoitus. Suikaloi tofu ja sekoita perunoihin. Kaada vuokaan kauramaitoa, mausta suolalla ja pippurilla. Silppua tilli ja sekoita kiusaukseen. Uunita 200-asteisessa uunissa tunti.

Mustekala-perunasalaatti

Soppa-Hanna on tehnyt herrrkullisen oloista mustekalaruokaa, jonka innoittamana otin heti sulamaan pikkumustekalat pakkasesta. Paitsi, että puolen kilon pakkauksessa oli tasan kaksi mustekalaa, ihan pikkuisista ei siis voida puhua.

No ei kai koko mustekalaa pahenna tuumin, ja tutkasin paketista kuinka nuo olisi tarkoitus kypsentää: Suomeksi paketti kertoi mustekaloja kuumennettevan 5-10 minuuttia. Mutta miten? Arvelin, että muilla kielillä saattaisi löytyä tarkempaa terminologiaa ja turvauduin seuraavaksi englantiin. Siinä kyllä heti alkuun todettiin, että ohje on viitteellinen, mutta että 15 ml öljyä pannuun ja paistelua muutama minuutti.. Uskokoon ken tahtoo, minä siirryin italiaan. Italiankielinen pakkausseloste antoi seikkaperäiset sulatusohjeet ja kehotti sitten käyttämään sulaneet mustekalat kuin vastaavat tuoreet.

Jepa. Mitä opimme tästä? Että heti kannattaa katsoa Googlesta. Nyt nimittäin osaan kypsentää mustekalat, niin pakastetut kuin tuoreet. Ja samalla löysin ilmeisen klassikkoreseptin, jota laajalti pitkin Välimeren rantoja tarjotaan. Eikä syyttä, mustekala-perunasalaatti kun on kaikessa yksinkertaisuudessaan ihan törkeen hyvää!

Pakastetut mustekalat on valmiiksi puhdistettu, joten valmistaminen on vallan helppoa. Kattilaan laitetaan vettä, porkkana, sipuli, laakerinlehti ja pätkä varsiselleriä. Otetaan mustekalaa päästä kiinni ja dipataan lonkerot veteen kolmesti ja sitten tipautetaan pataan koko mustekala. Keitetään 20 minuuttia, per 500 grammaa (paino siis yhden kokonaisen elukan mukaan), kokeillaan kypsyys haarukalla ja sillä selvä. Minä kyllä vielä pesaisin keittyneestä mustekalasta nahkat pois, en tiedä olisko ne irronneet jo raaoista.

Mustekala-perunasalaatti

450 g mustekalaa, vaikka yksi sen painoinen

450 g perunoita

puolikkaan sitruunan mehu

suolaa

oliiviöljyä

lehtipersiljaa

Keitä mustekala. Leikkaa kypsa ja hieman jäähtyneen mustekalan lonkerot sopiviksi paloiksi. (Tässä vaiheessa kaadoin lonkeroisilleni oliiviöljyä ja lisäsin suolaa ja pistin jääkaappiin yöksi.)

Pese perunat, leikkaa suuhin sopiviksi ja keitä kypsiksi (itselleni ominaisesti en kuorinut).

Pistä kulhoon perunat ja mustekalapalat, mausta sitruunalla, öljyllä ja suolalla, viimeistele lehtipersiljalla.

Patate alla pizzaiola eli uudet perunat uunista italialaisesti

Siinä missä kesän ensimmäiset uudet perunat eivät säväyttäneet, meinasivat nämä toiset viedä kielen mennessään. Patate alla pizzaiola löytyi Giallo Zafferanosta, joka vastoin monta muuta mielenkiintoista Facebook-sivua, on kunnostautunut näkymään news feedissäni erittäinkin ahkerasti aiheuttaen kokeiltavien ruokien listan paisumista. Ehkä kokkaan tämän kesän vain italialaisesti, ei se ainakaan mitenkään huono olisi. Siihen kun vielä yhdistäisi blogien lisäksi hyllystä löytyvät aihealueen keittokirjat niin hyöty olisi maksimoitu.

Patate alla pizzaiola käy nautittavaksi sellaisenaan vaikkapa salaatin kanssa. Me söimme perunat paistettujen possun ulkofilepihvien kaverina. Pihveille valmistin erittäin onnistuneen kastikkeen lorauttamalla paistopannuun olutta, soijakastiketta ja sinappia ja keittämällä niitä hetken kasaan parin salvianoksan kanssa.

Patate alla pizzaiola

n. 2 litraa uusia perunoita (perunoiden pitää peittää tasaisesti valitun uunivuoan pohja

1 rkl korppujauhoja

1 tl sardellitahnaa (tai öljyyn säilöttyjä fileitä)

pikkasen oliiviöljyä

200 g kirsikkatomaatteja

250 g mozzarellaa

pari oksaa rosmariinia

Keitä uudet perunat puolikypsiksi. Valuta vesi pois ja levitä perunat uunivuokaan.

Sekoita korpujauhot ja sardellitahna keskenään ja murusta pitkin perunoita. Voit sekoituksessa apuna öljyä. (Jos käytät fileitä ripottele jauhot perunoille ja saksi muutama file pieniksi paloiksi joukkoon ja viimeistele muutamalla viillolla öljyä.)

Pese ja puolita kirsikkatomaatit, lisää puolikkaat vuokaan.

Revi mozzarella perunoille tasaisesti.

Jaa rosmariininoksat juuston päälle. Paista 200-asteisessa uunissa n. 10 minuuttia tai kunnes juusto on kauniisti värittynyt. Tarjoile heti.

Sitruunalihapullat ja kesän ensimmäiset uudet perunat

Kyllä se on kuulkaa niin, että näiden kesän ensimmäisten uusien pottujen kanssa tulisi vaan malttaa mielensä, eikä ostaa niitä kiskurihinnalla heti kun ensimmäiset kotimaiset ilmestyvät torille. Fiilis oli erittäinkin kohdillaan, varsinkin kun seurana oli muita ihan mielettömän hyviä kesäisiä herkkuja, mutta maussa ei ollut ihan kauheesti kehumista.

Sen sijaan sitruunalihapullien kanssa ei tarvitse himmailla koskaan, oli äärimmäisen onnistunut kokeilu ja bullerot päätyvät aivan varmasti vakioruokien listalle makaroonilaatikon ja linssikeiton ja muiden vastaavien nopeiden ja lohdullisten arkiruokien seuraksi.

Sitruunalihapullat

500 g sikanautajauhelihaa

pari oksaa tuoretta oreganoa

yhden sitruunan kuori

1 valkosipulinkynsi

suolaa

mustapippuria

Silppua oregano, raasta pestyn (luomu)sitruunan kuori, hienonna (tai purista) valkosipulinkynsi. Pistä kaikki ainekset samaan astian ja sekoita käsin tasaiseksi massaksi. Muotoile pullia, paista 10-15 minuuttia 200-asteisessa uunissa. Voit laittaa uuniin pullien ympärille yrttioksia lisämakua tuomaan.

Kesäpyttis

Mistä on paras pyttipannu tehty? Voista, oliiviöljystä, braatvursteista, keitetyistä uusista perunoista, pienistä kesäkurpitsoista, kesäsipuleista, keitetystä pastasta, mustapippurista, lehtipersiljasta ja basilikasta. Niistä on paras kesäinen pyttipannu tehty!

Pastaa, perunaa ja parsaa

Terveisiä muutosta. Laatikot on sentään purettu, mutta aika moni (kaikki) tavara hakee vielä paikkaansa, myös keittiössä. Tulossa on muuten myyntiin mm. parsa- ja kalakattilat.

Avasin Bloggerin tänään ensimmäistä kertaa vissiin kahteen viikkoon. Pistinkin sitten kaikki blogit päivitykseen samalta istumalta, ensimmäisiä uuden kodin tuliaisia voi ihastella täällä ja kässähommia täällä.

Hesarissa oli taannoin mainion oloinen kesäinen pastaohje. Sovelsin siitä oman versioni. Alkuperäisessä on pestoa, mutta hyödynsin vain peston aineet. Tässä oli musta aika monta työvaihetta vaikken pestoa tehnytkään. Sain ruoan pöytään puolessa tunnissa, muuta mä olenkin nopea.

Pastaa, perunaa ja vihreää parsaa

200 g pastaa

250 g vihreää parsaa

2 kourallista uusia perunoita

2 rkl pinjansiemeniä

puoli ruukkua basilikaa

1 sitruunan raastettu kuori

puolikkaan sitruunan mehu

80 g pecorinoa raastettuna

oliivöljyä

mustapippuria

suolaa

Hoida pasta, perunat ja parsa keittymään. Perunat pitää pestä, parsa kuoria ja pätkiä parsan keittoaika on kolme minuuttia, kokeile perunat haarukalla ja pasta hoida paketin ohjetta mukaillen. Minkään näistä aineksista ei tarvitse olla kattilankuumaa ruoassa, joten älä huoli valmistumisaikatauluista tai -järjestyksestä.

Paahda pinjansiemenet kuumalla kuivalla pannulla, siirrä tarjoulukulhon heti kun ovat saaneet kauniin värin. Raasta sitruunasta kuori ja purista puolikkaasta mehu, suoraan kulhoon. Lisää juustoraaste ja reippaasti laadukasta öljyä. Irrota basilikanlehdet varsista.

Janssoninkiusaus

Kiusaukset ovat mitä mainioin ruoka, turhaan niistä(kin) podetaan jotain kouluruokakammoa. Herra Prinsessakin ehti protestoida ja muistella menneitä ennen kuin päästiin maistamiseen asti. Oli koulussa kuulemma kivettyneitä perunoita litkussa. No ei meillä ollut. Eikä ollut kylässä, jossa minulle tätä upeutta tarjottiin vain viikko sitten. Jäin koukkuun ja pakko oli tehdä kotonakin.

Kiusauksethan ovat todellista arjen pelastajaa ja lohdullisiakin, varsinkin jos käyttää valmista peruna-sipulisekoitusta. Arvatkaa oliko meillä itse pätkityt potut vai pussituotetta? ;)

Janssoninkiusaus

2 pss perunasipulisekoitusta

1 tölkki janssoninfileitä

2 prk (ruoka)kermaa

Ainekset vuokaan ja 225-asteiseen uuniin 50 minuutiksi.

Uuden vuoden lämmin nakki-perunasalaatti

Talvi on masentavaa aikaa monessakin mielessä eikä ollenkaan vähiten siksi, että aina on säkkipimeää ja jos ei ole, niin on pimeää silti. Valoisanakaan talvipäivänä ei ole meidän asumuksessa niin valoisaa, että mitään valokuvia onnistuisi ottamaan. Puhumattakaan niistä ajoista jolloin sitä ruokaa olisi tarjolla ja kuvattavissa.

Blogiringin muilta jäseniltä olen saanut tässä viimeisten viikkojen mittaan erittäin hyviä ohjeita, parhaimpana tämä Avaruusaseman postaus, jossa hienosti kuvinensa osoitetaan mihin sillä lampulla lyysataan jne. Mullahan ei mitään tuollasta studiovalaisinta ole (eikä ainakaan näihin neliöihin tule), mutta minullapa on työmaavalaisin! Sellainen superlamppu, jonka loisteessa näkee remontoida erinomaisesti. Minäpä sen viritin kohti seinää ja otin muutaman räpsyn perunasalaatista ja valaiseehan se. Kuvassa on monenkinlaista vikaa, mutta ainakaan se ei ole pimeä, sininen tai muuten kelmeä, eikä mikään siis estä minua olemasta niin iloinen, että postaan nyt tähän tämän tyhjänpäiväisen perunasalaattini.

Näin vuoden viimeisenä päivänä kaikki postaavat blogeihinsa ja Facebookiin vuosikatsauksia, mutta minäpä en. Kiteytän vuoden 2012 tähän samoin sanoi kuin Facbook-profiiliinikin: kivaa oli!

Lämmin nakkiperunasalaatti

1 kg perunoita

1 pkt nakkeja

1 sitruuna

2 isoa omenaa

1 punasipuli

kourallinen viinirypäleitä

pieni purkki kapriksia

mustapippuria

suolaa

oliiviöljyä

Kuori ja kuutio perunat. Keitä kypsiksi. Pilko nakit ja höyrytä kuumiksi.

Perunoiden kiehuessa halkaise sitruuna ja purista mehut kulhoon. Kuori ja kuutioi omenat, laita kuutiot sitruunamehuun. Kuori sipuli ja silppua, lisää kulhoon ja sekoita.

Puolita viinirypäleet ja lisää salaattiin. Lisää vielä kaprikset, pippuri, suola ja oliiviöljy. Sekoita salaattiin lopuksi kypsät valutetut perunat ja höyrytet nakit. Sekoita huolella, maista, että mausteet ovat kohdallaan ja siirrä tarjoiluastiaan.

Tarjoa heti dijon-sinapista ja smetanasta tehdyn kastikkeen kanssa.

Avokado-raejuustotahna ja paahdetut kasvikset

Jääkaapissa ja viileäkaapin virkaa toimittavassa kassissa parvekkeella majaili taas sekalainen sakki vihanneksia. Veikkaanpa, että useimmissa kotitalouksissa mietitään aika ajoin mitä tehdä kuudelle jo nahistuneelle terttukirsikkatomaatille, nahistumaan päin menevälle paprikalle, yhdelle pienelle bataatille, yhdelle kesäkurpitsalle, purjon pätkälle ja viidelle perunalle sekä viidelle pienelle porkkanalle. Yksinään niistä ei saa aikaan oikein mitään, mutta yhdessä niistä rakentuu ihana uuniruoka. Pilkoin kaikki rehut sopiviksi paloiksi, sekoitin kulhossa öljyä, jeeraa ja sitruunamehua ja yhdistin vihanneksiin. Paahdoin 200-asteisessa uunissa, kunnes kasvikset olivat sopivia, Lapsi Prinsessa huomioiden tietenkin aika pehmeitä, mahtavaa sormiruokaa nämä uunivihannekset. Kääntelin muutamen kerran paahtumisen aikana.

Ensi kerralla jämävihannestilanteen sattuessa kokeilen tehdä keittoa paahdetuista vihanneksista tähän tapaan.

Tein kasvisten oheen tahnan avokadosta ja raejuustosta. Ohje on mukaeltu mainiosta Luomuruokaa lapselle -kirjasta, josta olen kirjoittanut Otavamedian Ruoka-sivustolle. Suosittelen kirjaa kaikille, jotka haluavat tarjota vauvalleen kunnon kotiruokaa.

Tahna olisi varmasti mahtavaa uuniperunan kanssa tai sosekeiton raikastuttajana.

Avokado-raejuustotahna

1 kypsä avokado

1 rkl sitruunamehua

1 prk (noin 200 g) raejuustoa

puoli ruukkua korianteria

mustapippuria

Halkaise avokado, poista siemen ja lusikoi hedelmäliha pieninä lusikallisina kulhoon, johon on jo laitettu sitruunamehu. Lisää raejuusto ja sekoita. Silppua korianteri ja lisää tahna-astiaan, rouhi joukkoon mustapippuria ja sekoita.

Yhden pannun possu

Pataruoka on yhtä varma syksyn merkki kuin kurpitsa ja keitot. Mitään näistä kolmesta ei syödä kesällä, mutta lämpömittarin elohopean hyytyessä sinne jonnekin 15 asteen alapuolelle, kaivetaan kaapeista esiin patavälineistö ja kannetaan kaupasta komea kurpitsa jos toinenkin.

Yhtään kurpitsaa sen ole vielä kantanut kotiin, tänään oli lähellä, mutta se painoi jotenkin liikaa vaikka autolla olin. Ja rehellisyyden nimissä on heti tunnustettava, että possupatani valmistus vaati kahta keitinvälinettä, mutta tämä kyllä onnistuisi yhdessäkin pannussa.

Arkena ei välttämättä ole aikaa odotella herkullisen padan valmistumista sitä vähintään kolmea tuntia, silloin apuun rientää one pot, joka valmistuu pikkasta yli puolessa tunnissa valmisteluineen ja kypsytyksineen.

One pot -possu

800 g porsaan ulkofilettä (tai muuta osaa possusta, mitä nyt kaupasta luomuna saa)

800 g perunoita

4 omenaa

1 sipuli

kuivattua tai tuoretta timjamia

kanelitanko

3 tähtianista

mustapippuria myllystä

1,5 dl omenamehua

Leikkaa possu pihveiksi ja paista pihveihin kaunis pinta hyvin nopeasti hyvin kuumalla pannulla. Siirrä sivuun.

Lohko perunat, omenat ja kuorittu sipuli. Laita possun päälle mausteet, lado pannuun kasvikset. Kaada päälle omenamehu.

Peitä kannella tai foliolla ja kypsennä 225-asteisessa uunissa kunnes perunat ovat kypsiä.

(Minä paistoin siis possun grillipannussa ja siirsin uunivuokaan, mutta jos omistat sellaisen pannun, joka sopii sekä hellalle että uuniin, niin käytä toki sitä!)

Sienipyttis

Pyttipannu on mahtavaa kaikkea mitä kaapista löytyy -ruokaa. Öljyyn saa hukutettua kaikki edelliseltä aterialta yli jääneet ainekset ja loppuaan lähenevät juurekset.

Meiltä löytyi kaapista kouralliset kantarelleja ja mustatorvisieniä, kesäsipuleita, (not so much) uusia perunoita, kananmunia ja pari siivua parmankinkkua.

Kypsensin perunat runsaassa oliiviöljyssä, lisäsin siivutetut sipulit ja sienet. Paistoin rapeaksi parmankinkkusiivut ja leikkasin ne saksilla suikaleiksi paistettujen kananmunien päälle. Maustoin sienipyttipannun kuivatulla timjamilla ja mustapippurilla.

Paahdettu peruna-pekonisalaatti

No näinhän siinä kävi, että mä jäin jonkun sortin koukuun näihin kuppasiin uusiin perunoihin! Erilaista salaattia on tehtynä ja vielä ajatustasolla toteutusta odottamassa.

Perunasalaatissa on sellaista one-potin henkeä, muuta särvintä ei välttämättä tarvita lainkaan. Ruokaisuutta on helppo lisätä vaikka pekonilla ja juustolla kuten tässä tapauksessa.

Meillä menee nykyään minttua melkein joka ruokaan. Se kun ainoa yrtti meidän parvekkeella, joka kasvaa vinhasti. Muuta kaipaisivat enemmän aurinkoa. Toivottavasti tämä juuri alkanut kesäinen lämpö vähän vauhdittaa kasviston rehevöitymistä.

uusia perunoita, varmaan sellainen puoli kiloa

oliiviöljyä

paketti pekonia (onko se 170 grammaa?)

fetaa (100-200g)

kourallinen vihreitä oliiveja

2 kevätsipulia

yhden sitruunan kuori

pino mintunlehtiä

mustapippuria

Pese ja halkaise perunat, isommat neljään osaan. Lado uunivuokaan ja kaada joukkoon öljy. Sekoita, työnnä 200-asteiseen uuniin 40-50 minuutiksi tai kunnes perunat ovat kypsiä.

Siivuta pekoni ja paista rapeaksi.

Kuutioi feta.

Poista oliiveista kivet jos tarpeen ja hienonna karkeasti.

Siivuta kevätsipulit, myös vihreä osa

Raasta sitruunasta kuori.

Sipellä tai siivuta tai vaikka revi minttu.

Sekoita kaikki aineet keskenään, mausta mustapippurilla.