Syö värejä!

Kukaan on tuskin välttynyt puoli kiloa päivässä -hokemaan mitä tulee kasvisten syöntiin. Lisäksi kasviksia pitää syödä monipuolisesti, joten kannattaa valita rehunsa joka päivä mahdollisimman monessa eri värissä. Runsaat kasvikset tekevät hyvää etenkin lapsille, sillä monipuolisen ruokavalion siemen istutetaan pieniin ihmisiin. Erityisesti kannattaa panostaa alle kaksivuotiaisiin, sillä ne tuppaavat syömään oikeastaan ihan kaikkea. Sitten alkaa epäluulo ja sen aiheuttama nirsoilu ja kun se neljän ikävuoden tietämillä alkaa helpottaa, syö lapsi taas kaikkea, johon on jo ihan pienenä tottunut. Täähän ei tietty päde joka ikiseen lapseen, mutta suurimpaan osaan aika hyvin.

Semperin puuro- ja green smoothie -pussukoissa mua viehättää monipuolisuus. Smoothiet on maustettu kunnolla, niissä on pelkkää kasvista, puuroissa on enemmän hedelmää ja marjaa kuin hiutaletta. Puuroihin on lisätty vitamiineja ja kivennäisaineita, lisättyä sokeria ei ole.
Uutuusmauissa maistuu puuroissa mansikka, mustikka, banaani ja omena ja smoothieissa mm. päärynä, avokado, minttu, mango ja inkivääri. Kaikkia kasvisten värejä löytyy ja makumaailma on monipuolinen. Pieni lapsi syö vähemmän kuin aikuinen, joten lasten ei tarvitse ihan kuuttasataa grammaa kasvista päivittäin syödä, 5-6 lapsen kouran kokoista annosta riittää. Eli jos syö pussakan tai pari green smoothieta ja pari kolme tuorepalaa siihen päälle, niin kasvisten saanti on taattu.

Kuten jo aiemmin totesin, on nämä lastenruokapussit ihan parasta evästä lasten kanssa liikkuessa, siistejä syödä ja siistejä hävittää. Vertaapa pussia ja banaania laukun pohjalla. Sekä kokonaisena, että syötynä. Pussi voittaa mennen tullen.

Lapsi Prinsessa III:n suosikit ovat mustikka-omenapuuro ja green smoothieista mango, omena, porkkana ja minttu. Mangossa on runsaasti kaliumia ja karotenoideja sekä kuituja ja A-ja C-vitamiina, myös porkkana on kyllästetty karotenoideilla ja A-vitamiinilla. Omenoista saa C-vitamiinia, mintusta rautaa ja mangaania.

Pussien iloinen värimaailma innoitti meitä hedelmäisiin kuvauksiin. Kuvausassistentti joutui tosin pinnasänkyyn odottamaan liian innokkuuden vuoksi. Mm. sillä aikaa kun hain veitsen keittiöstä, hän oli ehtinyt haukata porkkanasta ja kuorimattomasta mandariinista. Ihan kunnioitettava saavutus neljähampaiselle henkilölle. Sängystään se sitten huuteli otsa kurtussa ja käsi ojossa banaanin ja mustikoiden perään.

Yhteistyössä Semper

Suklaatorttu ja omenakakku - 1-vuotisjuhlien tarjottavia

Lapsi Prinsessa III on juuri täyttänyt yksi vuotta ja merkkipäivää juhlittiin asianmukaisin menoin kera kummien ja isovanhempien.
Kun lapsia on sen kolme, pienin täytti siis juuri vuoden ja isoin ei ole vielä neljääkään, niin arvatkaapas vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Kokkaanko täydellisen aterian koko porukalle ja leivonko sen seitsemän sorttia alusta saakka itse kahvipöytään? No kuulkaa en ja en. Ulkoistus on jutun juoni. Joskus ollaan ulkoistettu koko bileet ja aina iso osa syötävistä. Varsinkin kakkujen suhteen luotan muiden taitoihin enemmän kuin omiini.
Testattaviksi saadut Kungsörnenin leipomustuotteet tulivat kuin tilauksesta, melkein kuin olisi ulkoistanut tarjoiluleivonnan! Ja tavallaanhan mä ulkoistinkin kun pistin lapset leipomaan suklaatorttua ja omenakakkua. Tarjottavat tilaamalla ei saa kotiin tuoreiden leivonnaisten huumaavaa tuoksua, nyt saimme senkin.

Lasten kanssa leipoessa pieniltä apureilta meinaa loppua kärsivällisyys kaikkeen siihen mittaamiseen ja punnitsemiseen, leipomisessa kuin kuitenkin toiseksi tärkeintä on sekoittaminen ja tärkeintä taikina-astioiden nuoleminen. Valmiilla leivontamikseillä päästään olelliseen huomattavasti nopeammin kuin silloin, kun äiti selaa reseptiä puhelimesta ja rivi kerrallaan toteuttaa seuraavan aineen lisäämisen vain palatakseen taas puhelimen kimppuun katsomaan seuraavaa vaihetta, hidastahan se on. Kungsörnenin tuotteet vaativat vain voita ja vettä ja kuten videolta opimme, voisi sen vedenkin pikkuleipurin mielestä jättää pois. Nestemäisten lisäämisen jälkeen sekoitetaan ja sitten paistetaan.

Valmiit kakut ovat herkullisen näköisiä sellaisenaan, mutta varsin pienellä vaivalla pöytään saa todella upeita tarjottavia, vai mitä mieltä olette näistä aikaansaannoksistamme?
Suklaatorttu toimitti synttärikakun virkaa pienin lipuin koristettuna. Omenakakkuun tökkäsin pari kanelitankoa ja kasasin pähkinäsekoitusta, viimeistelin komeuden juoksevalla hunajalla ja jauhetulla kanelilla. Kuka tahansa onnistuu näillä tuotteilla luomaan jotain herkullista ja kaunista. Äitini ja anoppini olivat näistä erityisen vaikuttuneita, eivät kuulemma aio leipoa enää koskaan mitään muuta kun näin hyvää sai näin helpolla.

Kuvasin meidän leivontahetkestä videon. Kumpi sen omenakakun lopulta leipookaan ja meneekö se pilalle vai ei kun siihen lisätään vettä ja missä vaiheessa leivontaa toinen lapsista alkaa sekoomaan? Kaikki tämä selviää videolta.

Yhteistyössä Kungsörnen

Gluteeniton omenamurupaistos

Omenamurupaistos, apple crumble, syntyy hetkessä jauhottomasti. Ihana paistos makeutuu vajaalla desillä vaahterasiirappia ja pintaan tulee rapeus kaurahiutaleista ja pähkinöistä.
Murupaistoksen voi tehdä muistakin hedelmistä tai marjoista, kokeile päärynää, luumua, puolukkaa ja raparperia.
Tässä paistoksessa omenoita ei hauduteta vaan ainekset mätetään paistovuokaan ja uuni hoitaa loput, aktiivinen vamistusaika jää siis noin viiteen minuuttiin ja uunissa menee puolisen tuntia.
Ja nyt seuraa tunnustus: söin koko crumblen ihan yksin suoraan vuoasta. En nyt kertaseisomalta, mutta välipalaksi, illalliseksi ja vielä vähän iltapalaksikin.

Omenamurupaistos - apple crumble (neljälle)
300 g pieniä omenoita (5-6)
1 tl kanelia
4 rkl vaahterasiirappia
1 dl pecanpähkinöitä
1 dl gluteenittomia kaurahiutaleita
50 g voita
1 tl kardemummaa

Pese ja lohko omenat, poista siemenkodat. Kuoriminen on täysin turhaa.
Lado omenlohkot uunivuokaan. Ripottele päälle kaneli ja valuta puolet vaahterasiirapista ja sekoita.
Rouhi pecanpähkinät veitsellä karkeaksi rouheeksi. Laita kulhoon pähkinärouhe, kaurahiutaleet, voi, kardemumma ja loput vaahterasiirapista. Nypi aineet yhteen käsin tasaiseksi muruseokseksi.
Levitä muruseos omenalohkojen päälle.
Paista 180-asteisessa uunissa puolisen tuntia, tarkkaile paistoa ettei muru tummene liikaa.

VINKKI: Tämä on hyvin makeaa näinkin vähällä vaahterasiirapilla (joka ei edes ole yhtä makeaa kuin sokeri), joten voit kokeilla laittaa vain puolet vaahterasiirapista. Joko jätät sen kokonaan pois omenoista tai laitat vain lusikallisen kumpaankin osioon.

Gluteeniton omenapiirakka

Omenapiirakkaa ei vaan voi syödä liikaa. Nyt muokkasin mummin piirakkapohjasta gluteenittoman version, enkä sokeriakaan juuri laittanut, vain pari ruokalusikallista kookossokeria.
Lopputulos oli varsin herkullinen ja katosi nopeasti vuoasta.
Alkuperäistä pohjaa olen käyttänyt omenapiirakoiden lisäksi puolukkapiirakkaan.

Gluteeniton omenapiirakka

1 dl maitoa
1 rkl chia-siemeniä
100 g voita sulatettuna
1 dl erytritolia (karppisokeria)
1 tl leivinjauhetta
1,5 dl mantelijauhoja
1 dl perunajauhoja
3-4 omenaa
1 tl kanelia
2 rkl kookossokeria

Sekoita maitoon chia-siemenet ja anna liota puolisen tuntia, jotta siemenet alkavat hyytelöityä. Sekoita hyytelöön voi ja erytritoli.
Sekoita keskenään leivinjauhe, mantelijauhot ja perunajauhot. Kääntele jauhoseos taikinaan. Leivitä taikina piirakkavuokaan.
Poista omenista siemenkodat ja leikkaa ohuiksi siivuiksi tai lohkoiksi. Lado omenat nätisti taikinan päälle.
Paista 200-asteisessa uunissa noin puoli tuntia.

VINKKI: Karmaisevasta nimestään (tai nimistään) huolimatta erytritoli ei ole petrokemian ylijäämää vaan ihan luonnontuote, sokerista käyttämällä valmistettu sokerialkoholi. Erytritolia saa ihan tavan ruokakaupoista sekä ekomarketeista.

Pavlova-kakku

Kakku kaunis ja kepeä kuin kesäinen poutapilvi? Se on tietenkin pavlova! Kerroksiin kasattu pavlova on lisäksi varsin näyttävä jälkiruoka ja juhlien kahvipöydän koristus.

Minä osallistuin kakulla Blogiringin ja Dansukkerin kakkumestarikilpailuun. Kilpailua en voittanut, mutta olen valtavan tyytyväinen ja ylpeä itsestäni, sillä vastassani tässä kilpailussa olivat Suomen taitavimmat kakkubloggaajat.
Herää tietty kysymys miksi minä, joka en ikinä leivo kakkuja, osallistun moiseen kisaa, mutta onhan sitä kokeiltava kaikenlaista. Vaikka vastassa olisi minkälaisia taitureita, niin keskittymällä omaan osaamiseen ja omin vahvuuksiin, voi yllättävästäkin paikasta löytää menestystä ja ennen kaikkea suurta onnistumisen iloa.

Pistän tähän ennen reseptiä jakoon menestymisen vinkit pavlovien saralla.

• Käytä huoneenlämpöisiä raaka-aineita, kaikki samaa lämpötilaa.
• Käytä taloussokeria, kunnon pavlova on pinnalta rapea, sisältä sitkas ja ennen kaikkea paahtuneen sokerin makuinen, paahteisuuden näkee jo väristä, marengin pitää olla varsin kermaisen värinen, ei ollenkaan sellainen vitivalkoinen.
• Anna pohjien jäähtyä kunnolla uunissa paistamisen loputtua.
• Jos teet useamman kuin kolme kerrosta, tee kukin kerros aina ihan inasen pienemmäksi.
• Marenki levittyy pellille vaikka lusikalla, mutta pursottamalla saat tasaisen marenkipohjan ja kakusta tulee vakaampi. Varo kuitenkin liian täydellisiä pohjia, pavlovassa kuuluu olla rosoa.
• Viisikerroksista pavlovaa on helpoin leikata terävällä ja teräväkärkisellä veitsellä. Veitsi upotetaan kakkuun pystysuorassa.

Marenkipohja (6 noin 18-20 senttistä pyörylää)

8 kananmunanvalkuaista

5 dl Dansukker-taloussokeria

0,5 tl etikkaa

Jos et omista kiertoilmauunia, tee marenki kahdessa erässä. Pohjat voi tehdä jo päiviä etukäteen, ne säilyvät hyvin huoneenlämmössä.

Laita uuni lämpiämään 150 asteeseen. Piirrä leivinpaperille 3 ympyrää vaikka lautasta mittana käyttäen. Käännä leivinpaperi pellille niin, että kynäjälki näkyy läpi, mutta on peltiä vasten.

Vatkaa valkuaiset sähkövatkaajalla tai yleiskoneella valkeaksi, vahvaksi vaahdoksi. Lisää sokeri massaan lusikoiden, lusikallinen kerrallaan, koko ajan vatkaten. Lisää lopuksi etikka ja vatkaa se vielä taikinaan. Lusikoi taikina pursotuspussiin ja pursota pohjat piirtämiesi ympyröiden mukaan. 

Laita marenkipohjat uuniin, laske uunin lämpötila 100 asteeseen. Paista 60 minuuttia. Sammuta uuni, mutta jätä marengit vielä uuniin jäähtymään yhdessä uunin kanssa.

Pavlova-täyte

400 g ranskankermaa

1 (luomu)sitruuna

1 vaniljatanko

3 tl Dansukker-tomusokeria

tuoreita marjoja

minttua, basilikaa, sitruunamelissaa tai timjamia koristeluun

Mittaa ranskankerma kulhoon ja sekoita tasaiseksi. Raasta hyvin pestystä sitruunasta kuori ja sekoita ranskankermaan. Halkaise sitruuna ja purista puolikkaan mehu täytteeseen.

Halkaise vaniljatanko ja raaputa irti siemenet. Lisää täytteeseen vanilja ja sokeri, sekoita huolella.

Tarkista maku, täyte saa jäädä varsin happamaksi, marenki on varsin makeaa.

Pavlovan kokoaminen

Aseta ensimmäinen levy tasaiselle alustalle. levitä levylle täytettä reunoja myöten. Lisää haluamasi marjat, asettele ne myös niin reunalle kuin ne vaan pysyvät. Siirrä täytetty levy tarjoilualustalle. Täytä levyt aina ensin ja nosta sitten edellisen päälle. Mitä korkeampi marenkikakku, sen hankalampi liikuttaa, joten kannattaa kasata kakku suoraan tarjoiluastiaan.

Koristele ylin pohja marjoilla ja halutessasi vielä tomusokerilla.

Tarjoa pavlova mahdollisimman pian.

Yhteistyössä Suomen sokeri Dansukker

Omenapiirakan makuinen tuorepuuro

Miten sun viikko alkoi pitkän viikonlopun jälkeen? Mun meinasi käynnistyä varsin kiukkuisesti, minijengi heräsi jo joskus kuudelta, taapero mölisi ja esitti vaatimuksia, vauva mölisi ja roukkui terävillä kynsillään mun naamassa, kissakin oli ärsyttävä. Muu perhe nousu ja mä totesin itselleni, etten kyllä nouse näissä tunnelmissa. Puoli tuntia lisää peitto korvilla uudelleen asennoitumassa ja nousin valmiiseen aamiaispöytään kahville ja kaurapuurolle iloisena ja vieläpä energisenä. En muista koska olisin viimeksi tuntenut oloni energiseksi, jei!

Olen valtavasti tykästynyt tuorepuuroon, joka laitetaan illalla tekeytymään jääkaappiin. Uusin suosikkipuuroni maistuu ihan omenapiirakalle. Piirakan maun salaisuus piilee kardemummassa, samoilla aineksilla ilman kardemummaa ei vaan toimi. Tai siis hyvää on, muttei maistu omenapiirakkaiselle.

Tuorepuuro yhdelle

1 dl neljän viljan hiutaleita
0,25 tl kanelia
veitsenkärjellinen kardemummaa
0,25 tl vaniljauutetta
1 dl omenasosetta
1,5 dl kefiriä (tai maustamatonta jugurttia tai piimää)

Sekoita kulhossa hiutaleet, kaneli ja kardemumma.
Mittaa kulhoon omenasose, kefir ja vaniljauute. Sekoita huolella ja nosta jääkaappiin yön yli.

Fenkoli-omenasalaatti

Omenasta ja fenkolista saa nopsaan raikkaan lisukesalaatin, joka sopii erityisen hyvin kalan kanssa.

Fenkoli-omenasalaatti

1 fenkoli

1 granny smith -omena

korianteria

1 lime

1 rkl hunajaa

1 rkl oliiviöljyä

hyppysellinen suolaa

Leikkaa fenkolista kanta ja poista uloin kerros jos se näyttää kuppaselta, leikkaa omenasta siemenkota. Siivuta kumpainenkin ohuelti. Silppua korianteri ja sekoita kaikki kolme tarjoiluastiaan. Tee kastike: purista limestä mehu ja sekoita mehuun hunaja ja oliiviöljy. Lusikoi kastike salaatille. Mausta lopuksi sormisuolalla.

Kuuma siideri - 6. luukku

Kuumasiideri on goldenkäppimäisestä nimestään huolimatta mausteista tuorepuristettua omenamehua ja ihana joulukuinen juoma perinteisen glögin oheen. Siiderinkin voi terästää omalla mieliterävällään. Kokeilin tummaa rommia ja se toimi unelmaisesti, seuraavaksi siiderin seuraksi kupposeen lurahtaa hieman yhden tähden jallua.

Vaahterasiirapin voi korvata ihan sokerilla tai jättää kokonaan poiskin vaikka siideri tuppaa kyllä olemaan aika kirpakkaa.

Kuuma siideri

1 l tuorepuristettua omenamehua

1 kanelitanko

3 tähtianista

3 kokonaista neilikkaa

3 kokonaista kardemummaa

0,5 dl vaahterasiirappia

Mittaa kaikki aineet kattilaan ja keitä siideriä hellästi puolisen tuntia.

Alkuperäisohje kirjasta Pipsan keittiössä.

Omenacrumble

Omenoista kohkattiin (ainakin meillä) muutama viikko sitten, mutta käsittääkseni näin lokakuun puolella mehuasemilla on edelleen jonoa ja myöhäiset lajikkeet ovat vasta kypsyneet. Joten omena on ja pysyy ajankohtaisena. Itsekin googlasin ja tutkin ja suunnittelin mitä kaikkea runsaalla sadolla tekisin ja onnistuin mm. keittämään yli kymmenen litraa omenasosetta talven puuroannosten ja pannukakkujen sulostuttajaksi. Tällä kertaa keitin soseeni tyystin ilman mausteita, en edes sokeria laittanut. Sose on täten erinomaisen monikäyttöistä, mutta säilyy vain pakastimessa. Minullahan ei ole yhtään omaa omenapuuta, mutta käytiin ystäviltä hakemassa useempi säkki.
Omenasesongin kestohitti on tietenkin tahmea ja kinuskinen murupaistos, joka vaniljakastikkeen tai jäätelön kanssa lämpimänä tarjotaan. Muina sesonkeina crumble valmistuu vaikka raparperista, kirsikoista, luumuista, viinirypäleistä..

Omenacrumble
8-10 omenaa
1 dl muscavadosokeria
1 tl kanelia
1 dl vettä
75 g pehmeää voita
1 dl ruokokidesokeria
1,5 dl vehnäjauhoja
1,5 dl mantelirouhetta

Lohko omenat ja poista siemenkodat, kuoriminen ei ole välttämätöntä. Pistä omenat, muscavado, kaneli ja vesi kattilaan ja keitä jokunen minuutti kuumalla liedellä, jotta omenat hieman pehmenevät.
Kippaa valmis omenaseos uunivuokaa.
Sekoita voihin käsin ruokokidesokeri, jauhot ja mantelirouhe. Murustele seos vuokaan. Paista 175-asteisessa uunissa kunnes muru on kauniin kullan ruskeaa.

Omenahillokakku toscalla

Ainakin osa kanssabloggaajista muistanee hillokakun? Sitä leivottiin muutama vuosi takaperin joka blogissa ja tapana oli paistaa se lasipurkissa. Hillokakku ansaitsee erinomaisuudessaan uuden tulemisen!

3 kananmunaa

sokeria

3 dl omenahilloa (sosetta)

jauhoja

1 tl leivinjauhetta

1 tl jauhettua kanelia

1 tl jauhettua neilikkaa

Ota kaksi juomalasia. Riko toiseen kananmunat. Mittaa toiseen sokeria siten, että sitä on tasan yhtä paljon kuin muniakin. Vatkaa munat ja sokeri sähkövatkaimella kuohkeaksi vaahdoksi (useamman minuutin vatkaus täydellä teholla). 

Kääntele munasokerivaahtoon omenahillo.

Mittaa jauhoja juomalasi täyteen (oletus, että lasi ei ole 2,5 desiä suurempi). Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään ja siivilöi ne parissa erässä taikinaan. Sekoita varovasti.

Kaada kakkutaikina voideltuun ja hyvin jauhotettuun kakkuvuokaan.

Paista 180-asteisessa uunissa noin 40 minuuttia.

100 g voita

1 dl sokeria

1 dl maitoa

2 rkl vehnäjauhoja

1 dl mantelilastuja

Mittaa kattilaan voi, sokeri ja maito. Kuumenna kunnes sokeri on sulanut. Lisää vehnäjauhot pikkuhiljaa samalla voimakkaasti sekoittaen. Lisää vielä mantelilastut ja keitä sekoitellen 10 minuuttia.

Ota kakku uunista ja levitä tosca kakulle. Paista vielä 10 minuuttia kunnes kuorrute on kauniin väristä.

HUOM. Kakun kokonaispaistoaika on noin 50 minuuttia.

Talven tuoksuinen omenakakku

Kakku, joka tuoksuu joululta ja maistuu piparkakkutaikinalta on kyllä kakkujen parhaimmistoa, ihan ehdottomasti. Tuoksu kesti leijui kotona kaksi vuorokautta, ei ollenkaan huono. 

Meillä oli kakulle ehdoton tarve hävikin estämisen muodossa; Minusta olisi kivaa syödä omenoita, joten ostan niitä säännöllisesti. Mutta tämä kivuus yltää vain ajatuksen tasolle, en syö omenoita kuin kotimaisten omppujen aikaan, eikä ne tunnu täällä muillekaan uppoavan.

Tuoksuva omenakakku

3 kananmunaa

3 dl sokeria

100 g voita sulatettuna

1,25 dl maitoa

4 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1 tl soodaa

1/4 tl pomeranssinkuorta

1/4 tl neilikkaa

1/4 tl kardemummaa

1/4 tl inkivääriä

5 keskikokoista omenaa kuutioituina

kanelia

ruokokidesokeria

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita vaahtoon varovasti voi ja maito. Sekoita jauhot, leivinjauhe, sooda ja mausteet huolellisesti keskenään. Kääntele jauhoseos takinaan.

Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun uunivuokaan, levitä päälle omenakuutiot, ripottele omenille kanelia ja ruokokidesokeria.

Paista 180-asteisessa uunissa kauniin väriseksi.

Omenainen leipävanukas

Alpro haastoi ruokabloggaajia luovaan kokkaamiseen ja leipomiseen juomatuotteidensa pohjalta. Minulle juomaksi valikoitui mantelimaito. Mielessäni oli suolainen resepti, mutta mantelimaitoa maistettuani innoistuin sen makeudesta ja päätin kokeilla onnistuuko sillä leipominen ilman sokeria, ja kyllä, toimii!

Lukijoilla on mahdollisuus ottaa osaa haasteeseen äänestämällä juomien ympärille kehitetyistä resepteistä mieluisintaan *kliketiklik*. Äänestäneistä valitaan yksi onnekas, joka palkitaan Nikon-järjestelmäkameralla. Prinsessakeittiössäkin kuvataan Nikonilla.

Mantelimaito on muuten ehkä parasta mitä kaupassa tölkissä myydään, se on ihan tolkuttoman hyvää! Mielestäni maito ja tee eivät kuulu yhteen, mutta tilkka mantelimaitoa ja inkiväärillä maustettu musta tee onkyllä nyt tämän syksyn hitti.

En ole kyl ihan varma osuuko leipävanukas leivontakategoriaan, mutta hyvää se on ainakin ja eri helppoa. Kaipasin vähän vaihtelua omenapiirakkaan ja ompuilla vanukkaasta tuli täydellistä. Vanukas on parhaimmillan lämpimänä, uunituoreena, jolloin pinnalle karamellisoitunut sokeri on rapsakkaa

Omenainen leipävanukas

500 g täysjyväpaahtoleipää
3 kananmunaa
6 dl Alpro Almond Original -mantelijuomaa
1 vaniljatanko
1 tl kanelia
500 g omenoita
100 g voita
1 rkl ruokokidesokeria

Leikkaa paahtoleipäpaloista kuoret (voit käyttää ne krutonkeihin) ja kuutio leivät. Aseta kuutiot isoon kulhoon.
Vatkaa kananmuna kevyesti. Yhdistä Alpro mantelijuoma kananmuniin. Halkaise vaniljatanko ja raaputa siemenet veitsellä. Sekoita vaniljansiemenet ja kaneli munamaitoseokseen. Kaada seos leipäkuutioiden päälle, sekoita niin, että kaikki leipä kostuu kunnolla. Jätä turpoamaan.
Sillä aikaa poista omenoista siemenkota ja kuutioi ne. Lisää omenakuutiot leipäseokseen, kaada seos hyvin voideltuun tai leivinpaperilla vuorattuun uunivuokaan (20x20). Kuutioi päälle voi ja sirottele sokeri.
Paista 175-asteisessa uunissa noin 1,5 tuntia.

Yhteistyössä Alpro

Uuden vuoden lämmin nakki-perunasalaatti

Talvi on masentavaa aikaa monessakin mielessä eikä ollenkaan vähiten siksi, että aina on säkkipimeää ja jos ei ole, niin on pimeää silti. Valoisanakaan talvipäivänä ei ole meidän asumuksessa niin valoisaa, että mitään valokuvia onnistuisi ottamaan. Puhumattakaan niistä ajoista jolloin sitä ruokaa olisi tarjolla ja kuvattavissa.

Blogiringin muilta jäseniltä olen saanut tässä viimeisten viikkojen mittaan erittäin hyviä ohjeita, parhaimpana tämä Avaruusaseman postaus, jossa hienosti kuvinensa osoitetaan mihin sillä lampulla lyysataan jne. Mullahan ei mitään tuollasta studiovalaisinta ole (eikä ainakaan näihin neliöihin tule), mutta minullapa on työmaavalaisin! Sellainen superlamppu, jonka loisteessa näkee remontoida erinomaisesti. Minäpä sen viritin kohti seinää ja otin muutaman räpsyn perunasalaatista ja valaiseehan se. Kuvassa on monenkinlaista vikaa, mutta ainakaan se ei ole pimeä, sininen tai muuten kelmeä, eikä mikään siis estä minua olemasta niin iloinen, että postaan nyt tähän tämän tyhjänpäiväisen perunasalaattini.

Näin vuoden viimeisenä päivänä kaikki postaavat blogeihinsa ja Facebookiin vuosikatsauksia, mutta minäpä en. Kiteytän vuoden 2012 tähän samoin sanoi kuin Facbook-profiiliinikin: kivaa oli!

Lämmin nakkiperunasalaatti

1 kg perunoita

1 pkt nakkeja

1 sitruuna

2 isoa omenaa

1 punasipuli

kourallinen viinirypäleitä

pieni purkki kapriksia

mustapippuria

suolaa

oliiviöljyä

Kuori ja kuutio perunat. Keitä kypsiksi. Pilko nakit ja höyrytä kuumiksi.

Perunoiden kiehuessa halkaise sitruuna ja purista mehut kulhoon. Kuori ja kuutioi omenat, laita kuutiot sitruunamehuun. Kuori sipuli ja silppua, lisää kulhoon ja sekoita.

Puolita viinirypäleet ja lisää salaattiin. Lisää vielä kaprikset, pippuri, suola ja oliiviöljy. Sekoita salaattiin lopuksi kypsät valutetut perunat ja höyrytet nakit. Sekoita huolella, maista, että mausteet ovat kohdallaan ja siirrä tarjoiluastiaan.

Tarjoa heti dijon-sinapista ja smetanasta tehdyn kastikkeen kanssa.

Omena-ruismurupaistos

Murupaistos on kyllä mainio jälkiruoka, joka parani vielä entiestään kun korvasin kaurahiutaleet ruishiutaleilla. Muruun saa ihan uusia vivahteita erilaisilla mausteilla, kokeile pähkinäitä,kardememmaa, inkivääriä, vaniljaa ja viinaksia.

n. 1 kg omenoita

100 g voita

1-2 dl sokeria

1 dl vehnäjauhoja

2 dl ruishiutaleita

1/2 tl kanelia

Kuori omenat tarvittaessa, poista siemenkodat ja leikkaa lohkokoiksi. Levitä lohkot uunivuoan pohjalle.

Sulata voi. Lisää loput aineet ja nypi muruseokseksi. Lusikoi muru omenalohkojen päälle.

Paista 200-asteisessa uunissa puolisen tuntia.

Vuokapulla

Vuokapulla kulkee kai nimellä bostonkakku. Niin tai näin, eri kätevä viemistuote. Kun pitää toimittaa esim. työpaikalle (niin kuin minun, paitsi ettei kukaan pyytänyt, että olisi oikeasti pitänyt, mutta leipominen on kivaa) iso satsi vehnäsiä, niin leivo ne vuokaan! Vuokapullan voi täyttää hillolla, pähkinöillä tai ihan peruksella korvapuustimeiningillä eli voita, sokeria ja kanelia. Minä leivoin pulliin perusmeiningin lisäksi omenaa.

Vuokapulla

1 annos pullataikinaa

500 g omenoita

2 rkl sokeria

175 g voita

kanelia

sokeria

1 kananmuna

raesokeria

Pullataikinan kohotessa valmista omenatäyte. Pese (ja kuori) omenat, poista siemenkota ja kuutioi. Laita kuutioit isoon pannuun, joukkoon 2 rkl sokeria ja 25 g voita. Hauduta lempeästi pehmeiksi. Ota sivuun ja soseuta.

Kauli kohonnut pullataikina tyynyliinan kokoiseksi levyksi. Levitä levylle pehmeä voi. Sirottele päälle kanelia ja sokeria. Levitä lastalla omenatäyte levyn päälle.

Rullaa tiiviisti. Leikkaa 1,5 cm paksuisiksi siivuiksi ja asettele leivinpaperilla vuorattuu tai voideltuun vuokaan. Voitele kananmunankeltuaisella, ripottele päälle raesokeria ja paista 200-asteisessa uunissa kullankeltaiseksi.

Omenakakku

Parvekkeen suloisessa viileydessä odottelee pari isoa kassillista ihania kaneliomenoita. Eihän niitä millään saa tuhottaa ihan vaan sellaisenaan syömällä vaan joutuu leipomaan todella usein, miten harmi.

Tästä kakusta tuli ihana tuhti, maukas ja täyteläinen, ihan täydellinen aamiainen! Kakusta tulee ihan varmasti brunssisuosikki.

Täydelliselle aamiaiselle kuuluu lurauttaa vähän vaahterasiirappia.

1 kg omenoita

125 g voita sulatettuna

1,25 dl maitoa

1 kananmuna

300 g vehnäjauhoja

1 dl sokeria

1 tl soodaa

1/2 tl kanelia

11/2 tl kuivattua timjamia

Raasta omenat karkeaksi raasteeksi (kouri jos lajike sitä vaatii). Sekoita isossa kulhossa voi, maito ja kananmuna. Sekoita erikseen jauhot, sokeri, sooda ja mausteet. Kaada isoon kulhoon kosteiden aineiden joukkoon ja sekoita nopeasti, älä vatkaa. Kääntele taikinaan omenaraaste.

Paista leivinpaperilla vuoratussa vuoassa (esim. piirakkavuoka) 175-asteisessa uunissa tunti, kokeile kypsyys tikulla.

Hyvää uunituoreena ja seuraavana päivänä!

Yhden pannun possu

Pataruoka on yhtä varma syksyn merkki kuin kurpitsa ja keitot. Mitään näistä kolmesta ei syödä kesällä, mutta lämpömittarin elohopean hyytyessä sinne jonnekin 15 asteen alapuolelle, kaivetaan kaapeista esiin patavälineistö ja kannetaan kaupasta komea kurpitsa jos toinenkin.

Yhtään kurpitsaa sen ole vielä kantanut kotiin, tänään oli lähellä, mutta se painoi jotenkin liikaa vaikka autolla olin. Ja rehellisyyden nimissä on heti tunnustettava, että possupatani valmistus vaati kahta keitinvälinettä, mutta tämä kyllä onnistuisi yhdessäkin pannussa.

Arkena ei välttämättä ole aikaa odotella herkullisen padan valmistumista sitä vähintään kolmea tuntia, silloin apuun rientää one pot, joka valmistuu pikkasta yli puolessa tunnissa valmisteluineen ja kypsytyksineen.

One pot -possu

800 g porsaan ulkofilettä (tai muuta osaa possusta, mitä nyt kaupasta luomuna saa)

800 g perunoita

4 omenaa

1 sipuli

kuivattua tai tuoretta timjamia

kanelitanko

3 tähtianista

mustapippuria myllystä

1,5 dl omenamehua

Leikkaa possu pihveiksi ja paista pihveihin kaunis pinta hyvin nopeasti hyvin kuumalla pannulla. Siirrä sivuun.

Lohko perunat, omenat ja kuorittu sipuli. Laita possun päälle mausteet, lado pannuun kasvikset. Kaada päälle omenamehu.

Peitä kannella tai foliolla ja kypsennä 225-asteisessa uunissa kunnes perunat ovat kypsiä.

(Minä paistoin siis possun grillipannussa ja siirsin uunivuokaan, mutta jos omistat sellaisen pannun, joka sopii sekä hellalle että uuniin, niin käytä toki sitä!)

Grannas Äppel

Ihan älyttömän hyvää mehua hanapakkauksessa, pakko hehkuttaa täällä. Ei lisäaineita, ei sokeria, ei siivilöintiä.
Pinon tonkkia Itiksen Stockalla nähtyämme olimme myytyjä välittömästä.
Punaposkinen tötsä maksoi vajaan yhdeksän euroa, mikä on mielestäni ihan kohtuullinen korvaus näinkin laadukkaasta kotimaisesta tuotteesta. Ahvenanmaalainen Grannas Äppelin mehupakkauksen kyljestä oppii mm. että Ahvenanmaa on Suomen omenapuutarha ja Jan Mattsson on iloinen mies.