Cashew-pasta

torstai 23. helmikuuta 2012

Ei kai tässä muuta kuin et kaurakermasta tulee ruokaan sellainen jo kerransyödyn oloinen vihreenharmaa sävy.
Maku oli onneksi erinomaisen kohdillaan.

kourallinen cashew-pähkinöitä
15 g voita
0,5 dl kaurakermaa
puoli ruukkua basilikan lehtiä


Murusta pähkinöitä veitsellä vähän. Laita pähkinärouhe ja voi pannuun ja paahda kullanruskeaksi.
Ota liedeltä ja lisää kaurakerma.
Lisää basilikanlehdet juuri ennen tarjoilua.
Älä unohda parmesaanikinosta.


Spaghetti con ceci - spaghettia ja kikherneitä

keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Tällainen ihan mahtava talviruoka löytyi Smitten Kittenistä. Kikherneet on niin mahdottoman hyviä. Pientä modifikaatiota tein reseptiin raaka-aineiden pakosta, kuten vaihdoin tuoreen basilikan kuivattuun salviaan. (Sonnentorin salvia on kuivattu kokonaisena eli se on lehtiä eikä murua.) Sopii kikherneiden kanssa ihan älyhyvin.

Blogger-asiaa:
Tietääkö joku miten tuon kohdan 'toiminnot' saa tosta alhaalta pois kokonaan? En yhtään muista miten sen olen siihen saanut enkä saa sitä nyt enää pois.

Onko tunnisteiden päivittämiseksi muuta keinoa kuin poistaa ne postauksista yksitellen?
Miten saan ylipäätään poistettua tunnisteita?

Amerikkalaiseen tapaan tämäkin ruokamäärä on aika valtava:

1tlk kikherneitä
1,25 dl vettä
150 g pekonia ohueksi siivutettuna
oliiviöljyä
1 sipuli kuutioituna
2 valkosipulinkynttä siivutettuna
1-3 kuivattua pikkuchiliä, tulisuuden mukaan
muutama kuivattu salvianlehti
1 tlk tomaattimurskaa
suolaa
500 g spaghettia
pari desia pastan keitinvettä
parmesaania


Laita suurin osa kikherneistä kera veden tehosekoittimeen tai muuhun möyhentimeen ja päästä vähän surrur. Ei tahnaksi saakka, kunhan hernehet vähän rikkoontuu.
Rapsakoita pekoneita kuumalla pannulla. Kun ruskeusaste on sopiva, lisää öljy, sipulit, chilit ja salvia. Kuullottele hetkinen.
Lisää tomaattimurska ja kikhernemurske.
Keitä hiljalleen kannella peitettynä noin 20 minuuttia.

Keitä spaghettit. Säästä muutama desi keitinvettä.
Tarkista kastikkeen maku ja lisää suolaa tarvittaessa. Sekoita spaghettit kastikkeeseen, lisää keitinvettä desi kerrallaan. Keitinvettä todella tarvitaan ja sitä saattaa mennä aika paljonkin.
Korista jäljellä olevilla kikherneillä, päälle pikkasen raastettua parmesaania ja avot.


Paahdettua bataattia, vuohenjuustoa ja paahdettuja viinirypäleitä

maanantai 20. helmikuuta 2012

Suosittelen kaikille Pinterestiä. Jos ei ole jo tuttu, niin tutustukaa. Kutsu tulee noin vuorokaudessa pyynnön esittämisestä ja sen jälkeen kannattaa varata paaaaljon aikaa tietokoneen ääressä istuskeluun.

Tämä bataatti-ihanuus löytyi Pinterestin kautta. Pinterestin parhaus piilee siinä, että sitä kauttaa löytää tiensä mahdottomaan määrään ihania ulkomaalaisia blogeja, joiden olemassa olosta ei olisi koskaan muuten tiennyt mitään. Aina uusien kuvataulujen ja mielenkiintoisten blogien parissa vierähtää helposti koko päivä (jos toinenkin).

Viinirypäleet
n. 1/2 l tummia siemenettömiä viinirypäleitä
öljyä
suolaa
mustapippuria


Pese ja kuivaa viinirypäleet. Asettele ne sopivaan uuniastiaan, öljyä, suolaa ja pippuroi. Paahda 225-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Jäädytä. (Mahdollisesti irtoavaa nestettä ei tarvita mihinkään.)



 






















Juusto
vuohentuorejuustoa
kanelia ripaus
muskottipähkinää ihan pieni ripaus


Sekoita kaikki aineet keskenään

Bataatit 
Pese bataatit ja leikkaa lohkoiksi. Paahda 175-asteisessa uunissa kunnes lohkot ovat kypsentyneet pehmeiksi.

Yhdistäminen
Nokaroi juusto kuumille bataateille kahta pikkulusikkaa käyttäen. Asettele viinirypäleet päällimmäisiksi. Viimeistele suolakiteillä ja oliiviöljyllä.

Alkuperäisohjeessa bataatit on täytetty. Eli kokonaiset bataatit paahdetaan uunissa kypsiksi, sisus koverretaan ja sekoitetaan juuston ja mausteiden kanssa. Lusikoidaan takaisin bataatinkuoriin ja pistetään päälle rypäleet. Viimeistellään hunajalla.
Päädyin muutoksiin bataattien koon takia. En usko, että maku tässä ainakaan kärsi. Hunajaa en laittanut kun tässä on makeutta jo tarpeeksi muutenkin.
Ihanaa, ihanaa lohdullista talviruokaa!


Rotolo di polenta eli polentarulla

sunnuntai 12. helmikuuta 2012

Mikä mainio idea kääriä polentaa rullalle! Tuosta maissipikapuurosta on tullut tehtyä erilaista läjää ja paistosta, mutta rullaa en olis kyllä itse arvannut tehdä. Polentahan tunnusti jämähtää aika nopee, joten rullaaminen on helppoa kuin heinän teko.

Valmis pakkauksen ohjeen mukaan keitetty puuro levitetään leivinpaperille, päälle lusikoidaan täytekastike, jätetään reunoille muutama sentti tilaa. Parmesaaniraastetta vielä hiukan ja sitten vaan rullaamaan leivinpaperin avulla. Rulla uunivuokaan ja päälle vielä vähän täytettä ja juustoa ja uuniin 200-asteeseen pariksi kymmeneksi minuutiksi. Ihan mahtavaa!
Mä tein täytteeksi herkkusienisen jauhelihakastikkeen alkuperäisohjetta mukaillen.




















Rulla(ttomuus) on katsojan silmässä.

Sitruunainen parsakaalikeitto

keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Voi sweet alien ja mitä näitä nyt on! Miten onnistuinkin luomaankeittämään jotain näin hyvää?

Varmaan aika monessa taloudessa päivän kysymys kuuluu, että mitäs sitä tänään laitettais lautaselle? Meillä tää on ainakin ikuisuusongelma ja jokapäiväinen keskustelunaihe. Ja sit me syödään pastaa tomaattipohjaisella kastikkeella. Huoh.
Mä olen kehittänyt ongelmaan sellaisen semiratkaisun, että ostan kerralla kaapin täyteen vihanneksia ja niistä se idea sitten lähtee.

Prinsessakeittiö-blogi ei päivity enää, mutta jatkan osoitteessa veerarusanen.com. Siellä kaikki reseptit ovat gluteenittomia enkä käytä enää lainkaan raffinoitua sokeria. Tervetuloa seuraamaan sinnekin!
Mm. tämä keitto löytyy uudesta blogista vegaanisena.

2-4 salottisipulia koon mukaan
1 valkosipulinkynsi
oljyä
1 tl kuivattua meiramia
800 g parsakaalia
1,5 l kanalientä (1,5 l vettä ja kaksi liemikuutioo)
1 rkl hunajaa
1 sitruunan raastettu kuori
1/2 sitruunan puristettu mehu
2 dl kuohukermaa
(suolaa)

Aloita kuorimalla ja pilkkomalla kaikki sipulit, ei tartte niin hienoo olla kun menee soseeksi kuitenkin.
Laita öljy ja sipulit kattilaan ja kuullota.
Leikkaa parsakaalin varresta pieni pätkä pois ja pistä loput raffiksi palaksi ja siirrä kattilaan.
Kaada vihannesten päälle kuumaa vesi ja lisää liemikuutiot ja hunaja. Keitä kunnes parsa on pehmeää.
Aja keitto tehosekoittimessa sileeksi parissa osassa. Lisää sitruunankuoriraaste ja sitruunamehu sekä kerma. Kiehauta vielä nopeasti. Maista ja lisää suolaa tarvittaessa.


Lammas-couscous

maanantai 6. helmikuuta 2012

Mulla on projektina sulattaa pakkasesta asioita yksikkö kerrallaan, yksi lokero on jo melkein tyhjä. Missään niissä rasioissa tai pusseissa ei tietenkään lue, että mitä ne sisältää. Marjat nyt vielä tunnistaa, mutta esimerkiksi omenasose ja sipulikeitto ovat hyvin voimakkaasti keskenään kaltaisia noin ulkonäöllisesti. Pakastettu tuote ei oikeen tuoksu millekään, joten vain sulattamalla voi tietää. Jos pakkauksesta paljastuu jotain syötävää, niin se myös syödään. Mutta pakko myötää, että on niitä pakkaussisältöjä roksiinkin mennyt. Että kannatti kuitenkin säilöä pakastimessa ennen pois heittämistä!
No tuossa männäviikolla kaivoin kylmäkojeesta lihaa sisältävä pussin. Sulattamisen jälkeenkin oli vähän epäselvää, että mitä elukkaa. Sen verran sitä napaloin, että paljastui iso luu. Paloittelu ei siis tullut kyseeseen, joten nakkasin kattilaan ja peitin kylmällä vedellä. Lampaaksihan tuo paljastui heti kun vähän lämpeni, joten nakkasin sitten perään vielä kaksi laakerinlehteä, kolme vihreää kaardemummaa, viisi neilikkaa ja kanelitangon. Keittelin muutaman tunnin.
Keitetyn lihan riivin maanmainioon kuskusruokaan ja liemestä keitin vielä seuraavana päivänä t-a-i-v-a-a-l-l-i-s-e-n hyvän risoton.

keitettyä lampaanlihaa
5 dl couscousia keitettynä (kuivamäärä)
1 pieni kesäkurpitsa
1 sitruunan kuori ja mehu
1/2-1 dl oliiviöljyä
puolikkaan granaattiomenan helmet
ruukullinen tuoretta korianteria silputtuna
suolaa
mustapippuria

Jos jotain teko-ohjetta pitä antaa, niin sellaista voisin mainita, että kesäkurpitsan kuutioin pieniksi ja paahdoin öljyssä kauniin värisiksi. Couscous keitetään kuivaksi kun tässä on kuitenkin tuota mehua ja öljyä aika paljon, ettei mitään voita sinne kattilaan.


Siskonmakkarakastike

sunnuntai 5. helmikuuta 2012

Eksoottista, totesi Herra Prinsessa, kun kuuli mitä syödään. Kas kouluruokaa, totesi Herra Prinsessa, kun näki mitä syödään.
Juu-u, sellainen suurtalouskeittiömeininki tässä oli, eikä toiste syödä. Mutta tää onkin mun ikioma ruokahaaste. Päätin kokata Yhteishyvän surullisesta ruokavihkosesta joka kuukausi jotain.
Jos mielii kunnollisiin haasteisiin osallistua, niin suuntii edellisen ruokablogihaasteen voittaneen Herkkusuun lautaselle. Mulle aihe on jotenkin liian apokalyptinen. Vähän kuin suunnittelisi omat hautajaisensa, maalaisi piruja seinille.  Ei tohdi. Mielenkiinnolla jään odottelemaan minkälaisten aterioiden vuoksi sitä kuoltaisiin.

500 g siskonmakkaroita
1 rkl öljyä
1 sipuli
3 dl lihalientä
2 rkl tomaattisosetta
1 rkl sinappia
suolaa
mustapippuria
3 rkl ranskankermaa

Puserra siskonmakkaroista kökkäreitä kuumaan öljyyn, paista kauniin värisiksi kummaltakin puolelta. Makkarat pitää paistaa kahdessa erässä. Siirrä sivuun reiällisellä lastalla.
Kuori ja kuutioi sipuli, kuullota pannulla samaisessa öljyssä kuin makkaratkin.
Palauta makkarat pannuun, lisää liemi, sose ja sinappi. Hauduta 5 minuuttia.
Lisää ranskankerma, suola ja pippuri, hauduta vieläkin 5 minuuttia.

















Muusia alle ja soosia päälle.

Lihaa soijassa ja mirinissä

torstai 2. helmikuuta 2012

Mikä ihme siinä on, kun chilien yhteyteen ei kaupassa saada minkäänlaista lappusta, että kuinka tulisia ne on? Ihmeellistä hommaa sanon minä.
Luulis, että niitä kuitenkin myydään kaupalle esim. lajikkeen mukaan, jolloin tulisuuskin olis tiedossa tai ainakin tsekattavissa. Kuluttajalle sen sijaan siinä lukee, sekä pakkauksessa että hyllyssä, ihan vaan chili, punainen tai vihreä. Ja värinkin voi perussilmillä havaita ihan itse.
Jos hevi-osaston tyttöä tai poikaa laiskottaa tai työnantaja ei tarjoa sopivia tiedonhankintavälineitä, niin ei se montaa sormenliikautusta ylimääräistä vaatis laittaa siihen hyllynreunalappuun edes sitä lajiketta. Asiakas voisi ihan itse googlettaa siinä chilin lähimaastossa, että irtooko silmät jos suuhunsa pistää vai jääkö kaivattu lämpö ruoassa vain haaleaksi. Hevi-osaston tytön tai pojan luulis kuitenkin tietävän, että chilillä se vasta onkin eroa, asiakkaan ei tartte eroja paljaalla silmällä erottaa.
Kampin K-kaupassa ainakin olen tulisuusasteet nähnyt mainuttuina, Itäkeskuksen City-Marketissa kaikki info loisti poissaolollaan, surkee kauppa muutenkin.

Tähän japanilaishenkiseen ruokaan sokkochilien potkuaste oli ihan passeli. Alkuperäisohje on (kuinka yllättävää) BBC Good Foodista. Alla ohje niin kuin minä sen tein. Helppoo ja nopeeta ja tosi hyvääkin!

800 g suikalelihaa (käytin puolet nautaa ja puolet possua)
5 dl kanalientä
0,5 dl soijakastiketta
1 dl miriniä
2 rkl muscavado-sokeria
2 sipulia suikaleina
1 rkl ohueksi suikaloitua tuoretta inkivääriä
3 kevätsipulia ohuina renkaina
1 punainen chili ohuina renkaina

Paista lihat kuumalla kuivalla korkeareunaisella pannulla kahdessa erässä, ensin possu sitten nauta. Ei tartte kypsyä läpi, kunhan värjääntyy joka kantilta. Ota lihat sivuun.
Pistä pannuun liemi, soija, mirin, sokeri ja sipuli. Keitä viitisen minuuttia.
Lisää lihat ja inkivääri. Keitä vielä muutama minuutti.
Kauho lihat ja pikkasen lientä riisikasalle, viimeistele kevätsipulilla ja chilillä.


Blogger Template created by Photographic Elements