Kukkakaalicouscous

Kukkakaalicouscous kuuluu niihin pitkään suunniteltuihin ruokiin, joita on vaikea saada aikaiseksi, koska niin monta työvaihetta. Pilkkominen, keittäminen, hienontaminen, paistaminen, siinä kaikki työvaiheet. Lopulta kun tähän haasteeseen tartuin, meni aikaa ehkä 15 minuuttia. Kaikki tämä kauhea vaiva kannatti ehdottomasti kokea, todella mainio lisuke, joka kävisi monenlaiselle kasvikselle, kalalle ja lihalle.

Teen usein peruscouscousia, johon heitellään sekaan pääasiassa erilaisia kasviksia, kukkakaalimuru sopisi siihenkin.

Kukkakaalicouscous

1 iso kukkakaali

1 valkosipulinkynsi

2 rkl voita

2 rkl öljyä

(suolaa)

Leikkaa kukkakaali paloiksi, vartta voi myös käyttää, mutta se kannattaa pilkkoa kukintoja reippaasti pienemmäksi. Höyrytä kukkakaalia muutama minuutti. Jauha muruksi monitoimikoneessa, suosittelen suoriutumaan tästä parissa erässä.

Sulata isolla pannulla voi, likistä valkosipuli. Lisää pannuun valkosipuli, öljy ja kukkakaalimuru. Paista kovalla lämmöllä muutama minuutti sekoitellen.

Poista valkosipulinkynsi ennen tarjoilua. (Mausta suolalla.)

Lämmin kukkakaalisalaatti

Päivän lounasta miettiessäni isnpiroiduin Fannin ja Kanelin kukkakaalikeitosta pekonikrutongeilla. Koska Lapsi Prinsessalla on lusikaton kaikki sormin suuhun -vaihe muutin suunnitelmaa lennossa keitosta salaatiksi. Salaatti oli erinomaisen herkullista, suorastaan täydellistä!

Tein ah niin muodikkaan kuva-teksti-reseptin. :)

Kukkakaalilisuke

Italian eteläisemmissä osissa rusinat, pinjansiemenet ja anjovis on aika tavallinen yhdistelmä. Ajattelin, että ne sopisivat kukkakaaliin hienosti ja oikeassa olin. Paitsi, että mulla ei ollut anjoviksia. :) Öljyyn säilötyt suolatut sardellifileet pitäisi käyttää aika pian ostamisen jälkeen ja melkein aina joudun heittämään puoli purkkia pois. Siksipä olen välttänyt niiden ostamista, hyvin on pärjätty ilman. Anjovista ei voi mielestäni oikein millään korvata, joten ruoan luonne on hyvinkin erilainen ilman. Epäilijöille tiedoksi, että anjovikset eivät maistu ruoassa härskille kalalle vaan tuovat siihen erityisen hienon aromin ja runsaasti suolaisuutta.

Tarjoilin lisuketta porsaankyljysten kaverina, joihin pieni makeus sopii erinomaisesti.

Kukkakaalilisuke

0,5 dl rusinoita

1 kukkakaali

2-3 rkl pinjansiemeniä

2 rkl oliiviöljyä

2 rkl voita

2 rkl korppujauhoja

suolaa

Laita rusinat likoomaan noin tunniksi. 

Jaa kukkakaali hyvin pieniin kukintoihin ja keitä kypsiksi runsaassa keihuvassa vedessä. Valuta ja laita sivuun.

Paahda pinjansiemeniin kaunis väri kuumalla kuivalla pannulla. Valitse sellainen pannu, johon mahtuvat myös kukkakaalit. Kaada valmiit pinjansiemenet lautaselle, laita pannuun öljy ja voi. Lisää korppujauho ja ruskista. Toimi todella nopeasti, pannun pitää olla erittäin kuuma ja korppujauho kärvähtää herkästi. Lisää pannuun kukkakaali ja kääntele rasvakorppujauhoseos niihin. Kukkakaalien on tarkoitus saada hiukan väriä.

Valuta rusinat. Lisää ne ja pinjansiemenet pannuun ja paista vielä pari minuuttia. 

Mausta suolalla.

Kukkakaalipasta

Kukkakaali sopii hienosti pastaan. Ispiraatiota hain Saku Tuomisen yli mainiosta Aglio & Olio -kirjasta, jonka tulisi löytyä kaikkien pastan ystävien keittokirjahyllystä. Tuomisen tapaan ohje ilman mitään määriä.

Vauvalle tein oman annoksen, jossa kukkakaalia on enemmän suhteessa pastaan. Vauvalle en laittanut chiliä enkä pekonia, mutta maustoin valmiin annoksen parilla rouhaisulla valkopippuria.

Kukkakaalipasta

kukkakaali

pekonikuutioita

valkosipulia

kuivattua chiliä

oliiviöljyä

Jaa kukkakaali pieniin kukintoihin, keitä kypsäksi. Kukkakaalin kypsyessä paista pekoni kuumalla pannulla, pekonin ei tarvitse rapsakoitua. Nosta kypsä kukkakaali reikäkauhalla pannulle, lisää valkosipuli, chili ja oliiviöljy. Paistele hiljalleen pastan kypsyessä. Keitä pasta kukkakaalin keitinvedessä, johon lisäät hieman suolaa.