Vaniljauutteen vaatteet

sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Taannoin joululahjoiksi uuttumaan pistetyt vaniljatangot saivat ennen joulua ylleen vähän koristusta tarraetiketeistä, leimasimista, juuttinarusta ja piparkakkumuoteista. Huomatkaa vain muutamassa viikossa muodostunut kuparinen sävy, joka tuosta vain vielä syvenee. Tosi nättejä tuli!



Fiksua olisi muuten ollut kirjoittaa etiketteihin, että tuote on parasta käytettäväksi vasta kahden kuukauden päästä, että sisältö on vodkaa ja vaniljaa, voidaan säilyttää lämpimässä tai kylmässä ja 1 tl leivontaan. No viimeisi taisi lukea ihan kaikissa pulloissa. Ja käyhän tämä näinkin kun tietääkseni kaikki tätä blogia lukevat. Hehe.




Saaristolaisleipä

lauantai 21. joulukuuta 2013



Saaristolaisleivän ehtii vielä hyvin tehdä omaan joulupöytään taikka viemisiksi. Meillä leipä on oleellisen osa joulua, se maistuu niin mainiolta sekä kalojen että kinkun alla ja erityisen mainiolta paksun voikerroksen peittämänä.
Sain testattavakseni Laihian Mallas Oy:n Tuoppi Mallasmestarin saaristolaisleipäainekset, enää ei ole itse leivottu leipä vaivasta kiinni. Paljoa helpommalla ei enää leipä synny, jauhoihin sekoitetaan kuivahiiva ja neste. Taikina kaadetaan pakkauksen mukana tulevaan kertakäyttövuokaan, kohotetaan ja paistetaan.
Mun äiti on Laihialta ja Laihian Maltaan tuotantolaitos kuuluu oleellisesti lapsuudenmaisemaani. Innostuin ehkä vähän liikaakin kun ottivat sieltä yhteyttä ja olisin varmasi pelkän Laihian vuoksi testannut jotain pöllömpääkin tuotetta. Mallasmestarin leivässä ei kylläkään ole mitään pöllöä vaan aivan erinomainen tuote, onneksi lähettivät useamman kokeilupakkauksen, tämä testileipä katosi käytännössä yhdellä aamiaisella!
Tein leivän veteen, ajattelin kokeilla vielä piimää. Toivottavasti tuotetta saa jostain lähistön ketjumarketista. Tai sit vaan tilausta vetämään Laihialle, sieltä sitä nyt luulis saavan, ketjumarketistakin.
Mukana tullut pahvinen paistovuoka on ihan kelpo peli tuliaisleivälle tai jos ei omista leipävuokaa (ei ainakaan ole leipominen vuoasta kiinni). Muutoin suosittelen kaivamaan esiin kunnon peltivuoan, joka ei anna taikinan kohotessa periksi.

Yhteistyössä Laihian Mallas Oy

Taatelilinnan nousu ja tuho

torstai 19. joulukuuta 2013


Olen saanut lahjaksi linnanmuotoisen kakkuvuoan, jota olen tyytynyt ihailemaan pelonsekaisin tuntein jos vuosia. Eniten siinä on pelottanut, että mitenkä mahtaa kakku sieltä irrota, että pitäisikö laitta vuokasprayta. Ja se sellainen vuokaspray se vasta pelottavaa onkin. Nyt olen kuitenkin sillä hilkulla, että keittiöstä (ja kaikista muistakin huoneista) lähtee kaikki ylimääräinen ja koskaan käyttämätön mäjelle ja olisi valtava sääli, että näin hieno lahja olisi yksi niistä tavaroista.
Niinpä Lapsi Prinsessan 2-vuotissynttärin kynnyksellä (olisko ollut suorastaan bileaamuna) otin vuoan esiin sudin sen täyteen pehmeää voita, latasin erään pari desiä jauhoja ja taatelikakkutaikinan.


Taatelikakkuhan on ihan valtavan hyvää ja kun Vatsasekaisin kilinkolin -blogin joulukalenterista paljastui kahvilla maustettu kakku, niin olihan sitä kokeiltava. Taisin käyttää ohjeen piimän tilalla jugurttia, enkä lainkaan vettä, mutta en kirjaa ohjetta tähän uudestaan, siihen voi klikkautua *klik* tästä.
Kahvi vei taatelikakun ihan uudelle tasolle, saatan hyvinkin leipaista tässä viikonloppuna vielä muutaman viime hetken lahjoiksi.


Kakun kumoamisen hetkellä olin jo varautunut taatelimössöön. Veitsi reunanirrotusvälineeksi aseistautuneena käänsin vuoan nurin ja olin holauttaa koko kakun lattiaan! Niin hienosti se vuoasta irtosi. Hienompi homma, vuoka pääsee siis vihdoin vuosien odotuksen jälkeen tositoimiin. Lapsosen synttäreillä taatelikakku toimi myös synttärikakkuna, pääruoka haettiin tietenkin Pizzariumista, se on meidän perheessä jo perinne, että siellä syödään tai sieltä hankitaan ruoat synttärinä.

Luomumakaroonilaatikko ja tomaattiketsuppi

maanantai 16. joulukuuta 2013



Ostan luomua aina kun se on mahdollista ja järkevää. Nykyään se on sitä onneksi aika usein, omassa itähelsinkiläisessä kaupiasvetoisessa lähiketjukaupassa on erinomainen luomuvalikoima ja ilmeisesti hyvä menekki, sillä hinta on nykyään koko ajan harvemmin esteenä luomun valinnalle.
Osallistuessani bloggaajien luomuviikolle halusinkin tehdä jotain ihan tavallista kotiruokaa, joka onnistuu kokonaan tai edes suurimmaksi osaksi minkä tahansa lähikauan valikoimilla. Luomu on kuitenkin nimenomaan ihan tavallista ja kaikilla tulisi olla mahdollisuus sen valitsemiseen myös hinnan puolesta.


Ketsuppia en ollutkaan tätä ennen itse keittänyt ja tässähän aukesi ihan uusia mahdollisuuksia, ketsuppiakin voi nimittäin varioida erilaisin maustein ja etikoin. Suurempi satsi pullottuu tai purkittuu vaikka lahjoiksi, steriloituihin lasiastioihin tiiviisti suljettuna ketsuppi säilyy viileässä kuukausia, avattukin purkki pari viikkoa.
Luomuviikon ruokablogeissa tarjoaa chileläinen luomuviini Emiliana Natura. Sinä hyvä lukija voit nyt osallistua kilpailuun ja äänestää viikolla mukana olevien bloggaajien kuvista mieluisinta. *klikklik* kilpailuun. Kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan luomuherkkukori inspired by Emiliana.


Luomumakaroonilaatikko
500 g tummaa luomumakaroonia
1 luomusipuli
1 luomuvalkosipulinkynsi
luomuoliiviöljyä
400 g luomujauhelihaa
1 rkl kuivattua yrttiseosta (timjami, oregano, meirami, rosmariini)
mustapippuria
suolaa
7 dl luomumaitoa
3 luomukananmunaa

Kietä makarooni pakkauksen ohjeen mukaan.
Kuori ja kuutioi hienoksi sipulit. Laita ne isoon pannuun oliiviöljyyn ja kuullota hetki. Lisää jauheliha ja kypsennä sekoitellen. Mausta yrttiseoksella, mustapippurilla ja suolalla.
Sekoita maito ja munat hyvin keskenään.
Sekoita keitetyt valutetut makaroonit jauhelihaan. Kaada seos uunivuokaan. Kaada päälle munamaito.
paista 175-asteisessa uunissa noin 40 minuuttia

Luomutomaattiketsuppi
250 g luomukirsikkatomaatteja
1 pieni luomusipuli
1 luomuvalkosipulinkynsi
0,5 dl luomuruokokidesokeria
1/4 tl luomuneilikkaa
1/4 tl luomukanelia
1 dl Emilia Natura -luomuviiniä

Pese ja lohko tomaatit. Kuori sipuli ja kuutioi karkeasti. Laita kaikki ainekset kattilaan ja keitä hiljalleen noin tunti. Soseuta.

www.blogirinki.fi
Yhteistyössä Emiliana Natura


Joulu-boston

tiistai 10. joulukuuta 2013

Onkohan New York joulun alla sellainen kuin elokuvissa? Mä toivon, että se on. Niin en sitten pety kun pääsen sinne vielä joku joulunalus. Tuli vaan Bostonista mieleen..
Luumuhillolla täytettyyn bostonkakkuun sain idean Pumpkin Jam -blogista, olin henkilökohtaisesti paikalla pullien maistiaissa Uneliaan Annan joulukorttitalkoissa ja herkkua oli. Annan on myöskin versioinut tämän mainion leivonnaisen blogiinsa.




Boston-kakku luumuhillolla
2,5 desin pullataikina
voita
luumuhilloa
kanelia
kananmuna
raesokeria
mantelirouhetta

Kaulitse pullataikinasta suorakaiteen miuotoinen noin puolen sentin paksuinen levy. Voitele levy huolella pehmeällä voilla. Levitä päälle luumuhillo. Sirottele luumuhillolle kanelia.
Rullaa taikinalevy tiukaksi rullaksi. Leikkaa rullasta noin 3 cm paksuisia viipaleita. Asettele rullabiitit löyhästi irtopohjaiseen kakkuvuokaa, muista, että taikina kohoaa uunissa huomattavasti.
Voitele kananmunalla, koristele raesokerilla ja mantelirouheella. Paista 180-asteisessa uunissa viitisentoista minuuttia tai kunnes pulla on kypsä.

Omenahillokakku toscalla

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Ainakin osa kanssabloggaajista muistanee hillokakun? Sitä leivottiin muutama vuosi takaperin joka blogissa ja tapana oli paistaa se lasipurkissa. Hillokakku ansaitsee erinomaisuudessaan uuden tulemisen!




3 kananmunaa
sokeria
3 dl omenahilloa (sosetta)
jauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl jauhettua kanelia
1 tl jauhettua neilikkaa

Ota kaksi juomalasia. Riko toiseen kananmunat. Mittaa toiseen sokeria siten, että sitä on tasan yhtä paljon kuin muniakin. Vatkaa munat ja sokeri sähkövatkaimella kuohkeaksi vaahdoksi (useamman minuutin vatkaus täydellä teholla). 
Kääntele munasokerivaahtoon omenahillo.
Mittaa jauhoja juomalasi täyteen (oletus, että lasi ei ole 2,5 desiä suurempi). Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään ja siivilöi ne parissa erässä taikinaan. Sekoita varovasti.
Kaada kakkutaikina voideltuun ja hyvin jauhotettuun kakkuvuokaan.
Paista 180-asteisessa uunissa noin 40 minuuttia.

100 g voita
1 dl sokeria
1 dl maitoa
2 rkl vehnäjauhoja
1 dl mantelilastuja

Mittaa kattilaan voi, sokeri ja maito. Kuumenna kunnes sokeri on sulanut. Lisää vehnäjauhot pikkuhiljaa samalla voimakkaasti sekoittaen. Lisää vielä mantelilastut ja keitä sekoitellen 10 minuuttia.
Ota kakku uunista ja levitä tosca kakulle. Paista vielä 10 minuuttia kunnes kuorrute on kauniin väristä.
HUOM. Kakun kokonaispaistoaika on noin 50 minuuttia.

Linssikeitto

maanantai 18. marraskuuta 2013



Tämä keitto punaisista linsseistä yltää mun lohturuokalistalla todella korkealle. Aatelkaa nyt, kylmää ja pimeetä ulkona, sisällä kuumaa, tuoksuvaa, tuhtia, mausteista, ihanaa keittoa. Ja mikä parasta, keitto höyryää ruokapöydässä ensimmäisestä veitsen heilahduksesta 20 minuutin kuluttua. Kattilan poristessa hellalla ehtii nostaa jalat pöydälle ja tuijotella kaikessa rauhassa kattoon tai jos laiskottaa vähemmän niin voi soseuttaa avokadosta ja ranskankermasta ihanan vihersilmän keitolle.

Linssikeitto jatkaa Fiskarsin arkuruokasarjaa porkkanapastan vanavedessä, tällä viikolla myös Sillä sipulit ovat näissä samoissa arki-ihanuuksien teemoissa.
Sain arkikokkausta helpottamaan Fiskars Functional Form -keittiövälineitä ja tämän ruoan yhteydessä testasin ensimmäisen kerran hedelmänkuorijaa. Noin ensisilmäyksellä ovaalimuodostelma vaikutti vähän turhakkeelta, että ihan kuin ei tässä olisi tähänkin saakka pärjätty. No pärjätty on, mutta selkeesti vain jotenkuten, tämä on kuulkaas eri kätevä väline! Avokadon sai humpsautettua kuorestaa ihan tuosta noin vaan eikä kuoreen jäänyt yhtään mitään ylimääräistä. Veikkaan kuorijoille pitkää ja ahkeraa uraa keittiössäni, pakko päästä pian kauppaan ostamaan mangoja, joiden kuoriminen on musta erityisen hankalaa.



Fiskarsin Facebooksivulla on käynnissä kilpailu, johon itse kukin voi ilmoittaa oman nopean arkisuosikkinsa. Kilpailun tulos ratkeaa kaikille tykkääjille avoimessa äänestyksessä. Eniten ääniä saanut resepti voittaa 500 euron arvoisen Fiskarsin tuotepalkinnon, johon kuuluu mm. Edge-veitsiteline. Toiseksi ja kolmanneksikin tulleiden reseptien laatijat saavat 300 euron arvoisen Fiskarsin tuotepalkinnon ja äänestäneiden kesken arvotaan kolme Fiskarsin 300 euron arvoista tuotepalkintoa. Tästä *kliketiklik*.



Omista mieltymyksistä sekä hiukan myös Lapsi Prinsessa 1:sen äärimmäisen nihkeästä suhtautumisesta johtuen ohjeen keitoksesta tulee enempi sellainen muhennos kuin keitto. Litkumman ystävät voivat vähentää linssien määrää vaikkapa kahteen desiin kolmen sijaan tai lisätä vielä tölkillisen vettä.
Keiton ainekset löytyvät helposti kaikki luomuna, omassani oli luomua kaikki muu paitsi öljy, jeera ja inkivääri.

Linssikeitto

1 salottisipuli tai pieni keltasipuli
1 valkosipulinkynsi
pieni pala inkivääriä
1 rkl öljyä
1 tl jeeraa
1 tlk tomaattimurskaa
2 murskatölkillistä vettä
2 kasvisliemikuutiota
3 dl linssejä
1 tl sokeria
mustapippuria
korianteria

Kuori sipulit ja inkivääri, leikkaa kaikki terävällä veitsellä hyvin pieniksi kuutioiksi. Laita kattilaan öljy, sipulit ja jeera. Kuullota minuutti koko ajan sekoittaen.
Lisää kattilaan tomaattimurska ja vesi. Lisää liemikuutiot.
Huuhtele linssi huolella ja lisää kattilaan. Keitä 10-15 minuuttia. Mausta sokerilla ja mustapippurilla. Silppua keittoon tuoretta korianteria.
VINKKI: Keitto valmistuu nopeammin kun napsautat vedenkeittimen päälle ennen kuin tartut sipuleihin ja käytät jo kiehuvaa vettä.

Avokado-ranskankermasilmä

1 kypsä avokado
puolikas lime
2 rkl ranskankermaa

Kuori avokado, poista kivi. Purista päälle limen mehu. Lisää joukkoon ranskankerma ja soseuta tehosekoittimessa.
VINKKI: Tämän voi soseuttaa ihan haarukalla kulhossa tai leikkuulaudalla, eikä koostumuksen ole välttämätöntä olla ihan sileä.

Yhteistyössä Fiskars



Kurpitsapullat

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Otin kurpitsalyhtyä taiteilleissa kaiken mahdollisen syömäkelpoisen talteen, paahdoin uunissa ja soseutin. Soseen varalle oli suunnitelmia gnocchista piirakkaan, mutta päädyin lopulta pulliin. Olen tehnyt aiemmin kurpitsaleipää, joka muistutti kovastikin pullaa ja tällä kertaa toteutin ohjeen enemmän pullan suuntaan ja joulun maut mielessä. Ohje ei siis juurikaan poikkea peruspullasta muutoin kuin puolet nesteestä on kurpitsaa ja kardemumman lisäksi takinaan ripaustetaan kanelia, neilikkaa ja inkivääriä. Käytin minulle hieman vierasta kuivahiivaa ja juurimenetelmää, mutta hyvin onnistui ja suht nopeesti vielä.
Hyvin vaivatusta hyvin kohonneesta taikinasta tulee ihat isot kuohkeat pullat, kohta kaksivuotiaan Lapsi Prinsessa 1:sen käsi kuvassa antaa vähän kokoperspektiiviä.



Kurpitsapullat

1 dl vehnäjauhoja
2 pss kuivahiivaa
1 dl lämmintä vettä
1 dl rusinoita

Sekoita jauhot ja hiiva keskenään yleiskoneen kulhossa. Lisää jauhoihin vesi ja sekoita tasaiseksi. Anna kohota liinan alla kaksinkertaiseksi.
Laita rusinat kuumaan veteen likoamaan.

2,5 dl kurpitsasosetta
2,5 dl maitoa
1 dl voisulaa
2 dl ruokokidesokeria
1 tl kardemummaa
1 tl kanelia
1/4 tl neilikkaa
1/4 tl inkivääriä
1 dl liotettuja, valutettuja rusinoita
10-12 dl vehnäjauhoja

Sekoita keskenään kuritsasose, maito, voisula, sokeri, rusinat ja mausteet. Kaada seos takinajuuren päälle. Lisää vielä pari desiä jauhoja ja sekoita yleiskoneella. Ala lisätä jauhoja desi kerrallaan kunnes taikina on sopivan pehmeää. Vaivaa keskinopeudella useita minuutteja.
Kohota taikina kaksikertaiseksi liinalla peitettynä.
Leivo takinasta jauhotetulla alustalla isoja pullia. Nosta leivinpaperilla peitetylle pellille ja jätä liinan alle 10 minuutiksi kohoamaan.

1 kananmuna
raesokeria

Voitele pullat kananmunalla ja koristele raesokerilla. Paista 200-asteisessa uunissa kauniin värisiksi.

Vaniljauute

keskiviikko 13. marraskuuta 2013



Ulkomaalaisissa ohjeissa, varsinkin ameriikkalaisissa aina viliseen vanilla extractia. Elin pitkään epätietoisuudessa sen olemuksesta ja käytin iloisesti jotain korvaavaa tuotettaa, kuten vaniljaa itseään. Mutta tämä ekstraktihan on mahdottoman yksinkertainen tuote, alkoholia ja vaniljaa.



Tarkoitus oli jo viime jouluna tehdä uutetta lahjoiksi, mutta se jotenkin jäi. Nyt kun nuo somat pienet pullot on sitten muutettukin asunnosta toiseen vallan tyhjillään, tartuin vihdoin toimeen. Siis ihan oikeastihan uute olisi pitänyt pullottaa jo pari kuukautta sitten, jotta tuote olisi jouluna käyttövalmista, mutta kun tämä säilyy aika tavalla ikuisuuden niin tuskin lahjansaajia haittaa vielä hetki joulun jälkeen odotella. Eli jos joku tästä nyt omaan joulupukin konttiin innostuu, niin vielä ehtii!



Viinan viran ajaa oikeastaa mikä tahansa vaalea alkoholi rommista tequilaan, minun valintaani ohjasi hinta. Sorgen lahjansaajat, uutteenne on tehty Alkon halvimmasta viinasta. Ja tavallaanhan on vähän tyhmää kertoa jo ennen joulua näitä lahjajuttuja, mutta blogissa on kiva jakaa vinkkinsä muillekin ja joululahjavinkkien otollisin aika nyt vaan sattuu olemaan näin ennen joulua. Kukaanhan ei vielä tiedä kenelle nämä menevät, joten jännitys säilyy viime hetkille, muah.
Stay tuned for pullojen koristelu ja etiketöinti.


Vaniljauute - vanilla extract

Alkoholia
vaniljatankoja

Varaa kaksi tankoa per noin 2,5 desin pullo. Leikkaa vaniljatangot kahtia ja halkaise ne, tiputa pulloihin. Kaada pulloihin alkoholi ja sulje pullot, siirrä ne pimeään tekeytymään kolmeksi kuukaudeksi, huljuttele aina välillä.
Kolmen kuukauden kuluttua uute on tummunut ja käyttövalmista, se tummuu vielä lisääkin ja vaniljan maku senkun syvenee.
Käytetään ruoanlaittoon ja leivontaan ja miksei drinkkeihin.


Talven tuoksuinen omenakakku

maanantai 11. marraskuuta 2013



Kakku, joka tuoksuu joululta ja maistuu piparkakkutaikinalta on kyllä kakkujen parhaimmistoa, ihan ehdottomasti. Tuoksu kesti leijui kotona kaksi vuorokautta, ei ollenkaan huono. 
Meillä oli kakulle ehdoton tarve hävikin estämisen muodossa; Minusta olisi kivaa syödä omenoita, joten ostan niitä säännöllisesti. Mutta tämä kivuus yltää vain ajatuksen tasolle, en syö omenoita kuin kotimaisten omppujen aikaan, eikä ne tunnu täällä muillekaan uppoavan.

Tuoksuva omenakakku
3 kananmunaa
3 dl sokeria
100 g voita sulatettuna
1,25 dl maitoa
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa
1/4 tl pomeranssinkuorta
1/4 tl neilikkaa
1/4 tl kardemummaa
1/4 tl inkivääriä

5 keskikokoista omenaa kuutioituina
kanelia
ruokokidesokeria

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita vaahtoon varovasti voi ja maito. Sekoita jauhot, leivinjauhe, sooda ja mausteet huolellisesti keskenään. Kääntele jauhoseos takinaan.
Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun uunivuokaan, levitä päälle omenakuutiot, ripottele omenille kanelia ja ruokokidesokeria.
Paista 180-asteisessa uunissa kauniin väriseksi.




Ekologista siivousta

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

 

Irlanti on hieno maa. Irlannissa asuva ystäväiseni on hieno ihminen. Tämä hieno irlannissaeläjä tekee maailman parasta puhdistusainesarjaa Lilly's Eco Cleaniä.
Mulla on ollut mahdollisuus tutustua näihin tuotteisiin jo muutama vuosi sitten, ihastuin heti ensi kokeilulla. Parasta näissä on täysi myrkyttömyys eli aineet sopivat kuin nakutettu keittiöihin, joissa on erityisen mukavaa kun ei ole myrkkyjä ruokien lähellä. Lillyillä siivoaa siis hellan, uunin, tason, jääkaapin, mikron ilman sitä epämiellyttävää tunnetta, että nyt kun mä käynnistän tämän vehkeen niin mitäköhän siitä aineesta siellä oikeen höyrystyy. Toimikoon tämä seikka aasinsiltana puhdistusaineen ja ruokablogin välillä.



Toiseksi parasta on hajusteettomuus, kunkin aineen tuoksu tulee eteerisistä öljyistä, joilla on myös antibakteerinen tarkoitus. Siivouksen jälkeen kämpässä ei leiju silmiä kirpaiseva katku vaan ihan vaan puhtaus.


Kolmanneksi parasta on viehko ulkonäkö, pullot kehtaa jättää esille keittöön ja kylppäriin.
Kaikkien näiden summana Lilly's Eco Clean saa minunkinlaiseni siivouslaiskimuksen tarttumaan rättiin kohtuullisen hanakasti. Aineita saa ostettua myös täyttöpakkauksissa, minunkin yleispuhdistusainepulloni on ties kuinka kauan käytössä ollut.


Lilly's Eco Clean on MAUn asiakas, mutta uskallan silti väittää itseäni kehuissa puolueettomaksi; olin kaikkea yllä esitettyä mieltä jo kauan ennen kuin näitä alkoi nyt syksyllä Suomesta saada tai MAUsta oli ajatuksenpoikastakaan olemassa.

Yhteystyössä Lilly's Eco Clean ja MAU.
Lilly's Eco Clean Facebookissa: KLIK

Makaroonilaatikko syksyisissä sävyissä

tiistai 5. marraskuuta 2013



Makaroonilaatikko on ollut mun oman keittiön lemppareita jo kauan ennen lapsia. Makarooniloota on todellista lohturuokaa, jota sielu halajaa kun ulkona päivät vaan pimenee ja aina vihmoo taivaalta jotain.
Makaroonilaatikossa on myös yllättävänkin runsaasti variaatiomahdollisuuksia, kuten soijarouheinen versio, jota tein lihattoman lokakuun kunniaksi pari viikkoa sitten. Syksyinen pastavuoka syntyy riistajauhelihasta ja sienistä. Meillä lihanvirkaa toimitti peura ja sienet oli ihan vaan tummia herkkusieniä, mutta suppiksista tästä tuli varmasti mahtavaa. Koska makaroonilaatikko on myös hävikkisyöppö, niin hävitin joukkoon rasian viimeiset ja sinne unohtuneen kirsikkatomaatit.
Päällä on scamorzaa, mutta mikä tahansa muukin savujuusto käy yhtä mainiosti, korostaa kivasti haettua syksyistä tunnelmaa.



Syksyinen makaroonilaatikko

400 g tummaa makaroonia
2 salottisipulia hienoksi kuutioituina
1 valkosipulinkynsi pieneksi leikattuna
200 g sieniä pienistettynä omaan suuhun sopiviksi
öljyä
400 g peuranjauhelihaa
suolaa
pippuria
kuivattua timjamia
5 dl maitoa
2 kananmunaa
savujuustosiivuja

Keitä makarooni pakkauksen ohjeen mukaan.
Pistä sipulit ja sienet öljyn kanssa pannuun ja kuullota hetki. Lisää jauheliha ja kypsennä. Mausta suolalla, mustapippurilla ja timjamilla.
Sekoita uunivuoassa keitetyt valutetut makaroonit ja sipuli-sieni-jauhelihaseos.
Sekoita maito ja munat ja kaada vuokaan.
Levitä pinnalle savujuustosiivut ja paista 200-asteisessa uunissa 20-30 minuuttia.

 


Porkkanapasta

maanantai 4. marraskuuta 2013

 




































Jos kysytään mikä on Prinsessakeittiön nopea, helppo ja takuumaukas arkiruoka niin eipä tartte vastausta kuulkaa sekunnin murto-osaakaan mietiskellä, sehän on tietenkin pasta! Me syömme pastaa useita kertoja viikossa koska hyvää, koska nopeaa, koska edullista, koska variaatiomahdollisuudet ovat lukemattomat.
Parhaimmillaan pasta valmistuu siinä ajassa missä vesi kiehuu ja pasta kypsyy ja jää pöydän kattamisen jälkeen jää vielä pari minuuttia luppoaikaakin.



Jokseenkin uusi tuttavuus meillä on porkkanapasta, tutustuttamisesta kiitos kuuluu HeidiBeelle. Hänen ohjeessaan pastaan tuli porkkanoiden lisäksi oliiviöljyä, sitruunamehua ja milloin mitäkin. Milloin mitäkin on mainio raaka-aine, jonka ansiosta ruokia on helppo muunnella mielenkiinnon ja kaapin sisällön mukaan.


Porkkanapasta

400 g omaa silmää ja makunystyrää hivelevää pastaa

4 isoa porkkanaa
1 valkosipulinkynsi
1 rkl oliiviöljyä
1 rkl voita
muutama salvianlehti, kuivattu tai tuore
suolaa
mustapippuria

pecorino-raastetta

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan.
Pastaveden keittyessä valmistele porkkanat: pese, kuori ja höylää kuorimaveitsellä lastuiksi. Kuori ja siivuta valkosipulinkynsi.
Nakattuasi pastan kypsymään, laita isoon pannuun öljy, voi, salvia ja valkosipuli, kuullota pari minuuttia. Lisää porkkanasuikaleet ja kypsennä niitä parin minuutin ajan käännellen.
Nosta pannu liedeltä, voit poistaa salvianlehdet, varsinkin jos käytit kuivattuja. Mausta suolalla ja pippurilla.
Kaada kypsä, valutettu pasta pannuun ja sekoita hyvin.
Tarjoile heti pecorino-raasteen kanssa. Parmesaani tai grana käyvät yhtä hyvin.


Sain Blogiringin kautta arkikokkausta helpottamaan Fiskarsin Functional Form-keittiövälineitä. Elämää helpottaa kummasti kun on kunnolliset pelit ja vehkeet.

Ja syödään meillä muutakin kuin pastaa, stay tuned ja parin viikon päästä samalla teemalla valmistuu jotain ihan muuta!


Yhteistyössä Fiskars




Uunipuuro

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Talven vääjäämätön lähestyminen ja pitkään haudutetut ruoat tykkäävät toisistaan. Muistan lapsuudesta ihanat uunissa valmistuneet riisi- ja ohrapuurot. Taidettiin sitä tehdä tattaristakin, mutta sitä en niin mielelläni muistele.
Lapsi Prinsessa ensimmäinen on suuri riisin ystävä, mutta mahdottoman huono syömään aamupalaa, joten pistin uunin yöksi tulille ja riisipuuron hautumaan. Lapselle puuro kelpasi ilman vadelmiakin, itse taas kauhoin vadelmasoppaa puurolle aikamoisen monta lusikallista ja söin vain noin niinku esimerkin vuoksi. Tosin myös Herra Prinsessan mielestä puuro oli hyvää, siksi viitsin tästä postakin eikä varmaankaan jää viimeiseksi uunipuuroksi meillä, onhan tämän valmistaminen suorastaan helpompaa kuin mikään! Veikkaan, että mulla oli vaan liian vähän nestettä tässä.
Hieman tosin mietityttää paljonko tämä syö energiaa kun uuni on kuitenkin päällä sen kahdeksan tuntia jos ei ylikin..



Uuniriisipuuro

2 dl puuroriisiä
1,5 l maitoa
suolaa

Mittaa kaikki ainekset uunivuokaa. Laita vuoka 100-asteiseen uuniin yön yli. Aamulla valmista.

Mokkapalat

tiistai 29. lokakuuta 2013

Mulla on tapana pureutua blogihitteihin vähän jälkijunassa, mutta taidan liikkua suorastaan etujoukoissa, varaudu nonparellin valmistaja, tässä tulee uusi avokadopasta! Pikaisella haulla kymmenissä suomalaisissa ruoka- ja leivontablogeissa on leivottu syksyn aikana mokkapaloja.



Mokkapalojen nimihän tulee kahvista. Mokkapala ilman kahvia on suklaaruutu tai jotain vastaavaa. 80-luvulla mokkapalat olivat kaikkien myyjäisten ja nyyttäreiden vakiokamaa, ei juhlaa ilman mokkapalaa!



Mokkapalat
3 kananmunaa
3 dl sokeria
100 g voita sulatettuna
2,5 dl kahvia
4,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivijauhetta
1 tl ruokasoodaa
0,5 dl kaakaojauhetta

Kuorrutus
5 dl tomusokeria
0,5 dl kahvia
25 g voita sulatettuna

Kuumenna uuni 180 asteeseen.
Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Yhdistä voi ja kahvi ja sekoita muna-sokerivaahtoon varovasti käännellen. Sekoita kuivat aineet huolella keskenään ja yhdistä sitten taikinaan edelleen varovasti käännellen.
Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle pellille ja paista n. 20 minuuttia.
Sekoita kuorrutuksen aineet tasaiseksi ja levitä kuorrute jäähtyneelle leivonnaselle. Koristele nonparellein.

Porter-pannukakut ja suklaakastike vaahterasiirapilla

lauantai 26. lokakuuta 2013

Kun oluen nimessä on Brooklyn, tee siitä pannukakkuja! Sinebrychoff ja Blogirinki pyysivät yhdistämään oluen ja suklaan suolaisessa tai makeassa reseptissä. Kehittelin ensin mielessäni jotain lihaisaa, mutta kun on tämä lihaton lokakuukin niin se ei tuntunut hyvältä eikä maistunut mielessäni kovin erikoiselta. Sitten se iski, laitetaanhan blineihinkin bissee ja niistä tulisi varmasti ihana tuoksu paistaessa kun tuleehan saunsassakin jos ripsuu bissee kiukaalle. Ja olin oikeassa!




Porter pancakes on muutoin kuin tavallinen pannukakku, mutta neste on olutta. Vaahterasiirappi suklaan kanssa on hieno lisä kun valitusta Brooklyn Two Tree Porteristakin sitä löytyy.
Pannukakkujen maku on syvä, juureva ja tuhti, maistuu ihan syksylle!




Porter-pannukakut ja suklaa-vaahterasiirappikastike

2,5 dl Sinebrychoffin Brooklyn Two Tree Porter -olutta
1 dl ranskankermaa
1 kananmuna
25 g voita sulatettua
0,5 dl ruokokidesokeria
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
voita paistamiseen

100 g Fazerin Premium-suklaata 70 %
1 dl vaahterasiirappia

Valmista ensin suklaa-vaahterasiirappikastike. Sulata suklaa vesihauteessa. Lisää joukkoon vaahterasiirappi voimakkaasti sekoittaen.

Mittaa kulhoon olut, ranskankerma, kananmuna, voisula ja sokeri ja sekoita. Sekoita jauhot ja leivinjauhe toisessa kulhossa ja lisää sitten olutseokseen. Anna taikinan tekeytyä puolisen tuntia huoneenlämmössä.

Paista pannukakut voissa keskilämpöisellä pannulla, pari minuuttia kummaltakin puolelta. Levitä kullekin pannukakulle suklaa-vaahterasiirappikastiketta.

Ruokabloggareiden parasta olut-suklaa -yhdistelmää pääsee valitsemaan House of Beer -sivustolla, *klikklik*.




Yhteistyössä Sinebrychoff




Täydellinen tomaattikastike (pastalle)

torstai 3. lokakuuta 2013

Paras tomaattikastike syntyy tuoreista tomaateista. Tarkalleen ottaen pienikokoisista terttutomaateista. Ulkomaalaisista terttutomaateista, kotimaiset tomaatit (kaupoissa myytävät) eivät ole koskaan hyviä. Ennen tein tomaattipastani tomaattimurskasta, mutta onhan se nyt ihan hölmöä kun parempaa ja edullisempaa on mahdollista tehdä ihan yhtä helpolla. Saksalaisomisteisessa elintarvikeliikkeessä rasiallinen hyviä tomaatteja maksaa 1,59 eli aika tavalla saman verran kuin tölkillinen kelvollista tomaattimurskaa (tosin samaisen saklaisfirman valikoiman murske on aika hyvää) ja rasiallisesta tulee 2-3 ateriaa. Kelpuuttaisin kirsikkatomaatit ilman terttuakin, tosin niitäkin myydään useasti tosi onnettomia.
Mutta ei tämä nyt ole onnettomien tomaattien marmatus vaan ihanan ruoan ylistys! Perussoosi varioituu chilillä, valkoviinillä, pekonille, kapriksilla, milloin milläkin.

Tomaattipasta
1-2 salottisipulia
1 valkosipulinkynsi
oliiviöljyä
kourallinen tomaatteja
suolaa
mustapippuria
tuoretta basilkaa

Kuori ja siivuta sipulit. Kuullota hetki pannulla öljytilkassa. Leikkaa tomaatit neljään lohkoon ja isommat vielä puoliksi. Lisää pannuun, sekoita ja kiehauta muutama minuutti. Nosta sivuun odottamaan pastan valmistumista.
Lisää pannuun juuri ennen pastaa suolaa, rouhi mustapippuria, lurauta öljyä ja silppua runsaasti basilikaa.
Omnomnom.


Blogger Template created by Photographic Elements