Taatelilinnan nousu ja tuho

torstai 19. joulukuuta 2013


Olen saanut lahjaksi linnanmuotoisen kakkuvuoan, jota olen tyytynyt ihailemaan pelonsekaisin tuntein jos vuosia. Eniten siinä on pelottanut, että mitenkä mahtaa kakku sieltä irrota, että pitäisikö laitta vuokasprayta. Ja se sellainen vuokaspray se vasta pelottavaa onkin. Nyt olen kuitenkin sillä hilkulla, että keittiöstä (ja kaikista muistakin huoneista) lähtee kaikki ylimääräinen ja koskaan käyttämätön mäjelle ja olisi valtava sääli, että näin hieno lahja olisi yksi niistä tavaroista.
Niinpä Lapsi Prinsessan 2-vuotissynttärin kynnyksellä (olisko ollut suorastaan bileaamuna) otin vuoan esiin sudin sen täyteen pehmeää voita, latasin erään pari desiä jauhoja ja taatelikakkutaikinan.


Taatelikakkuhan on ihan valtavan hyvää ja kun Vatsasekaisin kilinkolin -blogin joulukalenterista paljastui kahvilla maustettu kakku, niin olihan sitä kokeiltava. Taisin käyttää ohjeen piimän tilalla jugurttia, enkä lainkaan vettä, mutta en kirjaa ohjetta tähän uudestaan, siihen voi klikkautua *klik* tästä.
Kahvi vei taatelikakun ihan uudelle tasolle, saatan hyvinkin leipaista tässä viikonloppuna vielä muutaman viime hetken lahjoiksi.


Kakun kumoamisen hetkellä olin jo varautunut taatelimössöön. Veitsi reunanirrotusvälineeksi aseistautuneena käänsin vuoan nurin ja olin holauttaa koko kakun lattiaan! Niin hienosti se vuoasta irtosi. Hienompi homma, vuoka pääsee siis vihdoin vuosien odotuksen jälkeen tositoimiin. Lapsosen synttäreillä taatelikakku toimi myös synttärikakkuna, pääruoka haettiin tietenkin Pizzariumista, se on meidän perheessä jo perinne, että siellä syödään tai sieltä hankitaan ruoat synttärinä.

1 kommentti

  1. Mä olen joskus katsellut tuollaisia muotteja;myös silikonisena olen sellaisen nähnyt.No ei ihmekään että linna sortui,kun se kuulostaa noin hyvältä;D

    VastaaPoista

Blogger Template created by Photographic Elements