Olen päättänyt opetella hyväksi leipojaksi. Osaan mä leipoa kunhan maltan noudattaa reseptiä (yleensä en malta) ja suolaisia leipomaan olen suorastaan hyvä, mutta makeat eivät korvapuusteja lukuun ottamatta oikein tule kuin pakottamalla. Parin viikon takaisesta onnistuneesta sitruunapiirakasta rohkaistuneena ja keittiön kaapista löytämäni kirjan 'Le Cordon Bleu Kotikokki - Muffinit' inspiroimana päätin ottaa haltuun ensin tämän muffinssipuolen ja tehdä taikinankin tällä kertaa ihan itse. Muita reseptejä en kirjasta ole vielä edes katsonut, päädyin heti tähän kun kaupasta tarttui käteen rasiallinen mustikoita. (Menin ostamaan rosmariiniä ja sieniä ja kävelin kaupasta ulos kahta sairaan painavaa kassia raahaten ja useita kymmeniä euroja köyhempänä. Jotenkin mä aina harhaudun kaupassa. Mut vietin kyllä suurimman osan tätä lomapäivää keittiössä ostamiani aineita hyödyntäen ja opin, että marengit eivät onnistu kaasu-uunissa, prkl.)
Noudatin reseptiä orjallisesti, otin esiin vaa’ankin, enkä huiskinut mitään summissa, vaniljauutetta ei ollut, mutta tuskin se tähän lopputulokseen nyt niin paljoa vaikutti, enkä käyttänyt metallilusikkaa vaan puuhaarukkaa.
Fariinisokeri oli huono idea, varsinkin kun en tehnyt sille mitään, vaikka se oli vähän sellaista kikkareista, olisi pitänyt sulattaa se vaikka rasvan kanssa. Lopputulos ei ole makea, mutta siinä on ällömakeita osioita. Ohjeen esipuheessa neuvotaan sekoittamaan varovasti, etteivät mustikat mene rikki, mutta miten se on muka mahdollista jos haluaa taikinan edes sinne päin sekaisin? Minun makuuni rasvaa on liian vähän ja leivonnaisten jäähdyttäminen ritilällä maailman hoopoin ohje, liinan alla ne olis pitänyt jäähdyttää.
Ohjeesta pitäisi tulla kuusi isoa muffinia, joten ajattelin, että silloin siitä tulee 12 pienempää. No taikinaa riitti joka kuoppaan ihan reunoille asti ja se etukäteen vähän huolestutti, mutta lopputulos oli ulkonäöllisesti ensimmäisiksi (20 vuoteen, lapsena tehtiin muffineita Mummo-Ankan keittokirjasta) muffineikseni täydellinen ja tästä on hyvä jatkaa opintoja.
Tulipa jaariteltua, ohje suoraan kirjasta:
Noudatin reseptiä orjallisesti, otin esiin vaa’ankin, enkä huiskinut mitään summissa, vaniljauutetta ei ollut, mutta tuskin se tähän lopputulokseen nyt niin paljoa vaikutti, enkä käyttänyt metallilusikkaa vaan puuhaarukkaa.
Fariinisokeri oli huono idea, varsinkin kun en tehnyt sille mitään, vaikka se oli vähän sellaista kikkareista, olisi pitänyt sulattaa se vaikka rasvan kanssa. Lopputulos ei ole makea, mutta siinä on ällömakeita osioita. Ohjeen esipuheessa neuvotaan sekoittamaan varovasti, etteivät mustikat mene rikki, mutta miten se on muka mahdollista jos haluaa taikinan edes sinne päin sekaisin? Minun makuuni rasvaa on liian vähän ja leivonnaisten jäähdyttäminen ritilällä maailman hoopoin ohje, liinan alla ne olis pitänyt jäähdyttää.
Ohjeesta pitäisi tulla kuusi isoa muffinia, joten ajattelin, että silloin siitä tulee 12 pienempää. No taikinaa riitti joka kuoppaan ihan reunoille asti ja se etukäteen vähän huolestutti, mutta lopputulos oli ulkonäöllisesti ensimmäisiksi (20 vuoteen, lapsena tehtiin muffineita Mummo-Ankan keittokirjasta) muffineikseni täydellinen ja tästä on hyvä jatkaa opintoja.
Tulipa jaariteltua, ohje suoraan kirjasta:
450 g vehnäjauhoja
3 ½ tl leivinjauhetta
115 g fariinisokeria
150 g tuoreita tai pakastettuja mustikoita
2 munaa
2 ½ dl maitoa
1 tl vaniljauutetta tai –esanssia
125 g suolatonta voita sulatettuna
tomusokeria koristeeksi
3 ½ tl leivinjauhetta
115 g fariinisokeria
150 g tuoreita tai pakastettuja mustikoita
2 munaa
2 ½ dl maitoa
1 tl vaniljauutetta tai –esanssia
125 g suolatonta voita sulatettuna
tomusokeria koristeeksi
Kuumenna uuni 210 asteeseen. Voitele voisulalla tai öljyllä muffinivuoka, jossa on 6 vetoisuudeltaan 2 ½ dl syvennystä. Siivilöi jauhot ja leivinjauhe suureen kulhoon. Sekoita joukkoon sokeri ja mustikat. Tee seoksen keskelle kuoppa.
Vatkaa munat, maito ja vanilja kulhossa. kaada seos kuoppaan kuivien aineiden joukkoon. Lisää voi. Sekoita metallilusikalla aineet sekaisin. Älä sekoita liikaa, taikina saa olla kokkareista.
Lusikoi seos muffinivuokaan. Täytä syvennyksistä vain ¾, jotta muffinit mahtuvat kohoamaan. Paista 30 minuuttia tai kunnes muffinin keskelle työnnettyyn tikkuun ei tartu taikinaa. Anna muffinien levätä vuoassa 5 minuuttia ja nosta ne sitten ritilälle jäähtymään. Siivilöi päälle runsaasti tomusokeria enne tarjoilua.
Vatkaa munat, maito ja vanilja kulhossa. kaada seos kuoppaan kuivien aineiden joukkoon. Lisää voi. Sekoita metallilusikalla aineet sekaisin. Älä sekoita liikaa, taikina saa olla kokkareista.
Lusikoi seos muffinivuokaan. Täytä syvennyksistä vain ¾, jotta muffinit mahtuvat kohoamaan. Paista 30 minuuttia tai kunnes muffinin keskelle työnnettyyn tikkuun ei tartu taikinaa. Anna muffinien levätä vuoassa 5 minuuttia ja nosta ne sitten ritilälle jäähtymään. Siivilöi päälle runsaasti tomusokeria enne tarjoilua.

VastaaPoistaSosyal medya hesaplarınızın büyümesini hızlandırmak için doğru araçları kullanmanız önemlidir. Bu noktada en güvenilir smm panel sayesinde güvenilir ve etkili hizmetler alabilirsiniz. Böylece organik büyüme sağlarken aynı zamanda zaman tasarrufu yapmış olursunuz. Doğru seçimlerle sosyal medyada fark yaratmak artık daha kolaydır.
CFB2EB1550
VastaaPoistaMany printing techniques have evolved over the years, offering various options for creating durable and vibrant designs. One popular method gaining popularity is DTF printing, which involves transferring designs onto fabrics with ease. If you're curious about this process, you might wonder what is dtf transfer? It provides high-quality results and is suitable for a wide range of materials, making it a versatile choice for both hobbyists and professionals. As the industry continues to grow, understanding these methods can help you make better decisions for your projects.