Patate alla pizzaiola eli uudet perunat uunista italialaisesti

Siinä missä kesän ensimmäiset uudet perunat eivät säväyttäneet, meinasivat nämä toiset viedä kielen mennessään. Patate alla pizzaiola löytyi Giallo Zafferanosta, joka vastoin monta muuta mielenkiintoista Facebook-sivua, on kunnostautunut näkymään news feedissäni erittäinkin ahkerasti aiheuttaen kokeiltavien ruokien listan paisumista. Ehkä kokkaan tämän kesän vain italialaisesti, ei se ainakaan mitenkään huono olisi. Siihen kun vielä yhdistäisi blogien lisäksi hyllystä löytyvät aihealueen keittokirjat niin hyöty olisi maksimoitu.

Patate alla pizzaiola käy nautittavaksi sellaisenaan vaikkapa salaatin kanssa. Me söimme perunat paistettujen possun ulkofilepihvien kaverina. Pihveille valmistin erittäin onnistuneen kastikkeen lorauttamalla paistopannuun olutta, soijakastiketta ja sinappia ja keittämällä niitä hetken kasaan parin salvianoksan kanssa.

Patate alla pizzaiola

n. 2 litraa uusia perunoita (perunoiden pitää peittää tasaisesti valitun uunivuoan pohja

1 rkl korppujauhoja

1 tl sardellitahnaa (tai öljyyn säilöttyjä fileitä)

pikkasen oliiviöljyä

200 g kirsikkatomaatteja

250 g mozzarellaa

pari oksaa rosmariinia

Keitä uudet perunat puolikypsiksi. Valuta vesi pois ja levitä perunat uunivuokaan.

Sekoita korpujauhot ja sardellitahna keskenään ja murusta pitkin perunoita. Voit sekoituksessa apuna öljyä. (Jos käytät fileitä ripottele jauhot perunoille ja saksi muutama file pieniksi paloiksi joukkoon ja viimeistele muutamalla viillolla öljyä.)

Pese ja puolita kirsikkatomaatit, lisää puolikkaat vuokaan.

Revi mozzarella perunoille tasaisesti.

Jaa rosmariininoksat juuston päälle. Paista 200-asteisessa uunissa n. 10 minuuttia tai kunnes juusto on kauniisti värittynyt. Tarjoile heti.

Varhaiskaalipasta

Nyt ollaan yksikertaisuudessaan nerokkuuden äärellä. Kolme raaka-ainetta, vähän maustetta ja öljyä ja alkukesän heittämällä paras pasta on valmis ajassa pastan kiehuminen. Tänä aikana ehtii myös kattaa, tyhjätä ja täyttää astianpesukoneen ja imuroida. 

pekonia

oreganoa (kuivattua)

oliiviöljyä

varhaiskaalia (paljon)

fetaa

Pistä iso pannu liedelle ja liesi päälle (täysille). Suikaloi pekoni (saksilla) pannuun, pannun ei tarvitse lämmetä ennen pekonia.

Pekonin kypsyessä suikaloi kaali.

Lisää pannun oliiviöljy, oregano ja kaalisuikaleet. Kypsennä sekoittaen minuutti taikka kaksi. Ota pannu liedeltä. Kuutioi feta ja lisää se pannuun juuri ennen pastan lisäämistä.

Sitruunalihapullat ja kesän ensimmäiset uudet perunat

Kyllä se on kuulkaa niin, että näiden kesän ensimmäisten uusien pottujen kanssa tulisi vaan malttaa mielensä, eikä ostaa niitä kiskurihinnalla heti kun ensimmäiset kotimaiset ilmestyvät torille. Fiilis oli erittäinkin kohdillaan, varsinkin kun seurana oli muita ihan mielettömän hyviä kesäisiä herkkuja, mutta maussa ei ollut ihan kauheesti kehumista.

Sen sijaan sitruunalihapullien kanssa ei tarvitse himmailla koskaan, oli äärimmäisen onnistunut kokeilu ja bullerot päätyvät aivan varmasti vakioruokien listalle makaroonilaatikon ja linssikeiton ja muiden vastaavien nopeiden ja lohdullisten arkiruokien seuraksi.

Sitruunalihapullat

500 g sikanautajauhelihaa

pari oksaa tuoretta oreganoa

yhden sitruunan kuori

1 valkosipulinkynsi

suolaa

mustapippuria

Silppua oregano, raasta pestyn (luomu)sitruunan kuori, hienonna (tai purista) valkosipulinkynsi. Pistä kaikki ainekset samaan astian ja sekoita käsin tasaiseksi massaksi. Muotoile pullia, paista 10-15 minuuttia 200-asteisessa uunissa. Voit laittaa uuniin pullien ympärille yrttioksia lisämakua tuomaan.

Nektariini-rosmariinihillo

Mitä tehdä niille parille ylikypsymään päässeelle hedelmälle, joiden syöminen onnistuu enää lavuaariin nojaten ja mehua kyynärpäistä tippuen? No tietenkin hilloa!

Hillon tekeminen kotona on muutenkin ihan mahottoman yksinkertainen juttu, minusta hilloja ei kannattaisi ostaa kaupasta ollenkaan, ellei nyt jotain ihania erikoisuuksia. Mutta kyllä niitä erikoisuuksia voi kotonakin tehdä, vaikka minkälaisia. Hillojen raakaa-aineiksi kun käyvät yrtit ja vihanneksetkin. Chilihillokin on suorastaan trendikästä.

Pieni purkillinen taikka pari kotikeittoista hilloa on myös mitä oivin lahja/tuliainen kyläreissulle. Väitän, että ihan jokainen meistä kerää kaapin takanurkkaan tyhjiä lasipurkkeja pahan päivän tai säilöntäinspiraation varalle, joten ei jää hillo purkistakaan kiinni ja näppärämpi/viitseliäämpi askartelee kylkeen vielä hienot etiketit!

Nektariini-rosmariinihillo (noin 1 pieni purkillinen)

4 erittäin kypsää nektariinia

1 oksa rosmariinia

1 dl hillosokeria

Poista nektariineista kivet ja kuori ne (voit jättää muuten kuorimattakin, hillosta tulee silloin punaista). Soseuta hedelmät sauvasekoittajalla. Laita sose paksupohjaiseen kattilaan, lisää rosmariini ja hillosokeri. Keitä hiljalleen kymmenisen minuuttia, kuori mahdollinen vaahto.

Purkita kuumana lasipurnukkaan, sulje purkki ja anna jäähtyä.

Kikhernepasta

Arktiset kelit vaativat tuhdit eväät. Niinpä tällä viikolla on turvauduttua palkokasveihin jo kolmeen kertaan. Erityisen hyvää oli tämä kikhernepasta, se on maanantailta, jolloin flunssa ei ollut vielä nujertanut puolta meistä, pystyi nielemään ja joku vielä maistuikin joltain. No ensi viikolla lämpenee ja flunssakin tuntuis jo taittuvan.

Kikherneet ja pasta saattavat kuulostaa suorastaan todella tuhdilta yhdistelmältä, mutta ovatkin yllättävän raikas kokonaisuus.

Kikhernepasta

paketti pekonia

1 sipuli

palanen inkivääriä

1 tlk kikherneitä

oliiviöljyä

korianterin lehtiä silputtuna

mustapippuria

Suikaloi pekoni ohuelti ja laita suikaleet laakeaan pannuun paistumaan rapsakoiksi. Leikkaa sipuli pieniksi kuutioiksi. Sipulit on tarkoitus kypsentää nopeasti, joten mitä pienempi kuutio sen parempi. Raasta tai silppua inkivääri.

Pekonin ollessa makuistasi, lisää sipuli ja inkivääri. Huuhtele ja valuta kikherneet. Ota pannu liedeltä ja lisää kikherneet, sekoita voimakkaasti.

Lisää reilusti oliiviöljyä, silputut korianterit ja mustapippuri. Sekoita keitetyn pastan kanssa pannussa.

Mietitäänpäs sitten kuumaa kesäpäivää. Kuvittele tämä sama ruoka, mutta ehkä ilman pekonia. Kourallinen tai pari rucolaa, sitruunanmehua ja kuorta sekä vielä minttua. Yhtäkkiä trooppiset kelit vaativat kepeät eväät!