Porkkanakakkukeksit

Pääsin eilen tapaamaan brittiläistä ruokabloggaajaa ja keittokirjailijaa Ella Woodwardia. Blogi on Deliciously Ella ja sama nimi on kirjallakin. Kirjaa on myyty yli 5 miljoonaa kipaletta ja se on Brittien kaikkien aikojen myydyin esikoiskeittokirja. Olin (ja olen edelleen) todella innoissani tästä tapaamisesta, Ella on ihana, inspiroiva esimerkki ruokavalion vaikutuksesta terveyteen. Kirjasta olen kirjoittanut jo aiemmin ja tehnyt pienen videon.
En yleisesti kyllä fanita yhtään ketään, ehkä johtuu työtaustastani, kaikenlaista maailmantähteä on uralla nähty ilman sen suurempaa täpinää. Aamulla pakkasin kuitenkin Ellan kirjan laukkuun ja otin varmuuden vuoksi oman kynänkin jos tilaisuudesta olisi järjestävältä taholta sellainen unohtunut, etten jäisi ilman omistuskirjoitusta (en jäänyt). Olin toki viimeinen (vaikken tällä kertaa edes myöhässä) saapumaan Cafe Aaltoon katetulle aamiaiselle. Tilaa oli pöydän päässä ja sitten ihan Woodwardin vieressä, joten kerrankin työnsin suuren sisäisen introverttini nurkkaan ja tälläsin itseni siihen heti sankarini kylkeen. Kannatti, oli erityisen mukavaa.

Deliciously Ella -blogista leipaisin juuri porkkanakakun makumaailman innoittamat cookiesit. Erityisesti Lapsi Prinsessa I tykästyi näihin. Minua ilahduttaa kun tällaisella sokerittomallakin leivonnaisella voi hurmata pienen lapsen, joka rakastaa suklaata ja pullaa.

Porkkanakakkukeksit (n. 25 kpl)
2 porkkanaa (normaalikokoista)
3 omenaa (sellaista isohkoa)
3 kypsää banaania
270 g kaurahiutaleita
150 g rusinoita
3 rkl vaahterasiirappia
2 rkl maapähkinävoita
1 rkl kookosöljyä (sulatettuna)
3 tl kanelia (ceylon)
1 tl muskottipähkinää
1 tl inkiväärijauhetta

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen.
Raasta porkkanat ja omenat isoon kulhoon. Soseuta banaanit haarukalla matalalla lautasella tai leikkuulaudalla ja lisää kulhoon.
Mittaa kulhoon kaikki loput aineet ja sekoita puukauhalla tasaiseksi taikinaksi. Taikinaa saa sekoittaa aika kauan, että ainekset varmasti sekoittuvat.
Vuoraa kaksi peltiä leivinpaperilla. Nostele taikinasta ruokalusikalla parin lusikallisen kekoja leivinpaperille. Paina kekseiksi ja tasaa reunat (ettei ne pala).
Paista puolisen tuntia. Tarjoile hieman jäähtyneinä.

Paahdettu kurpitsakeitto

Mulla on hirvee kurpitsamania, luvassa on vielä monta kurpitsareseptiä ennen kuin lokakuu tulee päätökseen ja ehkä sen jälkeenkin. Tulossa on piirakkaa, risottoa, puuroa, salaattia ja muusia noin alkajaisiksi. Suunnitelmissa on myös suklaata, muffinsseja ja tietty kurpitsalyhty. Lapsi Prinsessa I jo kärttää lyhtyä parvekkeelle, pitää vaan löytää tarpeeksi komea kurpitsa.
Nyt olis tarjolla paahteista kurpitsakeittoa, joka on todellakin kaiken paahtamisen ja karamellisoinnin arvoista, meillä taidettiin nuolla lautasetkin aterian päätteeksi.
Tiiättekö muuten millaista on poistaa sosekeitosta timjaminoksia siinä vaiheessa kun sitä on jo ehtinyt sauvasekoittajalla huristella muutaman sekunnin? Se on vaikeaa, nyt tiedätte.

1 kg myskikurpitsaa (paino kuorineen ja siemenineen)
2 keltasipulia
2 rkl öljyä
muutama tuore timjamin oksa
1 rkl ceylonin kanelia
1 rkl jeeraa
0,5 tl chilijauhetta (tai maun mukaan)
7 dl kasvislientä
300 g jauhoisia perunoita
1 ruukku lehtipersiljaa
ranskankermaa ja paahdettuja kurpitsansiemeniä tarjoiluun

Paahda kurpitsa uunissa. Poista kuoret.
Kuori ja siivuta sipulit juuri-latvasuunnassa. Laita suikaleet paksupohjaiseen kattilaan kera öljyn. Lisää timjami, kaneli, jeera ja chili. Karamellisoi sipulit, eli paista niitä miedolla lämmöllä tiuhaan sekoitellen 10-15 minuuttia kunnes ne ovat ihan pehmeitä ja kauniisti ruskistuneita. Sipuleiden karamellisoituessa pese ja kuori perunat ja pilko isoiksi paloiksi.
Poista timjaminoksat ja kaada kattilaan kasvisliemi, mielellään kuumana. Lisää perunanpalat ja keitä kunnes perunat ovat kypsiä. Lisää paahdetut kurpitsat ja keitä vielä pari minuuttia, jotta kurpitsat ovat varmasti kauttaaltaan kuumia.
Ota keitto liedeltä ja soseuta sauvasekoittajalla kunnes keitto on paksua ja kermaista.
Silppua persilja hienoksi ja lisää valmiiseen keittoon. Tarjoile ranskankerman ja paahdettujen kurpitsansiementen kanssa.

Bloggaajaretkellä Turussa

Julkaisinkin jo joitain kuvia ruoka- ja matkabloggaajille järjestetyltä reissulta Turun ruokamessuille. Aattelin tässä mennä vähän yksityiskohtiin, oli se sen verran mukava reissu. Itse asiassa ihan tosi mukava, kiitos ihanille emännille Turun kaupungin matkailusta ja markkinoinnista sekä hurmaaville kanssabloggaajille ja -matkustajille.

Turun ruokamessut olivat mukavan pienet ja sitä myötä helposti lähestyttävät ja sympaattiset. Kaikkiin näytteilleasettajiin ehti tutustua ihan rauhassa. Teemana oli lähiruoka ja kiitettävästi paikalla paikallisia yrittäjiä olikin. Järjestettynä ohjelmana meillä mm. paikallisten tuottajien tuotteiden esittely ja maistiaiset sekä bloggisota, jossa kolme bloggaajajoukkuetta mitteli keskenään Visa Nurmen ja Aki Vahteran johdolla kokkisotahengessä. Raaka-aineet olivat piilossa, niiden paljastamisen jälkeen kerrottiin paljon on aikaa ruoan valmistamiseen ja sit alettiin huiskia. Meidän joukkue, eli lisäkseni Kaikki äitini reseptit Nanna ja Andalusian auringossa -Erja, valmistettiin kuhaa, ruskistetussa voissa haudutettua kyssäkaalia ja sitruunaista lehtikaalia ja vihreitä papuja. Ja me voitettiin! Kiitos tästä kuuluu musta ihan Nannalle, joka reippaasti suomusti ja perkasi kalan, itse en olisi saanut siitä aikaiseksi juuri yhtään mitään, varsinkaan 20 minuutissa.

Aurajoen varren ihanissa kortteleissa käykennellessä kannattaa poiketa Local Shoppiin tutustumaan paikallisten designyrittäjien lumoaviin tuotoksiin. Samassa pihassa sijaitsee Turun kaupungin matkailuinfo, josta löytyi tällainen superihana vanhaa kakluunia muistuttava seinä. Seinän on tehnyt Terraviivan keramiikkataiteilijat.

Kaarlejoen luomutila on (käsittääkseni) yksi Suomen suurimmista luomuvihannesten tuottajista. Tila luomupuoteineen oli meidän retken viimeinen kohde ja emäntämme ja tilallinen luomu-Laura teki aikamoisen vaikutuksen, ihan huikee tyyppi. Kannattaa katsoa tilan vasta avatut nettisivut ja sieltä tapahtumat, tilalla järjestetään monenlaista villiyrttiretkistä raakaruokakursseihin.
Me syötiin tilalla ihana villiyrtteihin erikoistuneen kokin laatima illallinen ja juotiin tilaviinejä. Ja shoppailtiin tietty, kaikki halus ostaa luomusellerin (don't ask).

Yhteistyössö Visit Turku, Turun kaupunki ja Turun Messukeskus

Suomen olutmestari 2016

Tiesitkö, että oluen tarjoileminen ei ole pelkää ranneliikettä hanan nupissa vaan vaatii valtavasti perehtyneisyyttä ja ammattitaitoa? Ihailen suuresti asialleen omistautuneita ja työhönsä intohimoisesti suhtautuvia ammattilaisia. Siksikin oli hienoa päästä viime viikolla seuraamaan Suomen Olutmestarin 2016 valintaa.

Kilpailu järjestettiin nyt jo kahdeksatta kertaa. Esikarsintakierroksilta ja semifinaalista loppukilpailuun pääsi viisi rautaista ammattilaista niin olut- kuin ruokaravintoloista. Finaalissa testattiin kilpailijoiden ammattitaitoa asiakaspalvelussa, oluttietoudessa ja teknisessä osaamisessa. Asiakaspalvelua testasi viisihenkinen kutsutuomaristo, joille kukin kilpailija suositteli olutta toivomusten mukaan. Samainen tuomaristo testasi kilpailijoiden tietoja kiperillä olueen liittyvillä kysymyksillä mm. tarjoilusta, mausta ja historiasta. Teknistä osaamista tarkkaili kaksihenkinen ammattilaisraati, eli viime vuoden voittaja Jani Suomalainen ja Sinebrychoffin tuoteaktivointipäällikkö, Yks olut -kirjan kirjoittaja ja Punavuori Gourmet -bloggaaja Aniko Lehtinen.

Kullakin kilpailijalla oli kuusi minuuttia aikaa suoriutua tilausten ottamisesta, kysymyksiin vastaamisesta ja oluiden tarjoulusta. Kuusi minuuttia on todella vähän, varsinkin kuin kutsutuomarista jaaritteli laveasti koko ajan, teki ihan mieli huutaa, että hiljaa ny siellä, kun tässä olis niinku vähän kiire!

Kilpailuoluet olivat KOFF III, Guinness, Sinebrychoff Porter, Grimbergen Blanche ja East India Pale Ale. Taidoikkaimmin ja tietäväisimmin olut tarjoili rovaniemeläinen Antti Peltonen, onnea!. Palkintona tässä kisassa on jokaisen olut ammattilaisen unelma, eli oma olut ravintoloihin. Voittaja pääsee kehittämään mieleisensä oluen Sinebrychoffin panimopäällikön kanssa ja ensi kesänä pääsemme nauttimaan tätä tuotosta vaikkapa terasseilla.

Oluen ystävän ja ruokabloggaajan kulmasta oli varsin kiintoisaa kuunnella ammattilaisten ruokasuosituksia erilaisille oluille. Kunnollinen ja huolellinen oluen ja ruuan yhdistäminen on vähintään yhtä tarkkaa puuhaa kuin viinin valitseminen ruoalle. Muutoinkin kisa oli varsin viihdyttävä ja huumoripitoinen ja kisapaikalla Ravintola Maxinessa oli tiivistä ja tiivistunnelmaista. Seurakseni kisaa seurasivat Sillä Sipuli, Andalusian auringossa, Meanwhile in Longfield, Vastaisku ankeudelle ja Tiskivuoren emäntä, tsekkaapa heidänkin postauksensa kisasta.
Nyt ihmiset hyvät, pistäkään seurantaan Suomen olutmestari -nettisivu ja kisan Facebook-sivu, jotta saatte tietää millaisen oluen voittaja Peltonen aikoo nautittavaksemme tuoda ja ennen kaikkea, että koska sitä oikeen sitten pääsee siemailemaan.

Yhteistyössä Sinebrychoff

Ruusukaalia lisukkeeksi

Kaikkien lasten ikisuosikki ruusukaali on ihan törkeen hyvää. Monipuolinen ruusukaali on varsin terveellinen vihannes, kourallisella kattaa päivittäisen K- ja C-vitamiiniannoksensa mennen tullen ja foolihapostakin neljänneksen. Näiden kolmen lisäksi ruusukaali sisältää noin 80 ihmisen terveydelle suotuisaa asiaa.
Ruusukaalit voi keittää tai höyryttää kokonaisina, itse suosin lehtien irrottamista ja nopeaa pyöräytystä pannulla. Pikkukaalit toimivat sellaisenaan, pikkasen vaan suolaa ja sitruunamehua joukkoon, tai niistä voi rakentaa vaikka kokonaisen aterian.
Pähkinäinen ruusukaali-pekonilisuke käynnistää tänään alkaneen ruusukaaliviikon. Mikä on sinun ruusukaalisuosikkisi?

Pähkinäinen ruusukaali-pekonilisuke ja tahinikastike
400 g ruusukaaleja
100 g pekonikuutioita
1 dl cashew-pähkinöitä

2 dl maustamatonta jugurttia
1 dl tahinia
puolikkaan sitruunan mehu
2 rkl hunajaa
mustapippuria
vettä (n. puoli desiä)

Huuhtele ruusukaalit ja leikkaa kannat pois. Irrottele lehtiä, kaalin puolittaminen voi helpottaa lehtien irrottamista. Laita odottamaan.
Nakkaa pekonikuutioit kylmälle pannulle, anna kuumentua ja paista rapeiksi. Lisää pähkinät ja ruusukaalinlehdet. Paista muutama minuutti sekoittaen.

Sekoita jugurttiin tahini, sitruunamehu, hunaja ja hieman rouhittua mustapippuria. Seos on tarkoitus sekoittaa tasaiseksi. Ala lisä vettä lusikallinen kerrallaan kastikkeen ohentamiseksi. Lisää niin kauan kunnes koostumus on mieluisa.

VINKIT: Ruusukaalin sisimpien lehtien irrottaminen on mahdottomuus, mutta ei sen niin väliä, irrota sen verran mikä irtoo ja loput sekaan kokonaisempana.
Tahinikastikkeen paksuun vaihtelee käytetyn jugurtin mukaan aika paljon, turkkilaisesta tulee jäykkää, tölkkijugurtista luirumpaa, makuasia tämäkin lopulta tarviiko vettä vai ei.