Tomaattikeitto

Se on selkeästi syksy nyt kun on alkanut tehdä mieli keittoja, meillä ei niitä kesällä syödä. Inspiroiduin Eeva Kolun maailman parhaasta tomaattikeitosta.

Meillä tomaattimozzarellakeitto pitää edelleen mm-tittelinsä, mutta tämäkin oli todella hyvää, erityisesti tuoreiden kesäkurpitsaisten täysjyvävehnäsämpylöiden kanssa.

Lapsi Prinsessalle otettiin oma annos ennen kerman ja suolan lisäämistä, joten keitto soveltuu oikeastaan sellaisenaan erinomaisesti vauvanruoaksi. Koskapa lapsen annos oli reilu, muttei kuitenkaan kahden aterian kokoinen, niin keitin lopun jatkeeksi seuraavana päivänä vähän couscousia. Couscous on oiva tapa saada ruokaisuutta mukaan vauvansoseisiin, se sopii myös pienemmälle vauvalle viljojen aloitukseen.

Tomaattikeitto

1 porkkana

puolikas kesäkurpitsa

1 sipuli

2 valkosipulinkynttä

oliiviöljyä

kuivattua oreganoa

1 pieni tlk tomaattipyrettä

lasillinen valkoviiniä

1 kg tomaatteja

1 rkl sokeria

5 dl vettä

suolaa

reilusti basilikaa

kermaa

Lohko tomaatit ja poista kannat, laita sivuun odottamaan.

Raasta porkkana ja kesäkurpitsa. Kuori ja pilko sipulit. Laita raasteet ja sipulit kattilaan reiluun loraukseen oliiviöljyä, lisää oregano ja kuullota hetki. Lisää kattilaan tomaattipyree ja valkoviini. Lisää tomaattilohkot, vesi ja sokeri kun viini kiehuu. Keitä hiljalleen kannella peitettynä 40-60 minuuttia.

Lisää basilika ja suola ja soseuta keitto. Lisää keittoon kerma ja kuumenna vielä kunnes keitto pulpahtaa, älä enää keitä.

Olin ihan varma, että tomaattimozzarellakeitosta olisi postaus, mutta ei. Sen sijaan koneelta löytyi resepti päiväyksellä 2.10.2011, jaan senkin nyt tähän. Eroa keitoilla ei juuri ole kuin vihanneksissa, viinissä ja tölkkitomaatissa.

Tomaatti-mozzarellakeitto

1 sipuli
1 porkkana
pala varsiselleriä
2 valkosipulinkynttä
oliiviöljyä
1 rkl punaviinietikkaa
2 tlk tomaatteja
2 tl sokeria
2 tl kuivattua oreganoa
suolaa
1 mozzarellapalloa
1 ruukku basilikaa
oliiviöljyä

Manteli-punaherukkapullat

En ole niin hyvä leipoja, ettäkö kovin villi soveltaminen varsinaisesti kannattaa. Vaikkei tässäkään nyt erityisen villiksi menty, niin olen kovasti ylpeä itsestäni kun kehittelin pullatäytteen omasta päästäni inspiraatiota netistä etsimättä. Idea tuskin on kovin originelli taikka omaperäinen, mutta toimi erittäin hyvin ja tulee käyttöön jatkossakin, ihania pullia!

Marjat voi jättää pois tai vaihtaa joksikin muuksi, minulla vaan sattui olemaan vielä pari desiä punaherukoita jääkaapissa.

Manteli-punaherukkapullat

1/2 annosta pullataikinaa

125 g huoneenlämmössä pehmitettyä voita

1 dl mantelijauhetta

1 rkl vaniljasokeria

2 dl punaherukoita

ruokokidesokeria

Sekoita pehmeään voihin mantelijauhe ja vaniljasokeri. Kauli kohotetusta pullataikinasta jauhoitetulla pöydällä mukavan tyynyn kokoinen levy. Levitä voiseos taikinalevylle.

Ripottele taikanalle marjat ja päälle ruokokidesokeria. Rullaa taikanalevy tiukaksi rullaksi. Leikkaa terävällä veitsellä n. 1,5 cm paksuisiksi siivuiksi. Nosta siivut pullavuokiin ja voitele kananmunalla, ripottele päälle raesokeria.

Paista 220-asteisessa uunissa kauniin kullanruskeiksi.

Ragù

4 pienehköä porkkanaa
3 lehtisellerin vartta
4 pientä sipulia
3 valkosipulinkynttä
oliiviöljyä
kuivattua oreganoa
kuivattua timjamia
800 g sikanautajauhelihaa
2 tlk tomaattipyreetä
lasillinen valkkaria
500 g tomaattimurskaa
mustapippuria

2,5 h kakkosella, oliiviöljyä mukaan just ennen pastaa.

Kirjasin vain nopeasti muistiin eilisen lihakastikkeen, jotta muistan toistaa sen tasan samanlaisena, niin hyvää oli. Tarkoitus ei ollut tehdä postausta, joten kuvaa ei ole eikä tule. Tarkempi ohje voi tulla jos oikein kovasti kommenteissa joku toivoo. Muutoin tämä postaus on vain muistilappu itselleni varmassa paikassa, josta löydän sen helposti uudestaan ilman, että etsin jotain epämääräistä paperilappusta tuntitolkulla.

Tikkelperikakku

Pääsin poimimaan ämpärillisen punaisia ihania karviaisia ja mitäs niistä muutakaan kuin leivonnaisia!

Muistaakseni Pinterestin kautta päädyin karviaiskakkuun. Ohje on melko lailla samanlainen kuin maan mainio muffiniohjeeni ja lopputulos olikin erittäin mehukas. Ohje on alla just niin kuin sen toteutin, mutta suosittelen lisämään vielä vähän sokeria, karviainen kun on aika kirpakkaa. Piirakka myös huutaa vaniljakastiketta, ehkä keittelen sellaista kun tämän piirakkani pakkasesta sulata. Voitteko siis kuvitella, maistoin vain yhden palan ja laitoin lopun pakastimeen!

Karviaiskakku

250 g vehnäjauhoja

125 g sokeria

1 tl kanelia

1 tl ruokasoodaa

50 g voita huoneenlämpöisenä ja pehmeänä

400 g karviaisia

150 ml maitoa

1 kananmuna

Laita kulhoon jauhot, sokeri, kaneli, sooda, voi ja karviaiset. Sekoita. Sekoita keskenään erillisessä kulhossa maito ja muna. Yhdistä kuiva-aineisiin. Sekoita nopeasti tasaiseksi. Lisää maitoa jos taikina jää kuivaksi.

Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuu kakkuvuokaan. Paista 180-asteisessa uunissa 50-60 minuuttia. Kokeile kypsyyttä tikulla.

Punaherukkamuffinit

Kaikki tämä leipominen alkaa näkyä vyötäröllä. Mutta koko ajan tulee uusia marjoja ja ideoita, jotka vaativat toteuttamista. Meillä on sellainen huono tilanne, että Herra Prinsessa ei ole mikään erityinen makean ystävä ja Lapsi Prinsessa on vielä liian pieni avustamaan leivonnaisten tuhoamisessa. Syöminen jää siis yksin minun vastuulleni. Pakastimestakin alkaa kohta loppua tila. Pitäisi ehkä alkaa kutsua kavereita kahville vähän useammin, baakkelsseissa nimittäin löytyy. Kohta menen töihin, sinne on hyvä hävittää ylijäämäleivokset, työyhteisö on vilpittömän kiitollinen joka ikinen kerta kun pöydällä odottaa korillinen lämpimäisiä.

Punaherukkamuffinit (12 kpl)

125 g voita sulatettuna ja jäähdytettynä

125 dl maitoa

1 kananmuna

250 g vehnäjauhoja

125 g sokeria

1 tl ruokasoodaa

2 dl punaherukoita

Sekoita voi, maito ja kananmuna. Sekoita jauhoihin sokeri ja sooda. Yhdistä nämä kaksi seosta keskenään. Kääntele lopuksi marjat taikinaan. Nostele taikina muffinivuokiin ja paista 200-asteisessa uunissa 10-15 minuuttia.