Tuorejuustojäätelö ja tuorejuustodippi

Kurpitsapiirakan makuinen tuorejuustojäätelö maistuu ihanasti joululta. Jäätelön valmistamiseen ei vaadita kuin pari hassua raaka-ainetta, pakkasen kestävä kulho ja haarukka. En omista jäätelökonetta, joten uskallan luvata, että haarukan voimin tulee aivan yli hyvää itse tehtyä jäätelöä.
Kehitin kurpitsa-tuorejuustojäätelön Blogiringin ja Crème Bonjourin yhteistyöhön. Arvoin pitkästi jäätelön ja tuorejuustodipin välillä ja päädyin lopulta molempiin, koska more is more! Ja huomenna alkaa joulukuu ja se tarkoittaa sitä, että herkuttelussa on lupa laittaa ihan uusi vaihde silmään ja siirtää hyvyyksillä lastattua kättä kohti suuta kiihtyvällä tahdilla. Jäätelössä ja dipeissä ei ole lainkaan valkoista sokeria vaan makeus hoituu ihan tilkkasella vaahterasiirappia.
Postauksen lopussa on video todistamaan kuinka helppoa tämän jätskin tekeminen on ihan ilman jäätelökonettakin.

Kurpitsamania jatkuu

Yritin rajoittaa kurpitsamaniani lokakuukun, mutta se senkun vaan jatkuu. Myskikurpitsat huutavat kaupassa mun nimeä kun yritän kävellä ohi ja aina hellyn kantamaan yhden mukanani kotiin. Jos olisi iso pakastin, säilöisin kurpitsasosetta syksyllä siinä missä marjojakin, jotta sitä riittäisi aina pitkälle kevääseen. Tuorejuustojäätelö valmistuu muuten marjoista siinä missä kurpitsastakin. Miettikääs vaikka karpalo- tai puolukkajäätelöä ja kinuskikastiketta. Omnom.

Piparit tykkäävät juustoista

Tuorejuustodippi syntyi muinoin kun napostin cream crackereita ja suosikkituorejuustoani eli mustapippuria kuopimalla juustoa keksille purkista suoraan. Koska edelleen, more is more. Mitä enemmälti juustoa keksillä, sen parempi. Tuorejuusto sopii dipiksi siis ihan sellaisenaan, juusto kannattaa notkistaa haarukalla, jotta siihen on helpompi dippailla. Tai sitten juustoja voi hieman jatkaa ja kehitellä uusia suolaisia ja makeita makuja. Tein piparien seuraksi sinihomejuustodipin ja appelsiinidipin. Laitoin sinihomejuustodippiin hieman maitoa notkistuksen lisäämiseksi, mutta sen voi jättää poiskin. Appelsiinidipin reseptiin kirjasin yhden ruokalusikallisen siirappia. Itse olisin pärjännyt ilman koko siirappia, mutta arvoisa alle neljävuotiaista koostunut makuraati hyväksyi dipin vasta kolmen teelusikallisen jälkeen. Kokeile siis ensin vähemmällä ja lisää maun mukaan. Vaahterasiirapin voi kokonaan korvata tomusokerilla, joka on vähän makeampaa kuin siirappia, joten varovasti senkin kanssa. Mausteet hoituvat kahdella teelusikallisella piparkakkumaustetta.

Tuorejuustojäätelö

100 g Crème Bonjour maustamatonta tuorejuustoa
1 dl kurpitsasosetta
2 rkl vaahterasiirappia
1 tl kanelia
0,5 tl kardemummaa
0,25 tl inkivääriä
ripaus muskottipähkinää

Sekoita kaikki aineet tasaiseksi seokseksi pakastimen kestävässä kulhossa.
Siirrä kulho tunniksi pakastimeen.
Sekoita reippaasti 15 minuutin välein pakastuksen aikana.

Dipit

100 g Crème Bonjour mustapippurituorejuustoa
1 rkl maitoa
30 g sinihomejuustoa

130 g Crème Bonjour maustamatonta tuorejuustoa
2 rkl appelsiinimehua
1 rkl vaahterasiirappia
puolikkaan appelsiinin raastettu kuori

Sekoita dippien aineen keskenään ja tarjoile piparien kanssa.

Yhteistyössä Crème Bonjour

Pikkujoulujen parhaat herkut

Pikkujouluviikonloppu, ensimmäinen adventti ja taas ollaan lähempänä joulua ja joulukalenteria.
Tässäpä pikkujoulutunnelmiin hyväksi todettuja herkkupaloja glögin ja bunkun seuraksi:

Paahdetut mantelit ja pähkinät

Mausta pähkinöitä ja manteleita suolaisiksi, mausteisiksi makeiksi.

Paahdettu valkohomejuusto

Paahda kokoinainen juustokiekko sisältä valuvaksi ja kasaa päälle paahdettuja pähkinöitä ja manteleita.

Pähkinäiset omena-sinihomejuustoneliöt

Joulun aikaan kuuluu oleellisesti voitaikina ja siitä tehdyt suolaiset ja makeat.

Friandit

Pehmoisia neilikan ja karpaloiden maustamia friandeja.

Luumuleivokset

Ihaniin luumuleivoksiin tulee himo ja niitä on pakko tehdä useasti ennen joulua. Ja syödä kaneli-luumurahkaa pelkälleen noin niinku joka aamu.

Joulukalenteri löytyy tänä vuonna osoitteesta veerarusanen.com ja se on täynnä ihania gluteenittomia herkkuja ilman raffinoitua sokeria sekä helppoja diy-vinkkejä videoineen. Ja siis todella helppoja, sekä vinkin että herkut, mitään erikoisosaamista tai -välineitä ei tarvita ja joulusi on kauniimpi ja maukkaampi.
Blogiringin bloggaajilla on yhteinen joulukalenteri, jossa myös Prinsessakeittiö on mukana, laitan siihen linkin myöhemmin.

Syö värejä!

Kukaan on tuskin välttynyt puoli kiloa päivässä -hokemaan mitä tulee kasvisten syöntiin. Lisäksi kasviksia pitää syödä monipuolisesti, joten kannattaa valita rehunsa joka päivä mahdollisimman monessa eri värissä. Runsaat kasvikset tekevät hyvää etenkin lapsille, sillä monipuolisen ruokavalion siemen istutetaan pieniin ihmisiin. Erityisesti kannattaa panostaa alle kaksivuotiaisiin, sillä ne tuppaavat syömään oikeastaan ihan kaikkea. Sitten alkaa epäluulo ja sen aiheuttama nirsoilu ja kun se neljän ikävuoden tietämillä alkaa helpottaa, syö lapsi taas kaikkea, johon on jo ihan pienenä tottunut. Täähän ei tietty päde joka ikiseen lapseen, mutta suurimpaan osaan aika hyvin.

Semperin puuro- ja green smoothie -pussukoissa mua viehättää monipuolisuus. Smoothiet on maustettu kunnolla, niissä on pelkkää kasvista, puuroissa on enemmän hedelmää ja marjaa kuin hiutaletta. Puuroihin on lisätty vitamiineja ja kivennäisaineita, lisättyä sokeria ei ole.
Uutuusmauissa maistuu puuroissa mansikka, mustikka, banaani ja omena ja smoothieissa mm. päärynä, avokado, minttu, mango ja inkivääri. Kaikkia kasvisten värejä löytyy ja makumaailma on monipuolinen. Pieni lapsi syö vähemmän kuin aikuinen, joten lasten ei tarvitse ihan kuuttasataa grammaa kasvista päivittäin syödä, 5-6 lapsen kouran kokoista annosta riittää. Eli jos syö pussakan tai pari green smoothieta ja pari kolme tuorepalaa siihen päälle, niin kasvisten saanti on taattu.

Kuten jo aiemmin totesin, on nämä lastenruokapussit ihan parasta evästä lasten kanssa liikkuessa, siistejä syödä ja siistejä hävittää. Vertaapa pussia ja banaania laukun pohjalla. Sekä kokonaisena, että syötynä. Pussi voittaa mennen tullen.

Lapsi Prinsessa III:n suosikit ovat mustikka-omenapuuro ja green smoothieista mango, omena, porkkana ja minttu. Mangossa on runsaasti kaliumia ja karotenoideja sekä kuituja ja A-ja C-vitamiina, myös porkkana on kyllästetty karotenoideilla ja A-vitamiinilla. Omenoista saa C-vitamiinia, mintusta rautaa ja mangaania.

Pussien iloinen värimaailma innoitti meitä hedelmäisiin kuvauksiin. Kuvausassistentti joutui tosin pinnasänkyyn odottamaan liian innokkuuden vuoksi. Mm. sillä aikaa kun hain veitsen keittiöstä, hän oli ehtinyt haukata porkkanasta ja kuorimattomasta mandariinista. Ihan kunnioitettava saavutus neljähampaiselle henkilölle. Sängystään se sitten huuteli otsa kurtussa ja käsi ojossa banaanin ja mustikoiden perään.

Yhteistyössä Semper

Parmankinkkua ja täytettyjä taateleita

Hakaniemen halli on yksi mun lempipaikoista Helsingissä. Tunnelma, tuoksut, tuotteet ja miljöö, kaikki on just kohdillaan, viihdyn. Hallissa on tehty kauppaa yli sata vuotta ja aika tavalla samassa muodossa kuin tänäänkin, eli alakerran kaupoissa on aina myyty elintarvikkeita erikoisliikkeistä ja yläkerta on varattu muille tuotteille.

Yksi elintarvikepuolen suosikeistani on Roiniset Oy laajan italialaisten salamien valikoiman vuoksi. Osuutensa suosikkiasemaan lienee myös lukuisilla Ruisrockissa ja Ankkarockissa nautituilla bratwursteilla ja sillä ihan törkeen hyvällä sinapilla. Ja hapankaalilla, oi ihana makunostalgia!
Roiniset on perheyritys ja tiskin takana työskentelevät isä ja pojat. Roiniset ovat tehneet kauppaa Hakaniemen hallissa jo 37 vuotta, samalla paikalla. Nykyään valikoima painottuu italialaisiin leikkeleisiin, pastoihin, oliiviöljyihin ja balsamicoon. Roiniset ostavat tuotteensa suoraan tuottajilta ja tuntevat näistä suurimman osan henkilökohtaisesti. Niinpä halliostoksilla käydessä kannattaa kysellä tietoja tuotteista, jotta pääsee kuulemaan niiden tarinat ja saa tietoa tuottajista ja tuotannosta.
Mun salaista pahetta, eli mortadellaa saa Roinisilta, enkä sitä viitsi edes valmiiksi pakattuna ostaa kun se ei ole sama asia. (Ja taas ihana ruokanostalgia, panino mortadellalla, mozzarellalla ja basilikalla, mielessäni olen nyt Italiassa, aamuyöllä Milanossa, Hollywoodin parkkipaikalla.)
Parmankinkkuun, prosciutto di parma, pätee sama sääntö kuin mortadellaan, vasta siivutettuna se on parhaimmillaan: pehmeää, makeaa, suussasulavaa, ei voi tyytyä vain yhteen palaan vaan on saatava ainakin vielä yksi ja miksei siihen päälle vielä vähän. Tuoreeltaan siivutettu parmankinkku on myös riittävän ohutta. Muistan kun pikkulapsena käytiin faijan kanssa Tunturikadun kauppahallissa Töölössä, tilassa toimii nykyään Q-teatterin puolikuu, ja faija pyysi siivuttamaan meetvurstin niin ohuelti, että sen läpi näkee lukea Helsingin Sanomia, sellaisena tykkään kinkustanikin. Tarviiko nyt mainitakaan, että juuri tuollaista kinkkua saa Roinisilta?

Parmankinkun tuotantoa ja laatua valvoo niin Italiassa kuin maailmalla Consorzio del Prosciutto di Parma. Kinkut valmistetaan Parman alueella valvotusti, jokaisen kinkun valmistustapa on tasan samanlainen eikä kinkkuja voi valmistaa kuka tahansa, vaan vaaditaan runsaasti kokemusta ja koulutusta. Kinkuista pidetään hyvää huolta ja ne kypsyvät vähintään vuoden tai jopa kolme. Aidon parmankinkun tunnistaa kultaisesta herttuankruunulogosta, kruunulogo löytyy myös pakatusta, valmiiksi siivutetusta kinkusta.

Kinkun tekeminen vaatii vähän vaiheita ja paljon aikaa, videolta voit vilkaista mitä kaikkea valmistusprosessi pitää sisällään.



Suolainen, suussa sulava kinkku on oiva kaveri glögille. Kokosin lautasellisen herkkuja Roiniset Oy:n valikoimasta ja tein vielä ricotta salatalla täytettyjä taateleita, jotka käärin parmankinkkuun ja paistoin nopeasti uunissa rapeiksi. Taateleiden täytteeksi voit valita minkä tahansa mieluisesi juuston, sinihomejuusto on se klassikko, mutta taatelin kanssa toimivat kaikki suolaiset juustot.

Kinkkuun käärityt täytetyt taatelit

tuoreita taateleita
suolaista juustoa
parmankinkkua

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen.
Leikkaa taateleiden kyljet auki ja poista kivet varovaisesti.
Laita kivien tilalla pala juustoa ja paina taatelia juuston ympärille.
Kiedo juustolla täytetyt taatelit kinkkuun ja asettele pellille leivinpaperin päälle.
Paista uunissa 5-7 minuuttia kunnes kinkku on rapeaa. Tarjoile lämpiminä.

Yhteistyössä Roiniset Oy ja Consorzio del Prosciutto di Parma.

Spaghettikurpitsaspaghetti ja punainen pesto

Kurpitsasta spaghetiksi? Kyllä! Nimensä mukaisesti spaghettikurpitsasta saa spaghettia. Spaghettikurpitsa kypsyy pitkiksi nauhoiksi. Kurpitsaspaghetti valmistuu uunissa kokonaisen kurpitsan sisällä lempeästi kypsyen. Spaghettikurpitsassa on todella kova kuori, joten kannattaa säästää veistään ja voimiaan ja lykätä se uuniin kokonaisena.
Aurinkokuivatut tomaatit olivat hittiruokaa vuosituhannen vaihteessa, 2000-luvun alussa niitä oli joka paikassa. Hiljaisten vuosien jälkeen ne tulevat taas, tomaattireseptejä putkahtelee blogeihin tihenevään tahtiin, tämä oma ohjeeni on versio Minimalist Baker -blogista.
Vaikka kurpitsa viihtyykin uunissa tunnin ja päällekin, on tämä ruoka varsin nopeatekoinen aktiiviselta valmistusajaltaan. Pestoa tulee reilu annos, mutta se on tosi hyvää leivän päällä ja loput lykkäsin vielä lihapullataikinaan seuraavana päivänä.

1 spaghettikurpitsa
1 prk (230 g) aurinkokuivattuja tomaatteja öljyineen
1 ruukku basilikaa
1 dl cashew-pähkinöitä
50 g parmesaania raastettuna
0,5 - 1 dl oliiviöljyä

Lämmitä uuni 180 asteeseen ja laita kokonainen kurpitsa vuoassa uuniin kypsymään. Kurpitsa ottaa uunissa 1-1,5 tuntia koosta riippuen. Kokeile kypsyyttä haarukalla kurpitsan päistä, kun haarukka lävistää kuoren helposti ja sisus tuntuu täysin pehmeältä, on kurpista valmis. Kurpitsa kypsyy päistä hitaiten.
Leikkaa kypsä kurpitsa halki ja poista siemenet ja rihmat. Siemet voi vielä paahtaa samaan tapaan kun kaikki muutkin kurpitsansiemenet.
Kaavi kurpitsan sisus tarjoilukulhoon, mausta halutessasi suolalla ja oliiviöljyllä.

Kurpitsan kypsyessä valmista pesto. Laita kaikki aineet oliiviöljyä lukuunottamatta tehosekoittimeen. Käytä konetta vaiheissa, kunnes aineet ovat tasaisesti sekaisin ja pesto on karkeaa tahnaa. Lisää oliiviöljyä pikkuhiljaa soseuttamisen edetessä kunnes koostumus on mieluista.