Tällä viikolla vietetään
Kuluttajaliiton vuonna 2013 lanseeraamaa kansallista Hävikkiviikkoa. Viikon tarkoitus on yli 120 yhteistyökumppanin voimin kiinnittää kansalaisten huomio ruokahävikkiin niin kotona, työpaikoilla kuin ruoan tuotannossakin. Jokainen suomalainen heittää ruokaa roskiin vuosittain noin 125 euron edestä, se on aika paljon rahaa se. Ravintolaruoasta peräti viidennes päätyy jäteastiaan. Roskiin päätyvästä ruoasta suuri osa olisi edelleen ihan syömäkelpoista, eikä siinäkään ole järkeä, että ostetaan sapuskaa omaan kaappiin pilaantumaan.
Pikkulapsiperheessä nollahävikki on täysi mahdottomuus. Erityisesti itse syövä vauva ruokkii biojäteastiaa varsin tehokkaasti. En itse ole sitä tyyppiä, joka syö lasten lautasilta jämät tai niiden nuolemat voileivät, enkä varsinkaan nouki suuhuni sormiruokailijan lattialle sinkoamaa ruokaa. Koira olisi siihen kyllä kätevä.
Olen päättänyt elää tämän hävikin kanssa, se loppuu kyllä aikanaan. Sen sijaan edelleen on parantamista keittiössä, kahvihävikkiäkään en ollut tullut ennen tätä päivää edes ajatelleeksi. Keitän joka aamu yhden ylimääräisen kupin jos nyt sattuis tekemäänkin vielä kupposellista mieli, mutta varsin harvoin tekee ja kahvi päätyy viemäriin.
Meillä menee eniten biojätteeseen salaattia ja yrttiruukkujen loppuja. En tajuu miten niitä yrttejä pitäis säilyttää, että ne kestäisi kahta päivää kauemmin. Salaattia mä taas ostan aina yli tarpeen sillä kauniilla ajatuksella, että sitä tulisi sitten syötyäkin enemmän.
Nyt kun ollaan siirrytty salaattibuffettiin ihan tavan illallispöydässäkin, on tuota tuorehävikkiä tullut kyllä vähemmän.
Mun vinkit hävikin minimoimiseksi on minimointi jo ruokakaupassa ja ruokakaappien pitäminen mahdollisimman tyhjinä.
Eli peruskliseinen älä mene nälkäisenä kauppaan pätee hyvin, osta vain sitä mitä tarvitset ja vain sen verran kuin tarvitset. Joillekin sopii kaupassa käynti päivittäin, joillekin kerran viikossa. Tyylistä viis, pienellä etukäteissuunnittelulla kaupasta tarttuu mukaan vain tarpeellista, tee siis kauppalista ja pitäydy siinä.
Täysi jääkaappi on vain ja ainoastaan hävikkikasvattamo. Jos jääkaapissa ei näy perille saakka, voi olla varma, ettei tiedä mitä siellä on ja ruokaa pääsee vanhenemaan roskikseen saakka. Sama pätee kyllä kuivatavaraankin vaikka suurin osa siitä tavarasta on ihan täysin käyttökelpoista vielä vuodenkin jälkeen parasta ennen -päivästä.
Aika moni muuten myös luulee, että maitoa ei yksinkertaisesti voi juoda päiväyksen jälkeen. Parasta ennen ei kuitenkaan ole sama asia kuin käytettävä viimeistään. Ruoka on ihan syötävää ja juotavaa niin kauan kuin se ei kasvata uutta elämää, ei haise tahi maistu oudolta. Ja kyllä, maistaakin voi vaikka sitä maitoa jos epäilyttää, se ei ala erittää poloniumia kun tölkin reunaan painettu päivämäärä koittaa.
Ruokabloggaajien
Hävikistä herkuksi -Facebook-sivulta löytyy oivia ja vähän erikoisempiakin vinkkejä biojätebussin keventämiseen.
Mulla onkin haaste tälle viikolle, armas lukija: mieti meneekö sulla ruokaa roskiin, mitä se on, miksi sitä on aina yli omien tarpeiden ja tee joku korjausliike.
Olisi kiva jos jaksaisit kommenteissa tai
Facebookissa kertoa mitä menee roskiin ja miten koitat korjata tilanteen.
