Kauden ensimmäiset persikat

Rrrrakastan persikoita! Erityisesti nektariineja, joissa on valkoinen hedelmäliha ja niitä pari vuotta sitten vihdoin ja viimein Suomenkin kaupoihin päätyneitä littupersikoita. Kutsun kumpiakin sujuvasti persikoiksi, ne ovat oikeasti sama hedelmä, sille sileäkuoriselle on vaan joku kekkonen keksinyt antaa kauppanimeksi nektariini.
Persikka on niin ihanan monikäyttöinen. Sellaisenaan, jugurtissa, smoothiessa, salaatissa, grillattuna, lisukkeena lihoille, leivonnassa..

Me laitettiin Lapsi Prinsessa I:sen kanssa kauden ensimmäiset persikat salaattiin retiisien ja fenkolin kanssa, ai että oli hyvää!

a

Persikkasalaatti

persikoita
retiisejä
fenkolia
salaattia
suolaa
oliiviöljyä

Lohko ja kuutioi persikat, lohko retiisit. Siivuta fenkoli ohuelti, revi salaatinlehdet. Mausta salaatti sormisuolalla ja hyvällä oliiviöljyllä.

Pistin blogin ulkoasun uusiksi, hankin teeman Etsystä. Olin niin pitkään tyytymätön edelliseen, alkoi jo haitata postausintoakin sen rumuus. Itse olen oikein tyytyväinen, varmaan muokkaan vielä värejä ja ainakin kokeilen kolmipalstaisuutta. Mitäs te lukijat tykkäätte?

Suklaa-toffeepopcornit

Kinuskikissa eli Sini Visa on tehnyt liian ihanan kirjan, Kinuskikissan helpot suosikit (Tammi). Tosi kauniit kuvat, tosi kaunis taitto, ihania leivonnaisia. Tekis mieli kehua silleen kiusallisen paljon, mutta ehkä riittää kun kerron, että kokeilen ehkä joka ohjetta ja olen lukenut kirjan nyt noin kahdeksan kertaa kokonaan.

Ensimmäisenä testiin menivät Lapsi Prinsessa II:sen syntymäpäiväjuhlissa tarjotut suklaa-toffeepopcornit. Lapsi Prinsessa I ei koko juhlien aikana leikkinyt muiden lasten kanssa vaan istui pöydän ääressä syömässä näitä. Olin luvannut, että saa syödä niin paljon kuin jaksaa ja kyllä se jaksoikin, ihan niin paljon, että jossain vaiheessa oli jo pakko hieman pyörtää lupausta ja käskeä pitää pientä taukoa. Yli puolet vieraista pyysi saada viedä poppareita kotiinkin ja reseptiä kyseltiin. Ja kaikkien todennäköisyyksien mukaan mun olis pitänyt vetää näitä överit jo valmistuvaiheessa, mutta yllättäen nämä eivät koostumuksensa vuoksi olleetkaan mun mieleen, en siis ehkä olekaan perso kaikelle ylimakealle!

1 pss Omar-karkkeja

1 dl kuohukermaa

200 g maitosuklaata

50 voita

pari litraa popcorneja

Pistä kattilaan Omarit ja kerma ja keittele hämmennellen kunnes karkit ovat sulaneet. Säädä hellan lämpö mahdollisimman pienelle ja lisää voi ja suklaa paloina. Sekoita kunnes seos on tasaista.

Kaada kulhoo popcornien päälle ja sekoita. Jaa lusikalla muffini- tai minivuokiin.

Olen saanut kirjan blogin kautta.

Ensi-iltapirskeiden couscous-salaatti

Eilen ensi-iltansa sai Tanssiteatteri Hurjaruuthin tiloissa Gnab Collectiven Polku. Polulla tehdään elämää ohjaavia valintoja ja teatteritila tuoksuu metsälle. Siis ihan oikeasti tuoksuu.

"Polkuja on monenlaisia. Yksinäinen metsäpolku. Kaupunkipolku sementtilabyrintissä. Hiekkapolku rannalla.
Osa poluista risteilee, haaroittuu, osa kulkee yksin. Toisilla on selkeä suunta, toiset ovat täynnä mutkia.
Näyttämöteos “Polku” tutkii millaiset asiat vaikuttavat siihen, millaisia polkuja kuljemme. Onko elämä tietoisten päätösten seurausta? Mikä on sattuman ja intuition merkitys? Miten oman polun tunnistaa?"

Polkua esitetään tänään ja pariin otteeseen ensi viikolla ja esityskausi jatkuu elokuussa. Tarkat ajat ja lipputiedot näet täältä.

Prinsessa-cateringilta pyydettiin enskaribileisiin ruokaisa salaatti ja joku jälkiruoka. Päädyin couscous-salaattiin ja jälkkäriksi valikoituivat aina yhtä suositut mokkapalat. Couscous-paketti on mitä oivin valinta kun pitää tehdä ruokaisaa salaattia ja sitä varmempi valinta se on mitä enemmän on ruokittavia. Kyseiseen viljatuotteeseen olen turvautunut viime aikoina muutenkin aika usein, niin pienellä vaivalla saa niin upeita ja maukkaita arkiaterioitakin. Jos et siis tätä tuotetta ole vielä kokeillut, niin suosittelen korjaamaan tilanteen.

Couscous-kikhernesalaatti (noin 30 hlö:lle)

Pakettillinen couscousia

puolikas sitruuna

2 dl oliiviöljyä

1 tlk kikherneitä

500 g kirsikkatomaatteja

1 prk kalamata-oliiveja

nippu kevätsipulia

iso jääsalaatti

suolaa

mustapippuria

tuoretta minttua

Keitä reilusti vettä suosi vedenkeitintä. Mittaa couscous-ryynit kulhoon, jonka saat helposti peitettyä. Mittaa päälle saman verran kiehuvaa vettä kuin mitä astiassa on ryynejä, ehkä vielä desi päälle. Peitä kannella ja anna hautua kuutisen minuuttia.

Mittaa astiaan sitruunamehu ja oliiviöljy, sekoita huolellisesti haarukalla, jotta couscous erottuu.

Purista kirsikkatomaateista siement ja kuutioi ne. Poista oliiveista kivet ja leikkaa neljään osaan. Lisää salaattiin tomaatit, oliivit ja kikherneet. Mausta suolalla, pippurilla ja revityllä mintulla.

Lisää salaattiin viimeiseksi revitty jääsalaatti, couscous saisi olla vähän jäähtynyttä ennen salaatin lisämistä. Tarkista maku ja lisää suolaa ja pippuria mikäli tarpeen.

Voit tarjoilla heti tai antaa jäähtyä. Tämän salaatin voi siis tehdä jo hyvissä ajoin ennen bileitä.

Ruoanlaitto on usein polun valitsemista, kukapa ei kysyisi itseltään monta kertaa viikossa mitä ihmettä sitä tänään kokkais. Tästä Polun hienosta flyerista pitäisi kehittää ruokaversio, nopeilla 'parsa vai porkkana' -tyyppisillä kysymyksillä päätyisi varmasti usein itselle uusiin tai ainakin pöydässä harvemmin nähtyihin resepteihin ja vähän mielikuvituksellisempaan syömiseen kuin iänikuisella kaupan hyllyn tuijottamisella.

Yhteistyössä Cnab Collective

1-vuotissynttärit

Lapsi Prinsessa II saavutti viikonloppuna yhden vuoden korkean iän. 

Juhlittiin, tottakai. Ulkoistimme juhlat läheisen leikkipuiston tiloihin, on se mukavaa kun ei tarvitse siivota hiki hatussa ennen eikä jälkeen vieraiden, lapsivieraille on tarjolla runsaasti tilaa ja leluja ja vieraslistaa uskaltaa paisutella kun ei tarvitse miettiä mihin kaikki tyypit laitetaan. Lisäetuna, että sokerihumalaiset lapsoset voi aina ohjata pihalle jos meno yltyy äärimmäisyyksiin ja niitä voi vahtia ikkunasta kärsimättä itse vaihtelevista sääolosuhteista.

Synttäreillä pitää toki olla jotain asianmukaista tarjottavaa. Katoin pöytään minisubeja täytteinään parmankinkkua ja mozzarellaa, nakkipiiloja ja mansikka-parsa-fetasalaattia. Makeissa löytyi keksejä, toffee-suklaapopcorneja ja upea kakku, jonka tekemisen ulkoistin. Sellainen note to self, että kakun valinta ulkonäöllisin perustein on oikein hyvä kriteeri, mutta kannattaa silti kysyä mistä se on tehty, joku vieraistakin saattaa haluta tietää. Juustokakussa oli ainakin limeä, minttua ja valkosuklaata.

Kattauksessa oli hyvin selkeä jo hyvissä ajoin ennalta päätetty teema, pöytään katettiin kaikki kaapista löytyvät kertispakettien jämät.

Mielestäni tarjosin vain pientä välipalaa ja olin aika varma, että myöhässä tulijoille ei riitä ruokaa, mutta niin vain riitti ja jäi ylikin. No ei haitannut mua yhtään näykkiä nakkipiiloja iltapalaksi.

Ruokaisista vaiheista juuri ennen ja jälkeen kyseisen prinsessalapsen syntymän voi lukea täältä, eli millaisella muonituksella on odottava äiti sairaalaolosuhteissa.

Pasta panna e salsiccia

Pastaa kermalla ja tuoremakkaralla. Saako Helsingistä jostain tosi hyvää italaistyyppistä tuoremakkaraa? En ole törmännyt ja otan ilolla kaikki vinkit vastaan.

Tässä erinomaisessa pasta-ateriassa siis ihan oikeasti käytetään makkaroiden sisus ja se pannulla kypsäksi paistetaan ja sitten lisätään kermaa. Makkaran puutteessa maustoin jauhelihaa pari tuntia ennen paistamista suolalla, mustapippurilla ja kuivatulla oreganolla. Kuullotin ensi sipulia ja valkosipulia ja sitten ruskistin maustuneen lihan. Lopuksi vielä kaunis loraus kermaa ja kiehautus, pastat sekaan ja reilusti silputtua lehtipersiljaa.

Vanhoina hyvinä aikoina Riminin Lord Nelson pubissa henksuruoaksi tätä pastaa tehtiin juurikin yllä kuvatulla tavalla. Toimii.